Tiedostamattomuudesta
karman kautta kuolemaan.
Syntyy ja päättyy
kärsimykset.
Kiertäen kehää.
Uudelleen ja uudelleen.
Kristinusko
instituutio modernissa maailmassa.
Syövän lailla leviävä,
Valheellinen turvallisuuden tunne.
Sielu lepää.
Itsereflektiossa.
Monotonisen toiminnan
meditatiivinen tila.
Mielenrauha.
karman kautta kuolemaan.
Syntyy ja päättyy
kärsimykset.
Kiertäen kehää.
Uudelleen ja uudelleen.
Kristinusko
instituutio modernissa maailmassa.
Syövän lailla leviävä,
Valheellinen turvallisuuden tunne.
Sielu lepää.
Itsereflektiossa.
Monotonisen toiminnan
meditatiivinen tila.
Mielenrauha.
Selite:
Kiteytettynä. Aiheesta syvempää keskustelua yhteydenotoin. Pidän muidenkin näkemyksistä.
Uskonnot, yksi suurimmista sotien aiheuttajista. En toivo sotia, kunnioitan jokaisen omaa uskoa. Pahoittelen, jos kirjoitukseni loukkaa jotakuta.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mielenkiintoinen, hyvä runo. Uskonto itsessään taas...no jokainen saa mun puolesta uskoa mihin haluaa, kunhan ei koita pakkosyöttää sitä toisille. Ja olisi oikein hienoa asia, jos muutkin ajattelisivat asiasta samoin ja uskonnosta johtuvat sodat loppuisivat.
Pohdiskelua harjoittaa runoilija. Uskonnot saavat omat piirteensä. Minua häiritsi kristinuskon päätelmä, syövän lailla leviää. Käsitykseni on sen pysähtyneisyydestä, sekä hengellisesti kuin käytännön toiminta. Harvempi joka sanoo olevansa kiristytty toimii kristityn tavoin. Huomaa tämä on minun mielipide. kiristyt ovat yhtä arkoja lausutuista sanoista kuin musliinit. Tietenkin olisi parasta, että ihmiskunta etsisi mielenrauhaa mutta ei siihen vajoaisi. Näen maailma toimivan esim. tulvat, maanjäristykset, kaupungit rakennetta ja ihminen etsii häntä syvästi koskevaan kysymykseen kuolemaan, yksi elämä vai monta ja jos uskoo että elämää on kuoleman jälkeen, hän kynsin hampain pitää kiinni uskosta joka tarvitsee toimintaa ja tässä koko asian ydin, malleja on niin monia.
pidin
Kuitenkaan en ole varsinaisesti ateisti, mutta mielestäni ns. jumaluus löytyy jokaisesta itsestään tuolta mielen sopukoista ja tulee teoiossa esiin, puheethan voivat olla mitä hyvänsä.
Hyvä on tämä runosi. Toi mieleeni kirjan, jonka luin muutama vuosi sitten, tarkastin juuri ja tuolla se hyllyssä oli Sogyal Rinpoche: Tiibetiläinen Kirja Elämästä ja Kuolemasta.
Kiitos runosta. <3