O ne vaa Lapi tunturi ihmelissi
kun sin yrittä kiippe nii ei tahr pääst peril.
Kiippe ja kiippe, välil vähä levä, sit kiippe taas.
Juur ku sää luules päässeväs huipul nii siäl
orottaki joo taas uus huippu.
Mut enne kun sää pääses sinne huipul niin o luanto
palkinnu sun vaivas montten kertta.
Ruispualukkapuurompunane mailma ja joukos kellassi
sattumi - koivui, sinissi plätei - järvi.
Kaik mitä sää ympärilläs nää on nii kaunist, et sattu - ei silmi mut syräme.
Ku sää lopulttas tules siält tunturilt takasi ja olek kovi
väsyny suurest vaivastas, nii joo sää ruppes suunnittema uut reissu.
Selite:
...mää käve siäl juur...meina mennä viäl uurestaski...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olispa nyt siellä, tunturilla ja saisi katsoa aukeavaa maisemaa. Ikävä sinne ei koskaan laannu, on se niin upea osa tätä suomineitoa! Murteesi on mahtavan herkullista, erikoismaininta siitä ;-)
Voin kuvitella patikkaretkesi ihanuuden.
Voi ku pääsiski joskus *huaaakaus*