Mustavalkoisia

Runoilija Talvenkuu

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 8.4.2004
Viimeksi paikalla: 17.2.2023 13:48

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kiitos Sinulle joka luit.
 
 

 

Kaukaa näki kuinka pilvet tippuivat
tornitalojen päälle ja
aurinko huokaili niin vaimeasti.

Sinä aamuna minä valvoin vielä varjoja
ja hukuin hiljaa

niihin pieniin hetkiin,
vain koska sinun syliisi matkaa oli
enemmän kuin meidän eilisiä yhteensä.


Sinä aamuna kaikki tuntui
hetkittäin
niin mustavalkoiselta

ja vaikka uskonkin ikuiseen rakkauteen
ei tämä ole elokuvaa
enkä minä synny sinun syliisi uudelleen.


Sinä aamuna sinä tuoksuit meidän unille,
kannoit sydämesi varovasti eteiseen
ja minä olin niin vieras maa sinun kulkea.

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

todella kaunis ja herkkä.<3

Luettuani runosi, näen Tikkurilan tornitalon yläpuolella olevan taivaan ja tulee tunne, että kurkistelen talon ikkunasta jonkun suruisaan elämään (jonne miulla ei ole lupa).
Ihailen tapaasi kirjoittaa. Tuo mustavalkoisuus on upea vertauskuva siitä kuinka tuo aika on ohitse.
Kipeän koskettava lause:
"enkä minä synny sinun syliisi uudelleen."
Niin lopullinen tuo viimeinen:
"Sinä aamuna sinä tuoksuit meidän unille,
kannoit sydämesi varovasti eteiseen
ja minä olin niin vieras maa sinun kulkea."
~silti niin äärettömän taitavaa runoilua.

Hienosti kuvailet koskettavassa runossasi aamuhetkeä, kun tunteet eivät kohdanneet.

kaunis herkkä hento kuvaus eräästä aamusta jolloin kaikki oli mustavalkoista kuten kerrot, kuinka mielellämme eläisimme aina onnellisina, sinun runosi puhuttelee ja todella antaa hienosti kuvan siitä että kaikki päivät eivät ole toistensa kaltaisia

Tavattoman kaunis :O

tämä teksti tuntuu kaikkea muuta kuin mustavalkoiselta ja silti tietyllä tavalla tajuaa jotain aavistusta mustavalkoisuudesta ja juuri se on runossa niin kiehtovaa. pieniä palasia sieltä täältä juuri oikeista kohdin elämää ja lukiessa alkaa nieleskellä ja katsoa missäpäin oli nessupaketti. viimeisen kappaleen "tuoksuit meidän unille ja kannoit sydämesi varovasti eteiseen" on riipaisevan koskettava kohta.

Tämä runo kosketti syvälle sydämeeni

Pidin tästä. Etenkin viimeinen säe kosketti.

Koskettavan kaunis aamuinen hetki...vaikka tunteet eivät sulautuneetkaan.
Hyvää syntymäpäivää!!

Kaunista, enkä voi tähän muuta lisätä, sillä runosi alle eivät selitykseni ja sanani turhaan jää helisemään, kaunista.

Tämäkin todella kaunis.

Valtavan kaunista tekstiä.. kuin hidastettua mustavalkoelokuvaa..upea,suosikeihin!

haikean kaunis. hienoa kerrontaa, pidän.

todella kaunis ja herkkä.<3

Luettuani runosi, näen Tikkurilan tornitalon yläpuolella olevan taivaan ja tulee tunne, että kurkistelen talon ikkunasta jonkun suruisaan elämään (jonne miulla ei ole lupa).
Ihailen tapaasi kirjoittaa. Tuo mustavalkoisuus on upea vertauskuva siitä kuinka tuo aika on ohitse.
Kipeän koskettava lause:
"enkä minä synny sinun syliisi uudelleen."
Niin lopullinen tuo viimeinen:
"Sinä aamuna sinä tuoksuit meidän unille,
kannoit sydämesi varovasti eteiseen
ja minä olin niin vieras maa sinun kulkea."
~silti niin äärettömän taitavaa runoilua.

Hienosti kuvailet koskettavassa runossasi aamuhetkeä, kun tunteet eivät kohdanneet.

kaunis herkkä hento kuvaus eräästä aamusta jolloin kaikki oli mustavalkoista kuten kerrot, kuinka mielellämme eläisimme aina onnellisina, sinun runosi puhuttelee ja todella antaa hienosti kuvan siitä että kaikki päivät eivät ole toistensa kaltaisia

Tavattoman kaunis :O

tämä teksti tuntuu kaikkea muuta kuin mustavalkoiselta ja silti tietyllä tavalla tajuaa jotain aavistusta mustavalkoisuudesta ja juuri se on runossa niin kiehtovaa. pieniä palasia sieltä täältä juuri oikeista kohdin elämää ja lukiessa alkaa nieleskellä ja katsoa missäpäin oli nessupaketti. viimeisen kappaleen "tuoksuit meidän unille ja kannoit sydämesi varovasti eteiseen" on riipaisevan koskettava kohta.

Tämä runo kosketti syvälle sydämeeni

Pidin tästä. Etenkin viimeinen säe kosketti.

Koskettavan kaunis aamuinen hetki...vaikka tunteet eivät sulautuneetkaan.
Hyvää syntymäpäivää!!

Kaunista, enkä voi tähän muuta lisätä, sillä runosi alle eivät selitykseni ja sanani turhaan jää helisemään, kaunista.

Tämäkin todella kaunis.

Valtavan kaunista tekstiä.. kuin hidastettua mustavalkoelokuvaa..upea,suosikeihin!

haikean kaunis. hienoa kerrontaa, pidän.

 

Käyttäjän kaikki runot