Silmäkulmilla kultaa
Heliäistä huolten pisaraa
Kuuratar ja kylmä maa
Pakkaskukkaan puhkeaa
Lumihuntu harteillaan
Sydämellä ikijää
Routa rinnan alla elää
Sykkii suurta ikävää
Suvitar luo lämmön, valon
Ihanaisen elon palon
Kuurankukkain lakastuu
Sulonuppuin avautuu
Unhoon jäivät surun häivät
Lämpöisemmät ovat päivät
Kesäkukkain kukkivat
Kun luoksein palajat
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tässä on hyvä pohja, mutta rytmitys napsahtelee vähän epätahdissa välillä.
Toivotaan että Hän sieltä palajaa;) Kesää kohtihan tässä painellaan, toki.
Kaunis runo.
hieno runo