Huudan rannalla
en kuule ääntäsi
vain oma kaikuni poukkoilee
kallion rosoisista seinistä
Kuulen lokkien huutavan hiljaa
Kuulen kaislojen suhisevan tuulessa
Kuulen aaltojen lyövän hiekkaan
Kuulen vaimean hengitykseni
Mutta sinun äänesi on vaiennut minulle
iäksi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vahvaa tunnetta.
En voi muuta sanoa kuin et upea runo!
Osuu ja uppoo!