Kylmä pohjoinen, anna minun humaltua tuulestasi.
Niin ankarasta ja anteeksiantamattomasta rujoudestasi.
Anna sateidesi vyöryä ylitseni. Piiskata minut paikalleni.
Anna mahtisi nujertaa ihminen. Voimasi uppoavan ja säälisi näkyvän.
Anna kauneutesi mykistää äänekkäinkin ääni. Hiljentaa tien kuin tien kulkijan.
Tukahduttavan ja murhaavan kaiken mikä on liian heikko elämään alaisuudessasi. Nujerra ihminen...
Sillä olenhamme vain ihmisiä ja eläimiä.
Vaikka olemme kaikki sisimmässämme eläimiä. Eläinkin tuntee elävän ja surunsa surevan. Vain ollakseen mitä on.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tosi kaunis!