Placebo

Liian usein toivon
Näkeväni jälleen samat silmät
Jotka hymyilivät aidosti
Luoden ryppyjä kulmiisi
Vielä kun et ollut kääntynyt
Ja muuttunut suolapatsaaksi

Et enää jaksa edes kaivata niitä aikoja
Kun asioilla oli merkitys
Kohautat vain olkiasi ja käännyt
Näet placebon syövän maailmasi
Huutaisit
Tai edes itkisit
Me muut saamme tehdä sen puolestasi

Aina joskus katson silmiisi
Ja näen äitini
Sieltä kaukaa hän kertoo rakastavansa minua vielä
Ja hymyilee takaisin

Ikävöin häntä jo
Enkä uskalla sanoa mitään
En päästää irti
Pelkään että kun avaan silmäni
Sieltä katsoo placebo -
Tyhjä kuoresi