Tuulivanhus
Hönkii ja ulisee kuin vanhus, vaikka on iätön, vaikkakin on vaeltanut maan päällä siitä asti kun taivaan väri haalistui. Kantaa mukanaan jotain, melko paljonkin, kaikenlaista, maailmojen ylitse haahuillessaan. Sillä on tuoksu jonka sade sille nyt antaa. Mutta yksi sade ei voi pestä tummiksi värjäytyneitä keuhkoja jotka ovat hiljalleen tukahtumassa.
Selite:
Proosaruno.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi