RedDragon

Runoilija RedDragon

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 25.2.2003

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

1985 syntynyt tyttölapsi Lohjalta. Kirjoiteltua tuli joskus enemmän, mutta nyt on ollut hieman taukoa. Ei vaan ole ollut mitään sanottavaa. Laumaan kuuluu avomies, 3 koiraa ja ikäloppu gerbiili. Kysymällä saat tietää enemmän.
 

Pikkuveljelleni

Rakas Pikkuveljeni:

Voitko koskaan antaa minulle anteeksi,
etten ollut hyvä isosisko.
En ollut paikalla, kun minua kaikkein eniten tarvitsit:
En ollut paikalla, kun kasvoit aikuiseksi.
Se tapahtui niin huomaamatta.

Vuodet kuluivat vinhaan ja minulla oli kiire.
Kiire päästä aikuistumaan, muuttaa pois ja pärjätä omillani.
Kiire näyttää vanhemmille,
etten enää ollut pelkkä pikkutyttö.
Ei silloin ollut aikaa pikkuveljelle.

Nyt en voi muuta kuin selata vuosien takaisia muistoja mielessäni
ja surra niitä sivuja jotka jäivät tyhjiksi.
Millaisilla muistoilla olisimmekaan voineet ne täyttää?
Montako linnaa olisimme voineet rakentaa
ja maailmaa valloittaa?

Muistot ovat kuin vanhoja valokuvia.
Niissä näkyy paljon vanhoja rakkaita tuttuja;
kasvoja ja paikkoja joita ei enää koskaan voi nähdä oikeasti.
Ne saavat minut vieläkin hymyilemään,
vaikka muuten olisin allapäin.

Muistatko, kun kiljuimme pulkkamäessä?
Sinä käskit hidastaa, mutta minä tuuppasin kelkan lujempaan vauhtiin.
Mikään vauhti ei voinut olla liikaa,
ei mikään mäki liian jyrkkä.
Ei ainakaan meille, sillä olimme nuoruudessamme kuolemattomia.
Jyrkkä lasku ja hurja vauhti tyssäsi aina viimeistään lumikinokseen.
Yleensä vilkkaan tien toiselle puolelle,
mutta "Eihän sieltä autoa eilenkään tullut.."

Monet torut kuunneltiin yhdessä,
ainahan me johonkin liemeen jouduttiin.
Kurinpalautuksessa esitettiin nöyriä ja katuvia.
Samalla ilveiltiin huomaamatta
ja yritettiin saada toinen purskahtamaan nauruun.
Siten ansaitut torut olisivat vielä kovemmat!

Kesäisin istuttiin betoniportailla ulko-oven edessä,
opetin sinua puhaltamaan purkkapalloja.
Minä valehtelin ja väitin tarpeeksi suuren pallon nostavan meidät ilmaan.
Sinä uskoit,
olinhan isosiskosi.

Kaikkia muistoja en muistele ylpeydellä.
Monta asiaa tekisin nyt toisin,
mutta katuminen ei auta.
Tehty on tehty.

Kun leikimme hippaa naapurintyttöjen kanssa,
kaaduit portaille ja löit pääsi.
Pelästyin kuollakseni nähdessäni veren valuvan lippiksesi alta.
Sinä selvisit ilman tikkejä ja sait vain komean arven muistoksesi,
mutta minä en koskaan unohtanut kokemaani kauhua.
Syytin kivustasi itseäni.
Matka naapurilta kotiin tuntui tosi pitkältä ja
itkusi soi korvissani edelleen.

Päätäni puistellen muistan kaiken sen,
mitä olet joutunut vuokseni kokemaan.
Monet pelot ja painajaiset olen aiheuttanut Sinulle ajattelemattomuudellani
tai pelkällä ilkeydelläni.
Liian usein purin pahan oloni sinuun ja sain sinut itkemään.
Iltaisin kerroin kauhujuttuja, vaikka pyysit lopettamaan.
Lopulta jopa itseänikin pelotti,
mutta sitä en myöntänyt.
Kunhan sinä pelkäsit minua enemmän,
se riitti.

Ja silti Sinä aina autoit minua aina kun pystyit.
Teit vuokseni melkein mitä vain pyysin.

Etkä Sinä ole hylännyt minua vieläkään.
Yhä kuuntelet murheeni ja otat osaa suruihini.
Kunpa olisin osannut olla yhtä hyvä isosisko,
kuin mitä sinä olit pikkuveli.

Anteeksi, kun en osannut.

Selite: 
Eli siis: Pikkuveljesi:lle. Kyllä sä tiedät tän sanomattakin, mutta sanoinpa silti. Luv.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

surullisen vilpitön! kaunista tekstiä, tulee syvältä mielestä ja sydämestä.

surullisen vilpitön! kaunista tekstiä, tulee syvältä mielestä ja sydämestä.

surullisen vilpitön! kaunista tekstiä, tulee syvältä mielestä ja sydämestä.

surullisen vilpitön! kaunista tekstiä, tulee syvältä mielestä ja sydämestä.

 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
22.6.1985
Runojen lukumäärä: 
10