Repeävä lahokatto
juuri jalkojesi juurilta mullasta nousin
silmälläni kultakäpynen
suussasi herkän sinikellon kilkatus
venyttelit hymyä molemmille puolille suudelmakuoppia
järki ja tunne
tunne järki
lassottusi solmittu äitisi hyppy pyykkinarulla
punaista saumalankaa kupeilla
piste
kasvatti päällensä kuun ja kuvittelee olevansa aurinko
kaksoispiste
vähissä sanoissasi kirsikoita, koristelin niillä vähäsen sydäntäni
älä suutu
ulkoiluttelin mieltäni mielelläni sammalmaahan
ajatukselle kasvoi jalat, ne kiipeilivät oksan harjalle sukimaan
hyppää puputa. huusit.
olisi jänistä, jos en, vai kuinka?
ole kaunis niin juurikaunis ja minä varmasti valko- lahoissa latokatto.
silmälläni kultakäpynen
suussasi herkän sinikellon kilkatus
venyttelit hymyä molemmille puolille suudelmakuoppia
järki ja tunne
tunne järki
lassottusi solmittu äitisi hyppy pyykkinarulla
punaista saumalankaa kupeilla
piste
kasvatti päällensä kuun ja kuvittelee olevansa aurinko
kaksoispiste
vähissä sanoissasi kirsikoita, koristelin niillä vähäsen sydäntäni
älä suutu
ulkoiluttelin mieltäni mielelläni sammalmaahan
ajatukselle kasvoi jalat, ne kiipeilivät oksan harjalle sukimaan
hyppää puputa. huusit.
olisi jänistä, jos en, vai kuinka?
ole kaunis niin juurikaunis ja minä varmasti valko- lahoissa latokatto.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
jos sanois että suu tu.
Niin mitäs sitten. ;)