just human

Runoilija just human

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.10.2005
Viimeksi paikalla: 17.9.2019 8:46

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
29.9.1988

 

Huoli hiljainen

vaikkei katseemme kohtaakkaan
vaikken ääntäsi kuulekkan
vaikka ilmeitäsi en näekään
silti voin tuntea sen
ahdistuksen
olon masentuneen
hiipii salaa sydämeeni
huoli hiljainen
hiljaa mieleni tekisi
taaksesi hiipiä
syliin sulkea
hellästi päätä silittää
vaikken nii tehdä voikaan
niin silti voit huomata
että yksinäisyydessäkään
et ole yksin
kun avaat silmät sydämesi
ja katsot ympärillesi
niin näet ne ihmiset
jotka sinusta välittävät
sinulle hyvää haluavat
sinua aina tukevat
kätensä ympärillesi kietovat
ja pelkkää hyvää haluavat
voit tuntea lämmön useiden sylien
tunteet lämmittäen
vaikka vain hetkisen
pahan olon poistaen hymyn kasvoille luoden

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit


tämä runo on kuin peitto johon käpertyä kun mikään ei toimi ja rakkaus on rikki..
Ihana, lohduttsva, kaunis, lumoavan herkkä ja vahva samaan aikaan. Pidän paljon.
Tarvitsemme inhimillisyyttä, mielen lämpöä ja läheisyyttä.
 
Kyynel silmässä lohdullisen kauniin kirjoituksesi luin. Kiitos ❤️
Upea runo. 
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
29.9.1988
Runojen lukumäärä: 
10