Hil-la

Poissa on lehdet
kevään, kesän, syksyn
Puun kuoressa tummaa
Monta oksaa, monta haaraa
paksua, kapeaa, hentoa ja pientä
Ne kaikki ojentuvat 
suoraan taivaan sineen
sillä ne tietävät, mistä elämä lähtee

Juuret juurtuneet siihen paikkaan
löytäneet vesilähteen, 
sadetta ikävöineet itkuun saakka,
sillä ne tietävät sateen merkityksen.
Jos sadetta ei tule
se uhkaa kaikkea elämää

Vielä vuosikymmenien jälkeen
niin pikkuruinen lintu
oksalla pyörähtelee
löytää jotakin syötävää
Hän on turvassa.
Toisella reunalla 
toinen samanlainen
samoilla asioilla