Halinallle

Runoilija Halinallle

nainen
Julkaistu:
4
Liittynyt: 26.11.2016
Viimeksi paikalla: 2.12.2016 13:18

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
31.1.1996

 

Särkynyt rakastaja

Olin nuori, olin tyttö, olin voimaton,
olinko hukassa?

Olitko palanen jota etsin,
josta kaipasin voimaa? 
Josta toivoin voimaa

Olitko unelmaa? 
Et ollut, et koskaan ollut
et ollut näistä yhtäkään.


Veit palaseni, veit kaipaukseni
veit voimani.

Revit minulta jokaisen unelmani
Olit vain uneni.

Jollaintapaa, sinun suudelmasi hukutti minut maailmaan. 
maailmaan jossa unelmat kohtasivat toisensa,
mutta eivät koskaan saaneet kunnon otetta.

Sinä otit minut haltuun
otit jo ensimäisellä katseellasi. 
Katseella jota muistelin päivät,
katseella josta unelmoin yöt
katse jonka vierestä halusin herätä joka aamu


Mutta et ollut siinä. Et ollut minun. 
Et tullut viereeni koska hävitit minut.
Minä hävisin sinusta. 

Olinko minä koskaan onnellinen? 
Nyt, kun vain ajattelen. 
Et koskaan ollut siinä, vaikka vierelläni olitkin.
Päivä päivältä otit palasia sielustani.

Revit unelmiani kappaleiksi. 
Kahlitsit maailmaasi. 
Olin sokea, en nähnyt eteeni. 
Imit rakkauden muuhun maailmaan, 

sokaisit silmäni muusta maailmasta.

Otit pois kaiken, kaiken sen, mitä aina halusin.
Olla vapaa, olla onnellinen ja elää. 
Vain elää! 

Joskus sanoin etten jätä sinua koskaan. 
Etten lähtisi koskaan. 
"Olisin aina siinä" 
joskus rakastin, joskus osasin välittää. 
Joskus sanoin että, olen vierelläsi loppuun asti.
Mutta vain joskus, sillä jokapäivä en tarkoittanutkaan sanaakaan. 

Sinä sanoit paljon, sinä.
Sinä pyysit paljon, sinä.
Sinä halusit paljon, sinä.
Sinä haaveilit niin, että hukuttiin haaveisiin. 
Aina tiesin sen, "älä luota meidän unelmiin"


Rakenna pilvilinnoja, elä vaaleanpunaisen hattaran reuballa. 
Älä kuuntele ketään, rakasta vain. 

Mutta minä pyysin. Älä riko enempää, älä ota enempää
älä pyydä minulta enää mitään.


Minä en voi sitä sinulle antaa, koska ei,
en rakastanut sinua enää niin.
Rakastin sitä, mitä halusin sinun olevan. 

Ovi sulkeutuu, kun olet sanonut sen.
"Et voi lähteä koskaan"




Kun sinä suutuit, unohdit Sen, että rakastaisit minua. 
Kun sinä suutuit, unohdit mitä kipu on.
Kun sinä suutuit, unohdit mitä ympärilläsi on.
Kun sinä suutuit, unohdit mitä minä sinulle sanoin.
"älä satuta koskaan" ole siinä vain, rakasta minua,
pidä kiinni minusta.
Ole kanssani nyt, älä sulje ovea, mitä et ehkä enään koskaan voi avata.

Itke itsesi uneen , koska et ollut siinä vaikka lupasit olla.
Et tullut viereeni, vaikka lupasit tulla.
Et laittanut siipiesi alle suojaan, kun pelkäsin maailmaa.
Et katsonut silmiin, et sanonut sanaakaan.
Ja minä itken itseni unelmiini,
jos vielä joskus olisit, jos joskus vielä muuttuisit.
Jos vielä tietäisit, minä olen täällä, minä odotan.
Minä en katoa pois, koska minä sinua odotin vain.

Satutit paljon, et koskaan kuunnellut kun apua huusin.
Imit minusta kaiken.
Kenelle minä olisin voinut puhuakkaan? 
onhan meillä toivo, se on luvattu kaikille.
Minulle et jättänyt palaakaan.
Toiveista rippeet haihtuivat vaan. 

Olisit pitänyt vain kiinni, ja minä huusin.
Minä itkin, minä murruin, minä luovutin.
Sinä voitit.
 Sinä sait kaiken. 
Minulle et jättänyt mitään.


Päästä jo irti, et enään ole lämmin, olet kylmä ja kivulias.
Kosketuksesi ahdistaa.
Kosketuksesi saa minut itkemään.
Äänesi saa minut masentumaan.
Silmäsi saavat minut surulliseksi.

Miksi, miksi et ollut sitä unelmaa jota elin sisimmissäni.
Miksi et päästänyt irtimiksi annoit kärsiä, miksi halusit satuttaa, miksi tuotit tuskaa.

Olin tuhkaa, jota sinä murustit lisää. 
Ei ollut olemassa oikeaa tapaa jolla olisin voinut hätähuutoni näyttää.
Päästäkää minut, hakekaa minut.
Haluan rakastaa, haluan elää. 
Haluan tuntea perheeni, haluan elää perheelleni.
Haluan elää itselleni. 
Haluan tehdä unelmistani totta, haluan hengittää.


Haluan katsoa aurinkoon jossa näen nostalgiaa,
sitä mitä sinun kanssasi en saanut koskaan.
Minä haluan rakastaa paljon, minä haluan nauraa paljon.
Minä haluan luottaa, minä haluan uskaltaa.
Ojentaa käden ja luottaa siihen, että siitä pidetään kiinni, eikä päästetä irti, juuri kun olen kallionkiellekkeeltä putoamassa alas. 

Ota koppi, älä päästä irti koskaan. 
Koska sinä rakastat, sinä välität. 
Sinä et halua satuttaa,.


Jaa kanssani se mitä ulkona tapahtui, kun vain roskat vein.
Jaa minun kanssa se, kun sytytän kynttilän ja olen onnellinen.
Ole sinä kanssani onnellinen.


Herätä minut sitten kun kaikki on ohi. Tiedän, olen eksynyt.


Jos joskus kaipaat takaisin, muista minä sinulle sanoin, et koskaan saa takaisin. Nyt sen ymmärrät, olet rikki. Mutta aina voit ehjäksi tulla, kun muistat, minä sinua joskus rakastin. 
"Joku päivä vielä, mä lähden, enkä enää tule takaisin"
Nyt tiedät sen, en ole heikko ihminen.


 


 
Selite: 
Entiselle elämänkumppanilleni, joka toistuvasti satutti ja kohteli kaltoin. Jaksoin vuosia rakastaa ja antaa armoa, siihen päivään asti, kun kasvoin ulos heikkoudestani.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Toivon todellakin, että Sinulla on jatkossa kaikki hyvin elämässäsi.
Kiitos! ❤️ minä vain rakastan kirjoittaa. Tämä teksti kuvaa taakse jäänyttä elämää.
Hyvä tietää, että olet päässyt pahan yli. 
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
31.1.1996
Runojen lukumäärä: 
4