Hiekkaa ja pikkukiviä
Saanko mä nyt jo sanoo,
sen miltä tuntuu.
Vihdoin avata suuni
ja olla rehellinen.
Mun kengät on täynnä
hiekkaa ja pikkukiviä.
Tuntuu ettei ne
häviä sieltä ikinä.
Mulla on suu täynnä
sanomattomia lauseita,
ja ajatukset kuin
rikkinäisiä palapelejä.
Lankoja siellä täällä,
tunteet riekaleina
Usein en osaa enkä tiedä
Mitä mun pitäis tehdä.
Mun mennyt meni jo,
niin kuin muillakin.
Muistot haihtuvat
lapsuuden roskakoriin.
Kuljen kohti sitä
mikä on vielä tulevaa.
Ja siellä mä avaan suuni,
enkä esitä alistuvaa.
Saanko mä nyt jo sanoo,
sen miltä tuntuu.
Vihdoin avata suuni
ja olla rehellinen.
Mun kengät on täynnä
hiekkaa ja pikkukiviä.
Tuntuu ettei ne
häviä sieltä ikinä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit