Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä ilman arvosteluja Näytä vain otsikot
EmilyI knew quite well who Death was
when I was merely three
He stood at your gate, rattling
His bony arms
as the dogs barked in perfect cacophony
The wind then grew greater
the trees shook as He drew nearer, pulling
His bony legs
along your garden path
He so tenderly carried you
so eagerly you echoed His call, pleading
for relief
All the turmoil, years of distress
I realized — so easily you abolished —
I realized —
and swear I have never, until this day
longed for His visit more>
"Because I could not stop for Death—
He kindly stopped for me—"
14.12.2008Hyvä runo, sylviaplathmaisia kaikuja. Ensimmäiset kaksi säkeistöä olivat runossa paras osa, kokonainen, hiottu, valmis. Sen jälkeen runo alkaa hieman tutista. Ainakin useat "so" sanat sortavat runon muuten hyvää rytmiä. Hyvä kuva. >Arvostelija: R.Kettu14.12.2008 Hey, youre back ! Jälleen vahva ja tunteikas runo. Viimeinen säkeistö erityisesti kolahti. Ja kiva kun käytät myös noita vähemmän tunnettuja sanoja, antaa moniulotteisemman kuvan ko ei oo sellasta palikkaenglantia :D >Arvostelija: Hiiwiö18.12.2008 I so love this one! Breathtaking words like the story is. To my favourites... >Arvostelija: Rami30.12.2008 Koskettava. Aivan upeasti kirjoitettu, rakastan jokaista yksityiskohtaa. Osaat selkeästi ilmaista itseäsi englanniksi, sananvalinnat osuvat. Pidän, pidän. >Arvostelija: Ässä15.03.2009 Tuskantäyteinen pohjavireeltään avoin ja salliva tunne välitttyy selkeä rakenne ... hienon hieno runo >Arvostelija: Puuhevonen30.03.2009 Runo maalaa voimakkaita kuvia ja maisemia mieleeni. Kuolema on alun loppu ja lopun alku, Ouroboros-käärme joka puree omaa häntäänsä. En tiedä voiko kuolemaa kuvata paremmin romanttisena, mutta synkkänä kokemuksena. >Arvostelija: Headswirler17.04.2009 Sisäsyntyinen syksykirkkaassa päivänvalossa
ylitän kadun väärästä kohdasta kun
kukaan ei katsele, huomaa minua
säikähdän pakoputken ääntä, ja linnut
nousevat siivilleen
huomaamatta
luonnostaan>
Kun ei niin ei.
18.11.2008Tästä tuli mieleeni yksi tietty hetki, näen edessäni pysäytetyn kuvan kadulle loikkaamassa olevasta ihmisestä ja autosta vähän kauempana. Ja se, että runo herättää tällaisen kuvan, on merkki siitä että runo on myös tehnyt tehtävänsä eli nostanut ajatuksia pintaan. Tämä onkin oikein mainio teksti. Tunnelmaltaan vaikeaselkoinen, tai no, ei ehkä vaikeaselkoinen, mutta hiukan varautunut. En ole lukenutkaan kovin usein tämän tunteen herättäviä runoja, jo siinä riittää pohdiskeltavaa pitkäksi aikaa. Otsikko tuo kokonaisuuteen lisää syvyyttä. Suosikeihin siirtyy automaattisesti, että voin paremmalla ajalla mietiskellä näitä ajatuksia. Hienoa työtä. >Arvostelija: mykkäelokuva26.11.2008 Kyllähän sitä tulee loikittua tien yli vääristä kohdista. Mielenkiintoinen runo, josta löytyy syvempikin merkitys. >Arvostelija: taivaanlapsi14.12.2008 Upea hetken kuvaus! >Arvostelija: surukukkanen18.12.2008 Hieno koskettava runo. >Arvostelija: taivaanlapsi16.06.2009 RytmiMarraskuun kymmenentenä
minä kuolin
Istuin ikkunalla ja katsoin
itseäni silmiin
kuin ensi kertaa
kuin viimeistä kertaa
Vesi oli mustaa kun
hukuttauduin sinuun ja
mustemmaksi yhä muuttui se minun
saveni murtuessa ─
Sinä olet minun vankinani
sinä olet minun vankilani>
Yksi luonnos viimeiseen säkeistöön perustuvista ajatusleikittelyistä.
15.04.2008Huh, onpa synkkää ja kuitenkin niin koskettavaa. >Arvostelija: NNäpsä15.04.2008 Tämä oli surullinen runo,mutta hyvä sellainen! >Arvostelija: kössi15.04.2008 Mieltä kiehtovaa symboliikkaa, joka vei mennessään. Kahden ensimmäisen rivin teho perustuu yllätyshyökkäykseen, jossa 'ruuti' tuhlataan alussa. Tehoa se ei suinkaan vie, kuten monesti tapahtuu, eivätkä sitä tee kuin-toistot, vaan lukijan mielenkiinto jatkuu herpaantumattomana läpi mustan veden ja käy läpi saven murtumispisteen. Lopetus kokoaa hyvin ja samalla herättää edelleen-ajatuksia ihmissuhdekiemuroista, jotka ovat niitä monasti vaikeimmin käsiteltäviä asioita. Kiitos hienosta runosta. >Arvostelija: Alppivuokko29.04.2008 Nuoruus ja suuret tunteet tulivat mieleen. Koskettavaa. Kipeitä muistoja herättävää. Ja kuitenkin niin kaunista. >Arvostelija: Plasebo10.05.2008 siinäpä on myrkyllisen vahva runo ja silti niin kaunis :D pidän tästä >Arvostelija: Sonny11.05.2008 Rakastan kahta viimeistä lausetta, ne muodostaisivat jo yksinään mahtavan runon ! >Arvostelija: Kirsikkasade16.05.2008 Minä tykkään tästä, upea! WoW! suosikoin! >Arvostelija: Hilu198519.05.2008 Voimakasta tunteisiin vetoavaa tuskaisuutta hienossa runossasi. >Arvostelija: taivaanlapsi21.05.2008 mutta tämähän on upea. >Arvostelija: pahvi22.05.2008 ah, upeaa runoilua. sanojen käyttöä parhaimmillaan. mustasta vedestä tuli mieleen Lumi teki enkelin eteiseen. alku sieppasi lujaan otteeseensa, enkä varmaan päässyt siitä irti loppujen lopuksikaan. >Arvostelija: Ässä26.05.2008 Ihana. Kaunis. >Arvostelija: Shierr in Flame01.06.2008 DeadbeatYou induced this state to me
Heavy eyelids, fear of sleep
Panic, compulsion
depression, convulsion
Watch me slowly swirl away
XOXOX, darling
AtaraxKlonopinXanaxZoloftPaxil>
Inspired by life and Lunar Park.
02.02.2008Mieletön oivallus... :) Tajuton runo. --> Suosikkeihin >Arvostelija: Metsämörkö03.02.2008 Don't forget Prozac, the state of the nation! >Arvostelija: St Stephen23.06.2008 Olen kadottanut sananKuin veri se on vuotanut minusta
jonka kädet on verhottu valkoiseen silkkiin
Istun hiljaa täällä,
Odotan,
odotan
En kuule kenenkään saapuvan>
02.01.2008inspiraatiokatkoksia. loistava runo, hyvin muotoiltu ja erittäin kuvaava. erityisesti loppu oli vaikuttava. >Arvostelija: Ässä03.02.2008 onse aika harmillista ettei kukaan tule , nätti runo suosikkei> >Arvostelija: sssara05.02.2008 Tää voi kertoa mm. inspiraatiosta tai uskonasioista. Molempi parempi, sanoisi Mikki Hiiri. Kaunis. >Arvostelija: Metsämörkö08.02.2008 Meinas tulla ihan angst-olo :D Ihana... >Arvostelija: SärkynytUnelma10.02.2008 Jättää kauneudellaan ajattelemaan, mitä oikeasti tarkoitit. Jättää niin hiljaiseksi, ja kuitenkin tuhat ajatusta virtaa samaan aikaan sisään, eikä tiedä minkä niistä ilmoittaa. Sen kuinka tätä runoa pitää pureskella ja ilman lopullista selitystä jäädä huutamaan vastausta. Vai sen kuinka kaunis ja hetken mieltä sykähdyttävän kauniina se nousee ajatuksiin. >Arvostelija: ServantOfDeath14.06.2008 Tulisiipituoksun sitruunalta ja syksyltä
viulujen pauhatessa levitän siipeni
palaen lennän halki harmaan taivaan>
30.10.2007Löydän tästä syksyn ankeutta vastustavaa voimaa. >Arvostelija: Kauris30.10.2007 Lämpimiä ilmavirtoja lentäessäsi ! >Arvostelija: Joutonoomi02.11.2007 Muutamalla sanalla upean lennokas tunnelma. Ihana runo! >Arvostelija: Mandella04.11.2007 NÄTTI<3 :O >Arvostelija: ÖidenKruunu04.11.2007 Oi!Taitava olet.Todella...voiko runosta sanoa visuaalinen?Sitä tämä oli joka tapauksessa.Mahtavaa,mahtavaa:) >Arvostelija: Amily14.11.2007 Oooh, tässä on jotain tosi kaunista jota on vaikea määritellä...tyksin :) >Arvostelija: der Fisch15.01.2008 mahtavan. voimakas. >Arvostelija: SignificantOther08.02.2008 Kritiikin esittäminen on mahdotonta kun kohtaa oikeaa taidetta! Loistokas tunnelma, elävä runo! Herkullinen pätkä..! >Arvostelija: henkinen voittaja29.03.2010 Kohti kaupunkiataivas on harmaa kuin hakattu metsä
pellot paljaat vailla kesän tuoksuja
laiskat lehmät syövät elämän kiertokulkua
ensimmäistä sadepäivää ilman sateenvarjoa
voin pahoin tämän luonnon edessä
bussien halkomassa maisemassa jossa
ei tänäänkään ole mitään uutta>
30.10.2007ei ei ei... it's all in your mind... kauneutta näet siellä missä haluat: kaupunkimaisema on vain erilainen näyttämö kuin koskematon luonto (vaikka tosin pidän itsekin enemmän jälkimmäisestä). katso tarkasti ja näet kaiken harmauden keskellä joka päivä jotain uutta ja kaunista - katso leffa american beauty jos et ole nähnyt. runosi aivan upea: hienoja kielikuvia, tunnelma kohdallaan jne. varsinkin keskimmäisestä säkeistöstä pidän, vaikken sitä tosin ymmärräkään :D >Arvostelija: Dodo30.10.2007 Tämä on sanataidetta kauneimmillaan kaikessa harmaudessaanikn. >Arvostelija: Mandella04.11.2007 Tykkään tästä, vaikka en oo ihan varma ymmärränkö sitä täysin. Ehkä hyväkin niin.(: >Arvostelija: tame10.03.2008 Tummat sukatVakuuttelen itseäni, en ole mustankipeä
en piikkilangoita rajojasi sinulle
en puno kaulallesi liekaa
Vain sydäntä pistää hymy
toiselle tarkoitettu
Enkä voi kieltää itseltäni
- hämärässä huoneessa
puen hitaasti tummat sukat>
25.10.2007Parisuhteen koetinkivenä tämä aihe - monen rakkauden surma mutta niin mainiolla tavalla kuvaat mustasukkaisuuden teemaa siten, kuin se voi olla aidossa rakkaudessa olla. Vain hitusen voi siitä tummuudesta toiselle näkyväksi tehdä - loput pitää itsensä sisällä pitää. Kipeästä aiheesta kovasti viisas runo! >Arvostelija: Ksenja25.10.2007 Minäkin olen pukenut joskus ne tummat sukat ja ne ovat jo pinttyneet ihooni kiinni. Mutta onneksi mustankipeys on inhimillinen piirre meissä ihmisissä. Runosi oli koskettava tarina ihmisen ns luonneviasta. Pidin todellakin >Arvostelija: miikku25.10.2007 Hienosti ja osuvasti sanailet aiheesta, omaperäinen ja hyvä runo. >Arvostelija: TwhoT25.10.2007 Tottahan tuo on, "en ole mustasukkainen, välitän sinusta vain vähän liikaa":) Tuttu fiilis:) Ihana runo^^ Ja lämmin kiitos Sinulle sanoistasi, tulin hyvin iloiseksi^^ >Arvostelija: Kuuhukka26.10.2007 Jollain tapaa suloinenkin runo mustasukkaisuudesta. Tosi hienosti kirjoitettu :) >Arvostelija: alaya27.10.2007 no loistava. ihan suunnattoman loistava. >Arvostelija: pahvi29.10.2007 UPEA runo mustasukkaisuudesta. >Arvostelija: Mandella04.11.2007 Todella kauniisti leikitelty sanoilla... mielenkiintoinen kerronta >Arvostelija: enkelidemoni04.11.2007 *Huokaus* Päivänvalossa sitä luulee nenä pystyssä olevansa jotain muuta - sitten hämärässä ne todelliset tunteet tunnistaakin itsessään... >Arvostelija: uunilintu10.01.2008 tummat sukat tekee niin, niin pahaa =( >Arvostelija: SignificantOther08.02.2008 Aivan mahtava. Ei voi muuta sanoa,kun sä se osaat. :)) >Arvostelija: SärkynytUnelma10.02.2008 Ai ai, miten tämä taas kirpaisee... Vahvaa, sitä kurjaa tunnetta taitavasti kuvaavaa tekstiä. >Arvostelija: uunilintu23.06.2009 Hieno runo niistä mustista sukista, joita välttelet! >Arvostelija: milllla21.08.2009 Vaitonainen taakkaen osaa istua normaalisti
ja pidän kyynärpäitä pöydällä
niin hyvin minut on kasvatettu
että äidin mielestä isä on paha
isän mielestä äiti on paha
ja minä jotain siltä väliltä
kymmenen vuoden jälkeen katson kätellessä silmiin
ja hymyilen vaikka väkisin
niin hyvin olen kasvanut
etten tiedä ketä vihata
kenelle lausua kiitos>
Väsynyt välikäsi pahoinvoivana bussissa matkalla kotiin perjantaina 19.10.07 noin kello 12:37.
19.10.2007Runon viittaus äidin ja isän ristiriitaan ja siitä kasvamiseen, hymyilemiseen kätellessä osoittaa neutraalisuutta ja hyvyyttä; ei osaa vihata, ei kiittää. Tämä on syvällinen ja hieno runo. >Arvostelija: Kuiva sade19.10.2007 Olet kasvanut ulos kotisi vaikutuspiiristä ja haluaat toimia erilailla kuin vanhempasi. Hieno puhutteleva runo. >Arvostelija: taivaanlapsi22.10.2007 Minun mielestä ristiriidat näkyvät tämän runon nykypäivässä. Se, että kätellessä hymyilee väkisin, eikä tiedä kuka on hyvä ja kuka paha, osoittaa mielestäni sen, etteivät asiat menneet ihan niin kuin piti.. >Arvostelija: zana23.10.2007 totta, puhutteleva runo. tykkään paljon tästä. >Arvostelija: pakkomielle23.10.2007 Pidin. Siis tässä on hyvää kulkua. Ei kikkailua vaain toimii kuin itsestään. Ja aihe on tuoreelta haisevasti käsitelty. >Arvostelija: Homeros Oidipus23.10.2007 Koskettavasti ja kuitenkin ilman yhtään liiallista paatosta kerrottu tarina yhdestä elämänvaiheesta. Runon minälle haluaisin sanoa että onneksi elämä kulkee koko ajan eteenpäin eikä koskaan taaksepäin. >Arvostelija: kermasusi24.10.2007 Koskettava ja taitavasti toteutettu runo! >Arvostelija: NNäpsä24.10.2007 luin pitkään runojasi. taitavaa. osaat jostain syystä kirjoittaa niin, että äänesi kuulee. tästä tuli vahvasti mieleeni eräs ystäväni. lukukokemus oli erittäin mieleenpainuva. >Arvostelija: Juno28.10.2007 SyysTunnen tuskasi, siemenaihe
kun syksyn tuuli eloasi syö
Kuinka et koskaan päässyt näyttelemään osaasi
kun pakkanen jo eteisessä kenkiään puki
Olisit ollut niin kaunis
Kun halla asettuu juurakoihin
ja huurre peittää maan
Olisit ollut niin kaunis>
09.09.2007Koskettavan kaunis. <3 >Arvostelija: vonderwall10.09.2007 ..jo uusi kevät valoin koittaa, sysi kun tuo ohi on - sieltä palo suven voittaa, puhaltaa jo elohon.. >Arvostelija: Ipi11.09.2007 Nätti, kertosäe puree, se tuntuu, Tunne on! >Arvostelija: HiasTimo16.09.2007 Niin kaunista että en oikein löydä sanoja (ja minä olen tunnetusti sanaherkkä persoona) kuvaamaan mitä tunteita tämä runosi oikein minussa herätti. Silmiin nousi ainakin utua ja tekee mieli nyyhkäistä muutaman kerran. >Arvostelija: kermasusi16.09.2007 ihana. vähän häilyvä maailma, syksyinen, mutta kaunis. tässä oli ulottuvuuksia joihin upposin. eihän vielä voi alkaa talvi? osaat. <3 >Arvostelija: kukka02.10.2007 Kertakaikkisen upea runo syntymättömästä kauneudesta. >Arvostelija: Ansa09.10.2007 Hui, en osannut odottaa tällaista. Runon perustana oleva rooli-metafora on iänikuisen vanha, mutta tämä runosi on TUORE. "Tunnen tuskasi, siemenaihe"...nam, miten hyvin sanottu. >Arvostelija: R.Kettu18.10.2007 Hyvin suruisa ja koskettava on runosi ensimmäinen säe ja herkkä sointi loppuunsa saakka...jotain joka jäi toteutumatta, jää lukijan tulkittavaksi. Se tekee tästä runosta upean. >Arvostelija: Mandella19.10.2007 Niin koskettavan kaunis^^ >Arvostelija: Annakka19.10.2007 Todella kaunis:) >Arvostelija: Kristine23.10.2007 Huh. Kirpaisee niin sisältönsä kuin toteutuksensa puolesta. >Arvostelija: uunilintu10.01.2008 Vierailla vesilläHukun symboliikan mereen
jonka olen itse itkenyt
eikä horisontissa siinnä valkeat purjeet
ei pilvilaivat
ei valloittamattomat saaret
Korvat vasten vettä kuulen merihirviöiden juorut
tunnen jalkapohjilla niiden suuret pyrstöt
jos osaisin hengittää kitusillani
muutakin kuin aurinkoa
sukeltaisin niiden luokse
varpaitani laskemaan>
Sain inspiksen tarinaan, joka ei oikein ottanut muotoaan ja muuttui lopulta runoksi, joten tästä ei välttisti löydä mitään ilmiselvää. (Ironia rox my sox.)
07.07.2007Kauniin laskelmoiva. Pidän. >Arvostelija: Sitruunahymy08.07.2007 todella mainio runo! >Arvostelija: moon08.07.2007 ihana runo tykkäsin kovasti :) >Arvostelija: ***enkuli***12.07.2007 Mainio on runosi. Sitä on vähän vaikea mennä syvyyteen varpaitaan laskemaan:)) >Arvostelija: Annakka24.07.2007 Vähänkö tykkäsin! Sopisi melkeen CMX:n biisiksi. (Okei, tunnustan, kuuntelen nyt CMX:ää.) Juuri tällaista runouden kuuluu olla, sopivasti vakavaa, sopivasti hauskaa. Uah. Alku on jo niin loistava että huhhuh. Ja merihirviöiden juorut varsinkin. >Arvostelija: Asymptootti24.07.2007 Minulle tämä loistavan ilmekkäästi ilmaistu runosi kertoo kaksi tarinaa... Ensimmäisessä ryvetään oikein kunnolla ja teatraalisesti itsesäälissä ja nähdään koko maailma vain ja ainoastaan niiden omien minkälie-väristen silmälasien läpi. Toisessa kaivataan pois tavanomaisuuksista ja itsestäänselvyyksistä, halutaan elämään jotain muuta kuin sitä jokapäiväistä arkea. >Arvostelija: kermasusi22.08.2007 Aivan mahtava runo! Just tollasta abstraktia sanoitusta maailma kaipaakin entistä enemmän, kertoo muttei kerro kuitenkaan, ei kerro mutta kertoo kuitenkin. Hieno, hieno! >Arvostelija: Wildfire10.09.2007 Wau! Koskettaa syvältä Hieno runo! >Arvostelija: Kaihertaja04.10.2007 Wautsi wau, upea runo! Lukijakin hukkuu symboliikkaan ja tulkinta saa siivet, ;) >Arvostelija: NNäpsä24.10.2007 Tuoreen, ihanaisen raikkaan oloinen runo jonka syville vesille mieli purjehtii vallan vilkkaana. Taisinpa ihastua, tykästyä säkeisiisi - toinen säkeistö koko runon kivijalkana. >Arvostelija: Ksenja25.10.2007 Tanshamikä onkaan rentouttavampaa
kuin maata sairaalassa
valoisan kesäillan jälkeen
- tai haudassa>
Tämä on kylläkin viimekesäinen, mutta kaiketi jälleen ajankohtainen. Tansha on jaappania ja meinaa moottoripyörää. Pärr pärr.
30.06.2007Vakavahkoinen runon miete, taitaa rennoin olotila olla sitten siellä haudassa kun sinne päättyy se viimeinen elon matka. >Arvostelija: Kristallipallo30.06.2007 mut sait mietteliääksi... kosketti! pidin! >Arvostelija: mirkku9030.06.2007 Kosketti minuakin. >Arvostelija: ÖidenKruunu03.07.2007 Mahtava :D Sairaan leikkisä. Sairas siinä mielessä että leikitään kuolemalla. Arvostan. Kiitos. >Arvostelija: Ikirouta09.08.2007 nimenselvennys sai näkemään koko runon uudella lailla. tosin, sain tästä paljon irti jo ennen sitäkin. tietoisena nimen merkityksestä voisin kuitenkin sanoa, että oivaa kritiikkiä sarkasmin kautta. hienoa. >Arvostelija: Ässä18.09.2007 No ei kai siinä ole muita vaihtoehtoja, kuin rentoutua. Paikallaan silti sekin on joskus, vaikka sitten pakolla. >Arvostelija: TwhoT25.10.2007 Rakastajataryössä käy kylmä tuuli
vaan lämmin on veri
ja lämmin on iho
valloittaisit minut taas
olisin Helenasi
Guineveresi
Juliasi
kun illalla salpaisit ovesi
olisin sinun aamuun asti>
Tarinoiden naisia, mutta millaisia.
28.05.2007Aivan upea runo, täynnä kiihkoa ja rakkautta, muttei silti imelää lässytystä. Juuri tällaisia runoja me tarvitsemme! >Arvostelija: aivopesty31.05.2007 Yksinkertaisesti vau. :o Upea, en pysty muuta sanomaan. >Arvostelija: Hetkessä03.06.2007 Ihastuttava runo. Todella hieno >Arvostelija: Jozzu23.06.2007 Tahtoo heti kolkutella linnan ovea:-) Hieno! >Arvostelija: Kaihertaja04.10.2007 Wou! Runo jonka ympärille mieli rakentaa melkoista tarinaa. Tässä on uhmaa ja rakkauden kauneutta sikinsokin - kipeääkin. Kiellettyä, tulee mieleen nimestä! Hienonhienoa tekstiä! >Arvostelija: Ksenja25.10.2007 To VictoriaA silence in the night she was
a shimmering light through all darkness
she was
And there she is, still
vivid as a reflection on a window
whispering to you as you lay
amidst dreams and fantasies
Even
when her frail body sways
smothered by love
falls cold on the ground
In the mind of you
in memories unmet
she lives>
Dream Theaterin tuotantoon tutustuneet tunnistanevat innoitukseni lähteen.
23.05.2007Painajaismaisen kaunis, herkkä ja ahdistava. Paljon olet saanut tähän sidottua. >Arvostelija: Mustaleski23.05.2007 "In loving memory of our child, so innocent, eyes open wide, I felt so empty as I cried, like part of me had died" ulkomuistista tuo, virheitä voi olla. Mutta Victoria Page (?) tais olla kyseisen neidin nimi. Loistavaa progeherkistelyä. >Arvostelija: Sliver16.10.2007 Haikea haikuVoi pölyn määrää
Lasken käden pöydälle
- niin kuluu aika>
10.01.2007tämähän on nerokas. kiitos. >Arvostelija: Ikimaailma29.01.2007 Mahtava haiku, täytyy sanoa.. Jotenkin tosi paljon puhuva noin lyhyeks runoks.. Suosikkeihin.. >_< >Arvostelija: Shiroi18.02.2007 Niin aika kuluu. Eikä sitä voi estää. Mutta hyvä on hetkeksi pysähtyä. Todeta se. >Arvostelija: CorazOn03.05.2007 Niin kuluu, jatkuvasti saisi olla pölyjä pyyhkimässä. :p Juu mutta haikea tämä tosiaan on, kauniilla tavalla arkinen. >Arvostelija: Eteri11.06.2007 PakkaskukkaPakkanen on piirtänyt
jäisen puun
ikkunoiden alimpiin kulmiin
- Olen sen puun kukka
voimakas elämältäni
ja koskettaessa
niin hauras>
22.11.2006Niin helposti lämpö pakkaskukan sulattaa... Mutta seuraava pakkanen taas herättää sen elämään saman ikkunan kulmaan. >Arvostelija: Iceape11.06.2007 NukutEniten haluaisin koskettaa sinua
kun olet vierelläni haavoittuvaisin
Tuskin muistaisit kohdanneesi katsettani
kun asetin unessa käteni kasvoillesi
ja
hengityksesi oli kevyt ja lämmin
kun huulillasi sinetöin omani>
Ultra Brata lainaten: "En osannut aamuyöllä nukkua."
22.11.2006Kaunis, hyvin kaunis :) >Arvostelija: Wither22.11.2006 Oih. Tuollaiset hetket.. Ne ovat elämän suloja parhaimmillaan. Kauniisti kuvaat tuota. Et liikaa joka asiaa, vain oleellisen. Kaunista. Taidokasta. >Arvostelija: Asymptootti07.01.2007 Hyvin tää runo kuvaa tollasta hetkeä.. Täs ei tosiaankaan oo mitään ylimäärästä ja tää on tosi kaunis.. ;) >Arvostelija: Shiroi18.02.2007 Tällaiset hetket ovat parasta mitä tiedän. >Arvostelija: Mustaleski23.05.2007 Ihana runo... Toisen unta on mukava vartioida, ellei sitten satu häiritsemään oma unettomuus... >Arvostelija: Cursarion25.02.2008 Lukkokosketuksesta riisun aseeni
ja annan henkeni uupua
tänään riittää kun
painan alastomat kasvoni rintaasi
ja
kuinka huulesi painautuvat hiuksiini
kuiskaamme:
"antaa luonnon kuivattaa
minkä se on kastellut">
11.07.2006Hieno ja herkkä tunnelma kauniissa runossasi! >Arvostelija: taivaanlapsi17.07.2006 Välillä riittää kosketuksen huumakin vain. Hienosti toit asiasi esiin tässä, runo alkaa tietyn rajulla rakkaudella ja päättyy hempeästi ja varovasti. Vahva rakenne. Kiitos vielä erittäin rakentavasta arvostelustasi, juuri sellaista kunnioitan. Suoraa puhetta, muttei loukkaamismielessä. Kiitos. >Arvostelija: aivopesty25.07.2006 Kaunis, herkkä ja hauras runo. Hieno! >Arvostelija: Mirdja8030.07.2006 Voi, niin kaunista! Herkkää. Pidän lopusta. n_n >Arvostelija: Sitruunahymy13.08.2006 Lukko aukeaa, lukijallekin tulee raukea ja turvallinen olo. Hienoa! >Arvostelija: Kettinki21.09.2006 Saumatontunnut kuumina pisteinä iholla
hengität syvään
ja minäkin hengitän
tänään me emme ole kotona
tutuille
vieraille
vieraammille
vieraanvaraisille
emmekä huomenna
tai ylihuomenna
seuraavina päivinä
vain toisillemme olemme
luonnonoikkuja
saumattomia pistaasipähkinöitä>
07.06.2006Sanankäytöltään minimalistinen, mutta toimii. On jännittävää, miten lukijan yllättää tuo monitulkintainen "luonnonoikkuja". Ja vähintään yhtä kiehtova on kaikessa yksinkertaisuudessaan "saumattomien pistaasipähkinöiden" mysteeri... koska mitään raivostuttavampaahan ei ole. Mutta jos ihmisen voi laittaa pähkinänkuoreen, saako myös kuoren olettaa avattavaksi? >Arvostelija: chapeau09.06.2006 Tämä oli tosi hyvä, tykkäsin tosi paljon. >Arvostelija: yksinäinen kulkija10.06.2006 tällaisia saisi olla näillä sivuilla lisääkin, yksinkertaisen tyylikkäitä. kaikki sanat ovat huolella harkittuja ja sopivat juuri kohdilleen. pidin. >Arvostelija: supernova23.06.2006 Olet kirjoittanut oivallisen ja onnistuneen runon. Hieno ja jännällä tavalla mielenkiintoinen. >Arvostelija: Chakwaina09.07.2006 Taidokasta sanoilla leikkimistä. Hieno. >Arvostelija: Asymptootti10.07.2006 Alku tuntui ensilukemalta hiukan turhalta, varsinkin: "Hengität syvään ja minäkin hengitän". Turhalta tuntuvaa toistoa, hiukan junnaavaa. MUTTA: Minun kohdallani, lukijana, nuo saumattomat pistaasipähkinät pelastivat koko runon. Osui ja upposi, ja pakotti lukemaan runon uudestaan. Ja toisella lukemalla alkukin tuntui jo toimivammalta. Tämä siis kolahti ja tykkäsin. >Arvostelija: Linnea borealis31.05.2007 03:02Olet viimeisenä aamuna aina
urhein
ja herkin
ja voisin kosketuksella
tehdä päivän yöksi
jos voisin
Ja jokainen valo on
liian kirkas
liian elävä
jokainen huominen
lähempänä lähtöä>
16.05.2006Herkin. Niin. Heikkoja. Urheita, kun ei haluaisi itkeä. ja voisin, jos voisin, mielenkiintoisia säkeitä. Kaunis runo. >Arvostelija: Asymptootti30.05.2006 Runosi on täynnä elämää, kaipuuta, rakkautta.. Hieno, hieno runo. Sanat 'jos voisin' sopivat tuohon keskelle aiva täydellisesti. Kaunista >Arvostelija: Anthjaon01.08.2006 Tunteen tiedän. Otsikossa jo paljon. >Arvostelija: uunilintu10.01.2008 | 0| 20 |