Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä ilman arvosteluja Näytä vain otsikot
ja vaatekaappinikin on sekaisintänään tätä
huomenna toista
ei kiinnosta
eilen sitä
viikon päästä jotain muuta
ehkä sittenkin
vain muutama lause ja liian kaunis muisto
huono yhdistelmä
kyllä
haluaisin varmaan kaiken tai en mitään.
ehkä annan vain olla>
14.03.2013sama täällä! hyvin tiivistetty. vaikka ihan yhtä sekavaa silti. huippu runo joka tapauksessa. ja tiedän tunteen, turhankin hyvin! >Arvostelija: pimju14.03.2013 pidän tästä.. >Arvostelija: ollimolli20.03.2013 Tuttua... hyvä runo >Arvostelija: Neito6820.03.2013 hahah, niin totta, oikein näppärästi muotoiltu ja aseteltu. erittäin osuva runo! taidokasta >Arvostelija: elsihope18.04.2013 maailma on turhan kirkasse sohva oli lautasesta tehty, kulmaton
kaksikymmentäkahdeksan ihmistä
lumen alla, pelastin sen
tottakai, pitkin punaisia tiiliä
junat aina liian vaarallisia
ja seinällä roikkui vino taivas.
joka aamu herään
kaikki tuntuu ikävästi väärälle
16 tuntia ja takaisin
sinne missä oikeasti hengitän
niin, ja siellä sinähän olet vain konduktööri, tarkkailija ja ihminen ilman kasvoja. >
13.03.2013Hieno runokuva, kielikuvien ja liikkeen tuntu. Kiitos. >Arvostelija: Narrien Herra13.03.2013 kaunis arjen syvyys >Arvostelija: Grobbelaar13.03.2013 Helvetin hyvä, vaikka minulla ei ole hajuakaan mitä tässä tapahtuu. >Arvostelija: Tenho13.03.2013 aivan loistava, vaikken ymmärtänytkään mitään! kyllä nyt puhutteli. >Arvostelija: pimju14.03.2013 narkomaniatunnetaanko tässä maailmassa oikeita tunteita
eikä vain kemiallisia kaavoja
oksitosiini ja dopamiini
meillä kaikilla narkomaanien oireet.
ja kun öisin hengitän
olemuksesi avaruuspölyä
tunnen tarvitsevani niin paljon enemmän
sinua
tai radikaalimpaa vieroitushoitoa.
>
10.01.2013Uskon,että oikeita tunteita on olemassa... >Arvostelija: Adalmiinanhelmi10.01.2013 Loistava! Eritiysesti loppu räjäyttää potin. Runossasi "tapahtuu" jotakin - se tönäisee lukijaa. >Arvostelija: Razorblade Romance10.01.2013 hieno runo! kiitos kommentistasi myös >Arvostelija: niia14.01.2013 Vautsi, tapasi kuvailla on todella elävä! >Arvostelija: Cee14.03.2013 Tykkään tästä, juuri tältä minustakin tuntuu. >Arvostelija: tähtiinkirjoittaja26.03.2013 tervetuloa ikuisuuteenjoskus eilen
kävelin tunteiden toivekaduilla
kuiskin valkoista kemiaa ja kauniin kirjan kohtauksia
valokuvasin vieraita kasvojani.
mutta tänään
tanssin leijonien kanssa
laulan sinisestä maailmasta ja sen puhtaasta olemattomuudesta
maalaan uniasi hylättyyn hankeen.
kun taas huomenna
juoksen mustassa tulessa
huudan kissojen kielellä universumista ja sen staattisesta olevaisuudesta
piirrän taivaallesi punaisen auringon.
koska pystyn. >
14.12.2012Runossasi on jotain kiehtovaa. "kauniin kirjan kohtauksia" ja hylättyyn hankeen maalattuja unia" Hämmästyttäviä metaforia täynnä koko runo. Ja itse tarina: huikaiseva. Sinusta voi tulla runouden uusi tähti. >Arvostelija: tonkkateline14.12.2012 hieno >Arvostelija: miaumai14.12.2012 tää on aivan mahtava, sun runot on aina edellistä parempia ja vetää mukaansa mielikuvituksellisilla koukeroillaan! menee suosikkeihin. >Arvostelija: mikroskooppi15.12.2012 Mielenkiintoista kuvausta. >Arvostelija: Kuurankukka15.12.2012 Olen ihan sanaton tämän luettuani! Aivan kertakaikkisen kohahduttava runo=) >Arvostelija: Minänoita16.12.2012 upeaa >Arvostelija: seba19.12.2012 Vahvaa ja tunteikasta, hyvä runo >Arvostelija: Neito6822.12.2012 Suosikkeihin! Pidin <3 >Arvostelija: Freedom02.01.2013 Suosikkeihin! Pidin <3 >Arvostelija: Freedom02.01.2013 Olet superlahjakas sanojenkäyttäjä :) >Arvostelija: Fiona08.01.2013 Aah, eskapismi. Petollista mutta ah niin ihanaa. Kaunis runo! >Arvostelija: Tenho10.01.2013 Käytät kieltä kadehdittavan hienosti! Aivan upeita kuvauksia. Tästä tulee voimallinen olo. "koska pystyn", hieno lopetus. Otsikko toimii tosi hyvin. >Arvostelija: MariaMagdalena15.03.2013 tiedän ettet uskalla
aamuyöstä huomaan etsiväni sitä
joka laulaisi tappaja valaista
väärillä sävelillä
kun tanssin katolla punaisten tähtien kanssa.
aamuyöstä huomaan etsiväni sitä
jonka karisma käskisi maailmankaikkeutta
jonka tarinat
yhtä surrealistisia kuin aika
kun kuuntelen niitä salaa sängyn alla.
ja minä juttelen linnuille
väärillä kielillä
korkealla puiden yllä
toivoen että se joku uskaltaisi kiivetä luokseni
vaikka vakavin ilmein
ja sarkastisilla sanoilla
käsken hänet pois. >
11.12.2012kiitos ! oli pakko tulla tätäkin kommentoimaan, käytät niin upeita ja mukaansatempaisevia kielikuvia. >Arvostelija: mikroskooppi12.12.2012 mä löin tummanpunaiset lasit päähänvaikka on
ne biisit joiden aikana happi loppuu
ne auringonnousut jotka elää vaan heinäkuussa
ne viehättävät yöt kattojen yllä
ne hetket kun elämä on niin eksklusiivistä
ja tekee mieli vaan itkeä
koska onnellisuus on totta.
mut onneks on olemassa synkkyys, kaipaus ja se vanha tuttu melankolia
eikä rakkaus oo mun juttu. >
30.11.2012Toimii :) >Arvostelija: tuhopolttajan tytär30.11.2012 Ihastan :) >Arvostelija: YksitoistaMinuuttia01.12.2012 Tää on hei ihan mahtava! :) >Arvostelija: Ganove02.12.2012 Ei aina sitä pelkkää ihanuutta vaikka suurimmaksi osaksi olisikin. Kaikki ei osaa, eikä pysty. Tämä runo tosiaan toimii, sujuva. >Arvostelija: Varpaillaan02.12.2012 Noh...rakkaus on kait kaikkien juttu, jos sopivasti osuu... mutta hieno runo : ) >Arvostelija: Neito6802.12.2012 samanlaisia auringonnousuja ei kyllä ole kuin "ne auringonnousut jotka elää vain heinäkuussa". haikeeta ja kapinallista tekstiä. tykkäsin! >Arvostelija: mikroskooppi04.12.2012 ja ruusun terälehtiä satoi taivaalta. täs on elämää. yes. hyvä. >Arvostelija: roughhands05.12.2012 Otsikosta pamahti päähän heti pariisin kevään biisi nimeltä riviera, eikä ollenkaan huono juttu, se omalla tavallaan avas tän mulle ihan eri muodossa ainakin. Toimii hyvin. >Arvostelija: neveragain11.12.2012 Tää pysäytti... Pakostakin oli luettava toiseenkin kertaan. :) >Arvostelija: Niiskuneiti19.12.2012 |