Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä arvostelut Näytä vain otsikot
IhmisestäValtaa vain
väärinkäytöksiin,
voimaa käydä
puolitiehen.
Kunnia kuollut
jo syntyessään,
rakkaus kuiva
kuin erämaa.>
-7.5.2007 30.09.2008
AhdastaJokin ei täsmää,
pieni palanen on paikoiltaan,
aikakin jättää.
Väsymys mielessä,
ahdasta jo alkujaan,
jokin on pielessä.>
-7.5.2007 30.09.2008
Yötä pakoonIllan jälkeen
ja yötä pakoon.
Aamua kohti
uuteen valoon.
Pyörivät huoneet
ja saastainen maa.
Kauaksi kaipuu
liidellä saa.>
-5.5.2007 30.09.2008
PisaraMitä annettavaa
tällä ihmisellä,
mitä teki lahjallaan
kaikkein suurimmalla?
Hukassa kuin heitetty
roska ojanpientareella,
olen hukassa ja niin
lopenuupunut.
Ei lahjaa, ei kiitosta takaisin
lahjanantajista ainoalle.
Jakaa lahja kanssa
koko luodun maailman
- sitä en tee, ehkä toivoisin,
vaan murhaan ja lopetan
toivon ja onnistujan,
eikä yksinäisyys ainakaan
pahenna tilannetta,
sillä enhän yksinäni
satuttaa voisi toista.
Kuoleman keskeltä kaivan
synneistäni kauheimman,
ei rangaistusta syyttä;
vain välinpitämättömyyttä.
Minä juoksen kuin kivi mäessä,
enkä löydä järkeä ihmisväestä -
malliesimerkkinä tässä,
kaikkeatahtova epämuodostuma
täynnä tunnetta ja lihaa,
ettei maista tai vihaa,
vain liian kauas,
liian pitkään.
Piirrä minuun merkkisi,
piirrä viimeinen varoitus,
lataa loputkin laitteesi,
päästä minut päiviltäni.
"Miksi, oi miksi", minä mietin,
"miksi ei vastausta,
ei armonlaukausta",
minä mietin vain.
Enkä itkeä saa,
en valittaa,
huuleni ovat ompeleet,
käteni talttuneet,
oman itsensä mestari
kaatuu tai tukahtuu
kovempaa, kauemmin
minäkin valehtelin,
minäkin varastin,
minä saarnasin,
suutuin, raivosin,
muurejani vahvistin...
"Täällä on hyvä kuolla"
pitkään ja hitaasti,
täällä kärsisin
aina viime metreille,
jossa juoksu loppuu
ja hypyt alkaa,
enkä minä murru,
muurini eivät murru.
Ehkä isoa naulaa,
pienempi parempi,
ettei jälkiä jää
siivottavaksi ruumisryhmälle,
kertokoot työnantajat tekijöilleen
ennen matkan alkamista,
repikööt minut paloiksi,
lyökööt luuni rahoiksi.
Kosketa minua,
etten tukehtuisi,
kosketa uupunutta,
tieltään eksynyttä.
Murskaa minut,
säädä järkeni sopivaksi,
sydän jälleen valoisaksi,
kosketa jo minua!
Ota luoksesi, yhä uudestaan
autathan jaloilleen,
ohjaat taas oikeaan,
korjaat särkyneen.
Minä en jaksa,
en jaksa huutaa enää,
kuule siis itkuni,
kuule huokaukseni.
Annathan minulle anteeksi,
annathan kaiken anteeksi,
autathan minua unohtamaan,
autathan uutta rakentamaan?>
-31.7.2008 31.07.2008
Me olemmeEi, tässä me olemme,
tässä on kaikkemme,
mutta alkaa alusta
vai kohdata loppumme,
siinä tähdille kysymys,
pilvilinnoille piirrustukset.
Tässä me olemme,
kyllä, tässä kaikkemme,
mutta alamme alusta,
kohtaamme loppumme,
siinä jumalille vastaus,
siinä metsille sadetta.>
08.07.2008
SäteitäKalpea aurinko
hangen pinnasta
ihmisen silmään heijastuu.
Kirkkauden pisto
sydämen juuriin
herättää liekin hiiltyneen.>
-12.2.2008 13.02.2008
Alaston puuLumen keskeltä noussut eloon,
suudelman arvet huulillaan.
Paljas kuin lehdetön puu,
kysyen tuulen tarkoitusta.
Hiljainen taivas yllä kaiken,
lumen keskellä noussut eloon.>
-10.2.2008 10.02.2008
Onneton loppuRakkaani sanoi:
"Tänne et enää
saa tulla uudestaan,
silmästä silmään
et katsoa,
et kättänikään koskea."
En vastannut ilmeelläkään,
kävelin vain takaisin
katsomatta, tuntematta
vuotavia haavoja hetkeäkään,
kävelin vain, unohtamatta
askeleista pienintäkään.>
-20.12.2007 31.01.2008
Uhrin laillaMinulta varastettiin
suudelma patjavarastolla,
ajatuksia peiton alla,
viattomuus koskettamalla.
Muistot tatuoituna
sydämeni lihamailla,
polttavat tulen lailla,
kaikkea armontuntoa vailla.>
-18.12.2007 31.01.2008
JälkiviisaudestaEi paluuta eiliseen,
ei voimaa huomiseen.
Olen myöhässä lähtenyt -
nuori, silti väsynyt.
Ei valoa huoneessa,
ei henkeä kuolleessa.
Olen surutta särkenyt,
surun sisääsi kätkenyt.>
-13.1.2008 24.01.2008
KasvukipujaLopetusvaikeuksia,
ensiaskeleen epävarmuutta,
päiviä yövuorossa,
huulien rohtuessa.
Lääkkeeni loppuunmyyty,
olen avun ulottuvissa,
voimia puolitiehen,
kasvukipuja aikuisen miehen.>
-13.1.2008 24.01.2008
HuolimattaEn ole yksin
vaikka luulenkin,
en tarpeeton
vaikka tunnenkin
liian raskaaksi
hennot käteni,
liian suureksi
pienen osani.>
-24.1.2008 24.01.2008
OmaMistä minä etsisin
jos en vikaa itsestäni?
Vain talvi enää tuntee
saman lämmön puutteen.
Jos lumi toisi kyyneleen,
jos kylmyys lopettaisi jotain.
Sillä mitä minä etsisin
jos en vikaa itsestäni?>
-16.10.2007 01.11.2007
SydänpatoKyynelvirtani
patoutuneet iäksi,
sydän kuihtuneena
valittaa sanattomuuttaan.
Pehmeä kosketus
on tappanut jo tarpeeksi,
eivät kylmenneet sanatkaan
tuoneet lämpöä takaisin.
Harva on asia
vain omana tietonaan,
sydän kuolleena
muistelee sanattomuuttaan.>
-16.10.2007 01.11.2007
TarpeeksiSadetta ja haaveita
menneestä tulevaan.
Käsittää jokin asia,
hengittää konsanaan.
Ja kaunis yksinäisyys
aamuyön valomerkillä,
minä olen tarpeeksi
ihan tällaisenaan.>
-8.10.2007 01.11.2007
VeripetoMinä, pahin painajaisesi,
lihaksi tullut kylmyyden peto,
minä kirjoitan sinulle.
Tämä on sinun vertasi
minun veressäni
olet yhä läsnä.
Silmiesi valo ei katoa,
se ei varjostu,
olen yhä läsnä.
Ja minä kirjoitan sinulle,
sinun verelläsi minä kirjoitan
aina päivieni loppuun asti.>
-4.10.2007 01.11.2007
RuumispetoMinä, pahin painajaisesi,
lihaksi tullut unien peto,
suuri sydäntenmurskaaja.
Tuomittu epäonnistumaan
syntymänsä hetkestä,
ensihenkäyksestä eteenpäin.
Jäsenet yksinään
valmiina kuolemaan
ilman ruumiin suojaa.>
-4.10.2007 01.11.2007
Tuuli viiltää
päästä varpaisiin,
musiikki soi
lakkaamatta.
Turtunut kaikin tavoin,
maansa myyneenä,
vaikeroin.
Tunnen itsessäni
läpi tahtonsa takovan halun.
Tiedän tarpeekseni
jonkin ihan muun.>
-11.7.2007 24.07.2007
Siivet liekeissäMe putosimme
yhtä matkaa
kohti loppuamme.
Kaksi sielua
yhtenä lihana
me matkasimme.
Kohti tulta,
yhtä aikaa
me kohtasimme.>
-5.6.2007 06.06.2007
VillistiKäyt sokean tavoin,
silmiesi suojassa
taivas on musta,
juokset kuin villipeura.
Kutsut aamun sarastusta,
huudat yöllisiin valoihin,
kaikki voimat pysyvät vaiti;
sinua hidastaa ihminen.>
-5.6.2007 06.06.2007
| 0 | 20| 40 | 60 | 80 |
|