Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä ilman arvosteluja Näytä vain otsikot
Rakkahuuden runoloruRakas, hassu, höpönassu,
mun ikioma tahmatassu.
Pelihirmu höpsönlainen,
haaveilija vaitonainen.
Sanoa vois monenlaista,
kertomusta toisenlaista,
ojista ja allikoista,
kadonneista tavaroista.
Mut sunsta mitä sanois?
Mitä, kelle kertoa vois?
Sanat loppuu mulla tähän,
siispä sinut rauhaan jätän,
askareitas hoitamahan,
onneasi koittamahan.
Mut muista silti aina mun,
sieluni, sydämein on sun.
Mut nyt on kiire, on jo hoppu,
on tämä runoloru loppu,
silt' tarina ei pääty tähän,
arvoitukseks jääköön vielä vähän.
>
Yövalvomisen ja ikuisen rakkaudenkaipuun inisevä lopputulos. Ihastelkaa tai inhotkaa mielenne mukaan - kommenttia kaivataan! 16.04.2012No ei ihan nimimerkin mukainen runo. Kiinnostava kuva, realistinenkin. Rakkautta löytyy. Rytmi meni vähän lällättelyn puolelle (Siis päässäni), joten viimeisen säkeistön olisi voinut vaikka jättää pois. Tämä vain minun mielipide. >Arvostelija: Narrien Herra16.04.2012 Väsynyt taivasVäsynyt, niin väsynyt,
tyhjä ja turtunut.
Painavan taivaan alla,
vastuuta kantava lapsi
Aikuiseksi kasvanut kakara
Muistoista jonnekin kadonneet
riemu ja naurunremakka.
Peilikuvassa vain paistava aukko,
silmien takana musta aurinko.
Niskojen napsahdus maailman vääntäessä päätäsi vinoon.
s>
29.03.2012kohtalokas pidin paljon >Arvostelija: seba29.03.2012 SuolavettäEn ole mitään,
silti vähän kaikkea.
Vähän kaikesta.
Liian vähän jotta olisin jotain.
Liikaa jotta en olisi.
Ei ääniä päässäni,
ei liian sekaisin tai rikki.
Yksinäisyydessä.
Yksin... Siinä vasta idea!
Ajatus kotoisa.
Tarpeeksi eksynyt.
Ruusunlehtiä käsivarrella,
ihanne kuvia povella
Liian pettynyt jotta vastaisin.
Pettyneenä ihmisiin.
>
Osittaisena inspiraationa:
http://www.youtube.com/watch?v=7NQ8OCcQ3LA&feature=related 27.02.2012Upea! >Arvostelija: Runotar23.08.2012 Sinen säveleksiHelmiä, pisaroita, pirstaleita
Hullua huutoa huuliltani,
sikiäviä sanoja sielustani.
Lumeen lempeään laskettuja
lehden lapella leikkiviä.
Uneni utuisiin untuviin,
raskaasti rojahdat riutuen,
kuin kuolema kurkulles kietoutuisi.
Suvi sinestä säveliksi.
>
sanoilla leikittelyäpä tässä pääosin. 24.02.2012Erittäin kaunista sanaleikkiä! Ihanan omalaatuinen tapa sinulle kirjoittaa. Pidän runojesi poikkeavuudesta, niissä on jotain hyvin liikuttavaa. Jatka kirjoittamista! >Arvostelija: Runotar23.08.2012 Tämä on pääosin erittäin hieno. >Arvostelija: Aleksanteri Pieni30.10.2012 Jähmettynyt PatsasKaivan numerosi esiin,
mutten soita.
Kirjoitan viestin
jota en koskaan lähetä.
Kerron sydämeni toiveet,
joita et koskaan kuule.
Kavallan hiljaisuuteni,
jota et koskaan ymmärtänyt.
Ehkä kirouksesta tuleekin taika.
Ehkä hiljaisuus täyttyy äänistä.
Ehkä käsi tarttuu tyhjiin kämmeniin.
Ehkä kaipuusta tulee kärsimys.
Ehkä vuodet muuttuvat tarinoiksi.
Toiveet saduiksi joita kerromme lapsillemme.
Ja minä patsaaksi, joka hymyilee jähmettyneenä,
kuin ei koskaan odottaisikaan.
Paluutasi.>
Inspiraation lähteenä:
The Lonely - Christina Perri
http://www.youtube.com/watch?v=HO4e4nCYBEo&feature=relmfu
Never Think - Robert Pattison
http://www.youtube.com/watch?v=KVcC2pDczlU&feature=related 14.02.2012Ulkoinen olemus ei aina kerro mitä mielen syövereissä pyörii. Hieno runo ja tehokas jäsentely! >Arvostelija: Kymatizo15.02.2012 Upeaa tekstiä! >Arvostelija: Adalmiinanhelmi19.02.2012 LattiallaTartu kiinni, Irti
Älä koske muhun!
Kuka mä olen?
Entä sinä.
Mitä jos tämä kaikki onkin
vain pahaa unta?
Yksi asken ja toinen
Viime kierros enää tähän.
Viikko, kuukausi...
mitä sil' on väliä?
Tahdon herätä, nousta
mutten voi sille mitään
Kun avaan silmät olen tässä
enkä voi itsestäin pitää
Leviän lakanoille,
painaviksi palasiksi
Hetken riemusta tulikin haava,
eivät sitä paranna,
edes kultaiset kätesi
Lattialla.>
Hieman erilainen runo itseltäni, tosin sellainen on olokin. Yhtä rikkoinainen, yksinäinen, väsynyt ja kyllästynyt.
Miksen voisi jo herätä? 01.02.2012
Kaksi Yksi Ei mitäänMinä hukun.
Hukun valottomiin laaksoihin,
tummuneisiin öihin
Hukun levottomiin iltoihin
ja sirpaleisiin suudelmiisi.
Minä en ole kukaan,
eikä minusta tule ketään.
En ole mikään,
eikä minusta tule mitään.
Minä hukun.
Hukun rukouksiini.
Hukun hiljaisiin ajatuksiin.
Hukun palavien muistojeni onkaloihin,
ja palan niiden mukana.
Kohta minua ei ole.
Ei ole ketään.
Kavennut kuiskaus vain,
tahroja teepannun pohjalla.
Juodakko kahvinsa myrkymaidolla,
vai palalla suolaista sokeria?
Mahdotonta molemmilla.
Ja ilman toista aina epäilys ja pelko
- mitä jos sittenkin sokerilla?>
Mitä jos? 28.11.2011
Viiden vuoden epäonniTekisi mieli itkeä.
Vihdoinkin sä soitat.
En kuuntele vaan vapisen.
Vuosi vuodelta vaikeampaa,
kuunnella ääntäsi
Helpompaa kun et vastaa.
Vaikka odotin kauan.
Odotin vastausta.
Niin nyt kun sä kerrot...
miksi mieleni on toinen?>
Hukkasin sen mitä etsin.
Kadotin sen mitä halusin.
Miksi elämällä tapana nostaa se ihminen mieleen uudestaan ja uudestaan, jonka eniten tahtoisi unohtaa?
Joka saa epäilemään onko mikään totta. 28.11.2011
Sinäkin ItketTeet minusta ruman,
käännät kasvoni väärinpäin.
Kuin halla sinä olet
- Tapat kaiken mitä rakastat.
Kateus ja kauneus,
kaksi kylmää kestitsijää.
Sinä katat pöydän
- Muttet kutsu siihen aitoja ystäviä.
Hiljaisuus puhuu paljon,
valhe vaiennella huulilla.
Sinussa asuu pelko
- Korjaat puutteesi kovuudella.
Näytelmäsi ovat sujuvia,
krokotiiliin kyynelillä koristettuja.
Mutta ehkä joskus huoneesi hiljaisuudessa
- Sinäkin itket.
>
10.10.2011Tunnelma säilyi, alusta loppuun. Tykkäsin kovasti! Ettet olisi unohtanut runosi lopusta tehdä asetteluita kunnolla, kun loppu sivusi runot ovat kursiivilla ? >Arvostelija: TiiaMo10.10.2011 eheä ja toimiva, pidän! >Arvostelija: esteettisestirajoittunut16.10.2011 Vaahtokarkki kyyneleitäMinä rakastan häntä
ja olen rikki
Nauramassa kanssasi.
Kuvajainen sinusta,
unelmani hänestä.
Miten voisit kilpalla?
Vaahtokarkit kaakaossa
Kyynelinä.
Uneni on puhdas, on kirkas.
Puhdasta onnellisuutta pursuten
On vakava ja kaunis
Muttei totta.
Sinä olet.
Olet minun.
Olen sinun.
Tule tänne.
Supise sanoja
Rakastan sinua>
Runo jonka tein http://www.youtube.com/watch?v=diaHnF-zfEg&feature=related kappaleen pohjalta (Plumb - Cut) 08.10.2011Valtaisan kaunis on tämäkin, olet todella lahjakas! "Kuvajainen sinusta, unelmani hänestä. Miten voisit kilpalla? Vaahtokarkit kaakaossa" Ihana! >Arvostelija: TiiaMo10.10.2011 SaariEn kuule ääniä sinusta.
Enkä ajattele. Kuvittele liikoja.
En kuule ääniä sinusta.
En tartu käsiisi illalla.
En näe sinua. En edessä, en takana.
En tartu käsiisi illalla.
En minä kaipaa sinua.
Maalaan kummia kuvia abstrakteista aiheista.
En minä kaipaa sinua.
En kulje kanssasi kadulla.
Kuinka kaksi saarta voisi joskus kohdata toisensa?
En kulje kanssasi kadulla.
Kaksi erilaista. Samanlaista.
Tuuliajossa, liian kaukana.
Näkemättä, kuulematta.
Yksin. Ilman toistansa.
Mutta jokaisen meren alla,
aina pala maata.
Kaksi saarta.
Meren alla.
Yksi.>
01.08.2011Tykkään en-sanan toistamisesta, se ja muoto luo hienosti rytmin runoon. Sitten juttu soljuu saari-vertaukseen ja pitää runon mielenkiinnon yllä loppuun asti ja vielä uudestaan! >Arvostelija: Sparklygreen11.10.2011 Onko väärin avata silmät sokeana?
Onko väärin kuunnella hiljaisuutta?
Onko väärin istua tyhjään tuoliin,
piirtää varpailla käsien sijasta?
Väärin tapailla tuulta kämmenillä,
vaikket koskaan sitä saavuttaisi?
Ja silti on väärin rakastaa ihmistä, joka on tässä.>
01.08.2011kiitos arvostelusta :) tykkään tästä runosta, siinä on tunnelmaa, ja sanomaa! >Arvostelija: Silmäys12.10.2011 Tunnelmallinen ja sopivasti ristiriitoja. >Arvostelija: downgirl05.01.2012 Kuka minä olen?Kadonneita kasvoja
En minä ole mikään
Mutta peilikuva, toisenlainen
Kenties minä?
Vielä joskus. Nyt.
Unodinko?
Onko minun paikkani sanoa?
En minä määrää.
Vain hirsiä silmissäni
Ei varaa valittaa
Minä.
>
Itsetutkiskelua hieman erilaisesta näkökulmasta. 01.08.2011
VaitiKuka istuisi viereeni?
Kuka näkisi? Syvemmälle. Pidemmälle.
Kuka ymmärtäisi?
Kuka tuntisi minut? Tyhjiä sanoja.
Kuka huomaisi? Ei sinua. Minut.
Kuka kuulisi?
Ei laulua nouse mykiltä huulilta.
>
13.07.2011Kysymyksiä suuria kuin avunhuutoja. Surullinen. Hyvä runo. >Arvostelija: ***enkuli***13.07.2011 kaunis runo, hyviä kysymyksiä! >Arvostelija: Fantzu01.08.2011 TyrskyissäMä pidän kädessäni suurta simpukkaa.
Jos painaisin sen korvaan kiinni
kuulisin kai kohinaa.
Niinkuin rikkinäisen tv:n,
jonka ulos viskasin
Hiljentyneet on myös äänet kaupungin.
Kaipa yritykseni on kaikki maahan painuneet
Peittyneinä unohtuneet pakkaseen.
Haavelorut, runot jotka kauan sitten kirjoitin
Riutunut myös runotyttökin
On huiluni pinta,
on kylmä mun kaula
mut en luovuta
on tyrskyt ja tuuli
on polttava viima
mut mä en saa pudota>
Elä kysy :D 25.04.2011ElohopeaRuostekukka
Teräskäden metallissa.
Tarttuu kiinni.
Elohopeassa kastetta
Elohopeassa kastetta
Huurtuu rauta.
Painuu lasi
Lämmittää, lämmittää tuuli.
Uusi kupari aurinko.
Tarttuu kiinni
Tarttuu kiinni
Jääkaasu
Kohoaa, sulaa ilmaan
Saastekastetta.
Tehdas.
Jähmettynyt kuparikukka
Jähmettynyt kuparikukka>
Futuristinen äidinkielentunnilla tehty runo. Angst. Aiheena kevät. 05.04.2011Kevät tästä tuli mileenikin :) pidin. >Arvostelija: ***enkuli***13.07.2011 Karkaava kevätSe tikittää.
Pysähtyy.
Ei käy.
Se juoksee lujaa. Kauan.
Kauemmaksi kuin itse ehdin.
Se piiloutuu.
Katoaa.
Tulee takaisin.
Tavoittelee käsillään laulunsanoja.
Etsii silmiä jotka eivät sääli.
Se nauraa.
Pysähtyy.
Ei käy.>
Äidinkielen expressionistinen runo keväästä :D 05.04.2011Itselleni tuli tästä mieleen aika, kultainen ratsu mistä aikaisemmin mainitsin. "Se juoksee lujaa. Kauan. Kauemmaksi kuin itse ehdin." Tykkäsin! >Arvostelija: TiiaMo11.10.2011 Sininen KevätHoureiset kadut.
Kuolema käky ylitseni.
Olen tässä. Joku muu. Toinen.
Sininen keskiyön aurinko.
Nousevat kurjen kukat,
puhkovat käteni sileillä lehdillä
Lakastuvat kukkaansa illansuussa.
Kuroittelevat kohti maan huntua
taivaan vihreyttä peläten.
Lintu jää mykäksi
Ei siipiä lainkaan
Mutta minä, minulla siivet.
Lyijyn raskaat,
painavat maahan.
Sininen kevät.>
Surrealistinen äikän runo keväästä :D 05.04.2011tämä on ihanan erilainen runo keväästä. kuvastaa paremmin omaa kevätoloani, kuin perinteiset aurinko ja linnunlaulu -kevätrunot. ehdottomasti suosikkeihin. >Arvostelija: Jonkun muun05.04.2011 Säilykepurkki levinneenä lattialle.
Unohtuneet unelmat roskina nurkissa.
Rintalastan läpi tunkevat tunteet.
Sieluton suojelusenkeli,
hajonneena porraskäytävässä.
Ei ketään suojelemassa
pirun viettelemää,
pimeää.
>
14.03.2011Upeaa runoilua. Pidin kovasti. >Arvostelija: Aquilus umbra14.03.2011 Sattumuksia.
Sattuu.
Kipeää.
Miksi?
Ota kiinni.
Putoan.>
14.03.2011
| 0| 20 | 40 | 60 | 80 | 100 |
|