Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä arvostelut
Näytä vain otsikot
Elätkö koskaan todella,
kuten haluaisit,
jos mietit aina kaiken kahdesti.>
27.09.2007
Päivät potkivat toisiaan eteenpäin
tässä arjen tasapaksussa jatkumossa
kun en kykene enää muuhun kuin
ikkunoiden ääressä huokailuun
musiikin huutaessa ajatuksiani solmuun.
Tämän pelin voittaa se,
jolla on surkastuneinen itsesuojeluvaisto,
se joka uskaltaa antaa itsestään suurimman palan.>
09.10.2007
Kirjoitan venyneitä viestejä ei-kellekään,
joiden puuteroitu ja liiaksi peitelty sanoma on kai jokaiselle liian piilossa
Ne sanoo tyttö sä oot niin
v a i k e a s e l k o i n e n
hengitä
hengitä
esineistä
ja unohda
Ja mä haluan olla sun silmissäs kaunis,
kun herään aamulla ja ehkä huomaamattasi silität mun arpia
Tulee ikävä tätä hetkeä
vaikka se on nyt>
17.08.2007
Teennäinen kiireys sitoo kätemme ja jalkamme syyllistävän kireälle samettirusetille
Juuri nyt kadehdin vain menetettyä muotokuvaani jonka veroinen en koskaan kyennyt olemaan
( Tahtoisin kyllä olla prinsessasi mutta tiedän kyllä etten kelpaa kuitenkaan. )
Kirjoitan hiljaa huulipunalla kliseisiä lupauksia milloin kenenkin kuvitellulle iholle,
muttei veresliha noin vain minnekään haihdu tai häviä.
Teen kitumisesta taidetta pelkkien suurien sanojen kustannuksella,
eikä elävältä omaan elämään hautaaminenkaan tunnu enää niin koomiselta kuin miltä sen joskus ajattelin tuntuvan>
17.08.2007
Ja vaikkeivat yön kello kolmen kliseiset lupaukset koskaan täytykään,
ei niihin silti voi olla naiivisti aina vain uudelleen ja uudelleen hymyillen luottamasta.
>
17.08.2007
R a k a s t u n
vähitellen,
pikkuhiljaa,
olemassa oloon.
Vajoan,
hukun,
tukehdun
sanomattomuuteen ja saamattomuuteen,
alitajuiseen eristäytymispolitiikkaani
Kirjoitan kyllä valmiiksi mutten koskaan lähetä.
Puhelunkin päässä on joskus liian kaukana.>
17.08.2007
Kello on varttiavaille mooses ja olen ruvennut taas leikkimään jumalaa itselleni
Makaan keittiön pöydällä verhon raoista katsoen
kun mies halaa kello viisi aamulla mäyräkoiransa kanssa lyhtypylvästä tai toisinpäin.
Vahingossa vahingoittaa kun ei tiedä omaa tahtoaan,
tunne sitä joksi on tullut
Elääkseni minä tarvitsen koreilevia sanoja,
imartelevia,
korvaa nuolevia,
pepsi maxia ja porkkanoita.
Ja läheisyyden nälkä on kuin uusiutuva syöpä joka syö kaiken sisältäpäin>
17.08.2007
Tänne minä hukun.
Keuhkot täyttäviin tyhjiin sanoihin.
Minä olen ontto,
sisältä mätä banaani.
Näen räikeänpunaisia unia romansseista ja herään koska tunnen tukehtuvani kyynel nesteeseen.
Omistaa verbin alainen ja niin oksettavan olennainen osa pelkkää massaa.>
17.08.2007
Isona minusta tulee kulkuri ja maailmankiertäjä,
merimies ja lentokoneiden kaappaaja,
saksofonistin muusa ja tunteiden pakenija,
muiden elossapitäjä ja itsensä surmaaja
Loputtomia lähtemisiä,
se sanoo tietävänsä helvetit ja taivaat
Enkä minä uskalla kertoa näistä pitkistä päivistä,
kun päänsisäiset pahikseni tanssivat saksanpolkkaa pöydänkulmilla
Kun lopetat täydellisyyden tavoittelun voit yhtä hyvin kuolla
O L E
S I N Ä
M I N U N
S I I P E N I
kun itseäni en kykene kantamaan
Lapsuuden pelot merkitään tatuoinnein sydämeen
Enkä minä tunne maata jalkojeni alla >
17.08.2007
Joskus muinoin itsensä täyteen pornoa tatuoittaneet miehet
heittelevät nyt kloorin tuoksuisissa palatseissa
kirkkaan keltaisia muovirenkaita
heidän omille pikku prinsessoilleen,
Orjan lailla rakastuen sanaan ISI
>
17.08.2007
Poistan,
poistan,
poistan,
viestit ja sydämet,
koska en nyt jaksa käsitellä kuin itseinhoa
koska en nyt jaksa tuntea.
Ja petän jumalauta vaikka koko maailmaa kerralla jos vain niin tahdon
Mitään ei tule ulos tästä päästä,
kaikki patoutuu,
ja silmät kuliseille räpytellen
räjähdän pian kai sukujuhlissa kasvoillenne>
18.08.2007
Ja kun se
silmät kiinni,
puoliääneen,
kuiskaa suudelleensa juuri
universumin ihaninta tyttöä,
en oikein tiedä pitäisikö minun
hakata päätäni seinään,
kunnes kyyniseksi muotoutunut ajattelutapani muuttuu,
vai pitäisikö vain hymyillä.>
18.08.2007
Tänään
olen sinulle
yhtä ihana kuin
silmään sylkevä appelsiini.>
22.08.2007
Ainoa heikkouteni sinä oletViisaat miehet tomuisten kirjojen sivuilta sanovat että tämä on nyt sitä evoluutiota.
Ihminen kulkee kohti järkkymätöntä itsenäisyyttä ikäänkuin se olisi kadehdittava asia.
Ja niinhän minäkin,
teeskentelen kasvattavani juuriani irti sinusta.>
31.10.2007
Aivojen ja kielen välisiä konfliktejaKysy vaan mikä minua vaivaa,
kysy vaan, kysy vaan.
Ei tämä ole mitään elämää suurempaa eikä pienempääkään,
elämäähän tässä luodaan.
Tapetaan kahden ihmisen hedelmä,
missä ja milloin menee murhan raja.>
05.05.2008
Aivojen sokeuttaJa voi kuinka tunnollinen ja ihana nainen
hän todella onkaan,
pesee
aivojesi lisäksi
vielä likapyykkisikin.>
27.09.2007
Ajatusleikki on yksi suosikeistaniLogiikka heittää kuperkeikkaa hirttonaru kaulassaan.
Sinä puhut aina niillä sanoilla jotka haluankin kuulla,
yhtä uniikki en osaa olla kellekään muulle.
Olet minulle suolaa jonka päiväys umpeni.>
ikuinen idioottini
janottaa.
24.04.2008
Aloittamatonta peliä ei voi hävitäTuntoaisti huhuilee
itsepintaista ihon kaipuuta,
Kyynisyyden itsestään kuorinut Neiti Kevät kehrää vailla suuntaa!
Tule,
raivataan tie solmujeni läpi,
voisin olla sinun
aurinkosilmäinen tyttö
oranssilla auralla
Kunpa heittäytyisit jo,
nostaisit lanteista pilviin
ja tämän uhkapelin riskit
sanoista tekoihin. >
puno sinä henkinen välimatka umpeen,
minä en kestäisi kompastella.
(en tiedä itsekään inhoanko tätä vai tykkäänkö)
29.06.2009
Anteeksi ja kiitos ei kuitenkaan koskaanHalogeeni lamput poraavat verkkokalvoihin reikiä
vähän samoin kuin kysyvä katse
silloin kun vastaus on juuri sitä,
mihin
toivotaan parasta ja pelätään pahinta
yllyttääkin.>
15.06.2008
Ei kahdesta säröilevästä puolikkaasta saa yhtä ehjääSäilön negatiiviset tunteet etiketteineen hillopurkkeihin
kuin ohimenneiden kokemusten kirjastot
Puhun ajatuskuplat ääneen vasta kun uskaltaisin taas opetella kävelemään ilman ankkuria,
hillopurkit sirpaloituu seinääsi kun olen vanhasta tottumuksesta ensin venytellyt kohmeiset kotkan siipeni laukauksesta lähtövalmiiksi
Syön vuodenajat sisälleni, mielen itseni ohitse
Haluan jäädä muistijälkiin vain muutamina lojumaan unohtuneina sulkina huoneidesi nurkissa,
suudelman jälkenä huurustuneessa ikkunassa,
jonka ääriviivat erottaisit vain oikeasta kulmasta katsomalla
etkä väärässä mielentilassa kai silloinkaan >
ajatusoksennus,
kaamos tekee minusta kamalan.
(mutta minusta tuntuu ihan hyvältä olla räiskähtelevä, tahditon ja typerä)
10.10.2009
| 0| 20 | 40 | 60 |
|
Kirsikkasade 
