Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä ilman arvosteluja Näytä vain otsikot
EdnaTunsin sen
tunsin sen
lämmön suuren, iloisen
Tuolla puolen vallihautaa
yhdentoista elämän takaa
Kurkotit luoksein, sydäntä syleilit
tavatonta tuntemusrataa
kuplivaa sielussain keittelit
Seitsemän kiertoa
vailla tietoa
vaan luona neidonkielen
ei voi enää mikään mennä pieleen
Luokseni tulit
sielua suukotit
Sielusi kaunis, se Hengessä leijui
annoit viitteen tulevaan
Missä liet, rakkahain?
Toivon, sut mä luoksein vielä saan>
Koin Viron Rakveressä tunnelataukseltaan voimakkaan kohtaamisen kaukaisen menneisyyden kanssa.
Runo itsessään voisi olla paljon taidokkaampi enkä ole siihen juurikaan tyytyväinen, mutta tuo elämys oli yksi voimakkaimmista, joita olen koskaan kokenut.
Mikäli "Edna" on täällä jossain, tahdon löytää hänet. 29.07.2010Kiitos arvostelustasi, näin alkuun, sekä kauniista sanoistasi, että olisin kehittynyt. Tästä pidän. Tuo toinenkin uusi runo on melko hieno, mutta pidän enemmän tästä. Sen rivityksestä, lauseista ja tarinasta. Tunnelma on jollain tapaa fantasiamainen ja täynnä toivoa. Toivoa, sitä juuri. Ja usko pois, vielä joskus löydät sen Ednasi, joka pysyy vierelläsi ja hyväksyy sinut juuri tuollaisenaan. Lämmittää sydämesi ja kätesi, antaa syytä hymyillä ja itkeäkin, riidellä mutta sopia heti asiat lämpimällä halauksella ja hymyllä. >Arvostelija: Kianga Yatima30.07.2010 Mystinen koskettava kokemus hienoksi runoksi kuvattuna. >Arvostelija: taivaanlapsi05.08.2010 Hiljainen puhdistusOlen itse taas oppinut
selkäni pesemään
jokunen tovi sitten
Sytytin sinut tuleen
feeniks paloi
ja tuhkista nousi itsenäinen haukka
Jäi varpunen
lammelle kylpemään
muttei valita
Hyvä oli aikansa olla
mutta se aika jo mennyttä on
Siispä itse pesen selkäni
siihen kyllä pystyn
mutta kuka nyt
tuo lämmön sydämeeni?
Tuhka jo lentänyt pesästä on>
Eivät muistot ole tahroja, vaan helmiä elämän nauhassa. Joskus ne on silti hyvä puhdistaa, jotta näkee niitten todelliset värit, jotta pystyy suhtautumaan niihin niin kuin pitäisikin. 29.07.2010
Lennä jälleenMitä teen?
Kestä en
Oot kuin elämäs'
ois vaan kaamos talvinen
Maailman joka tuskanlaulu
tuntuu susta kertovan
Voitko olla, yrittää?
Älä pääsi vangiks' jää
Sillä tiellä on vain tuskaa
pikimustaa kivituhkaa
Etkö nää?
Läpi mieles' ikijään
Sieltä voisi kevät elämääs' hohtaa
kunhan jaksat selkäs suoristaa
On siihen piiskaa piikikästä lyöty
tulta, tappuraa taottu
mutta siinä yhä ranka on
heikko, sangen voimaton
Mutta senpä varaan voisit luottaa
turha muihin on katsahtaa
itse on elämänsä elettävä
tiesi pitkä kuljettava
Siispä, kiltti, tee se
älä jätä kesken>
12.06.2010
Suudelma IIIToinen paahtaa, korventaa
toinen ei elä ollenkaan
sinä elät, minä elän
suudellaan>
Runokurssin satoa parin vuoden takaa 12.06.2010Tämä on lyhykäisyydessään ja yksinkertaisuudessaan hyvin kaunis. Simppeliä, mutkatonta mutta oivaltavaa. >Arvostelija: Painajaispoika05.07.2010 Tämähän on aivan mielettömän ihana. Tässä on elämän perusasiat kiteytettynä. Ja hyvää syntymäpäivää. >Arvostelija: Ruoste05.07.2010 Suudelma IIPiikkejä, lepareita
loputonta holhoomista
anna mulle jotain
tasa-arvoista
suudelma vain>
Runokurssin satoa parin vuoden takaa 12.06.2010
Suudelma IPoran ääni käytävällä kaikuu
en tarvitse juurihoitoa
vain huulesi huulillain>
Runokurssin satoa parin vuoden takaa 12.06.2010
SatakieliSatakieli, satakieli, varo, kelle laulat
varo, kenen seuras' sulla taipuu kaula
Älä ota toisen omaa
älä, älä ota toisen omaa
Feeniks loistaa, koukuttaa
sut lämmöllänsä houkuttaa
Mutta sun se ei oo
ei, sun se ei oo
Satakieli, satakieli, laula vaan
mutta mun feenikselleni et laulaa saa
Et saa
ei, et saa
Sillä vaikka sen tuli mua kovastikin polttaa
ei se mun nahkaani suinkaan kalttaa
Kyllä varpunenkin rakkautta tarvitsee
niin tarvitsee>
Pelko hiipii sydämeen 09.04.2010oletetaan, et mä oon satakieli, ei riitä.. moon vähintään tuhatkieli >Arvostelija: ruMoilija09.04.2010 Mukavasti vie runo! Olen samaa mieltä runon kanssa, älä ota toisen omaa. Feeniks-lintu ja satakieli sekä varpunen ovat aika metkoja vertauksia tässä runossa. Hyvä! >Arvostelija: KuruKukka10.04.2010 Kaunista ja omaperäistä runon kuljetusta sanoin ja ajatuksin, viehkon tarinan ja hetkien kautta luonnon läheisesti likeltä kulkien, upea aloitus ja vertauksen hyvin runollisia, taidokas ja nautittava on runosi iloinen. >Arvostelija: Puuhevonen11.04.2010 Wow, tää oli aika jännä runo - tykkään aivan helvatasti tästä. Omasi omanlaisensa kylmän tunnelman mutta samalla tää oli sellainen hiukan vihjaileva ja omalla tavallaan myös pyytävä sekä käskevä. Tavallaan omasi sen kylmyyden lisäksi oman lämpönsä. Mutta tosiaan, toisen omaan ei parane koskea. Hurrr, tästä runosta kyllä tykkäsin suuresti. Tahtoisin tietää tämän runon lähtöidean tai mihin tämä pohjautuu. >Arvostelija: Kianga Yatima13.04.2010 Kiehtova runo, herättää paljon mielikuvia. >Arvostelija: Painajaispoika15.04.2010 EroahdistusTiedän
olette eri mieltä
Luulette
ettette olekaan,
että muutin mä mieltä
Sillä suostun
enhän uskalla
totuutta esiin tuoda
Kuristun
Ette te ole eri mieltä
minä olen
sillä olen ainoa
Saisinpa ollakin
ihan rauhassa vain>
En saa henkeä enää 24.12.2009
TuulisolassaPimeys on pitempi seinänviertä pitkin
pimeys on pitempi seinänviertä pitkin
Mutta ilman sen tukea
uskalla en liikkua
Ilman sen tukea uskalla en liikkua
Tässä tuulisolassa
..Jonka viima kylmä on
se kai elämänä pitäis tuntea
Mutta mä vain palelen ja kohmetun
Tätä pikku varpusta ei maailmalle tehty
puhuri sen jäseniä julmasti kalvaa
Ei jätä rauhaan
ei jätä rauhaan
ei, ei pientä varpusta
Sen liha taitaa olla mureinta>
Taas vaihteeksi... 10.11.2009Kyllä, seinänviertä kulkiessa riittää enemmän varjoa ja turvaa... Pidän tästä. Olet kirjoittanut hyvin tyypillisestä aiheesta ei-niin-tyypillisellä tavalla. Se herättää mielenkiinnon. En aivan osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, joten en saa sanottua ihan sitä mitä tahtoisin. >Arvostelija: Painajaispoika15.04.2010 HenkeäsalpaavaaRakastan bussin tuoksua
sitä juuri tietynlaista,
joka leijuu utuna ilmassa
lähinnä pitkän matkan autoissa
Ja muistuttaa minua matkoistani
pitkin Suomenmaata
kaikista niistä retkistä
ystäviäni tapaamaan
Joiltakin on huonojakin muistoja
mutta yhtään en kadu tai harmittele
kokemuksia yhtä kaikki
Ja kokonaisuus
se on raikas, mahtava ja kaunis
ylitsevuotavaa elämää>
Tuskin monikaan tätä aivan käsittää, mutta itselleni tuli ihana mieli tätä kirjoittaessa... Teksti pulppusi mielestä ylpeänä, rikkaana ja kypsänä, juuri sellaisena, kuin se on. Tämän tekstin räjähtäminen tajuntaan tuntui siltä, kuin olisin lentänyt maan päästä päähän omin siivin. 29.08.2009Ihanan positiivista ajattelua :) >Arvostelija: mutukka29.08.2009 R a a h eKaipaan sinua
herätät minut eloon
ja saat elämään uskomaan
Olet niin kaunis,
niin rauhallinen
ja pehmeä
Rakastan raikasta tuultasi, joka jäädyttää korvani
Pehmeitä nurmiasi,
suloista kanavaasi
Aurinkoasi, Kuutasi ja tähtiäsi
Revontuliasi, taivastasi
Puutalojasi
Kaikkea tilaasi, kirkasta ilmaasi
Kaipaan sinua niin, rakas Raaheni>
En tiedä miksi, mutta se paikka on se, joka tähän mennessä on eniten tuntunut kodilta. Siellä tahtoisin olla ja elää, mutten ainakaan vielä voi. Toivottavasti joskus, sillä muuten ikäväni on loputon. 29.08.2009Kyllä sitä varmaan elämä kuljettaa kerran siihen paikkaan, jota rakastaa, kunhan ei luovu toivosta, vaan säilyttää haaveensa. >Arvostelija: KuruKukka26.03.2010 Kaipaan sua, maailmaTahtoisin mennä
mihin tahansa
Helsinki
Vantaa
Tampere
Forssa
Pukkila
Lahti
Heinola... mihin vaan
muualle kuin tänne
hukun tämän kaupungin betonisumuun
en jaksa enää hengittää
intoni elämään
valuu silmistäni ulos
ja karkeat raidat jälkeensä jättää
sieluni kytee ja savuttaa
kun sitä poltetaan
muitten roskien joukossa
se sattuu,
mutten jaksa huutaa
tuskin pyristelläkään
ei minun annettaisikaan
tahtoisin käpertyä rauhaan
ja näivettyä siihen
ilman tuntoa, ilman tuskaa
voisinpa hypätä bussiin,
sen penkille rojahtaa
ja läpi yön siinä horrostaa
nukkumatta kuitenkaan>
Ahdistaa olla ja junnata samassa paikassa aina vaan... Kaipaan niitä aikoja, kun seikkailin pitkin maata lähes täysin vapaasti. 29.08.2009Kylläpäs kolahti, erittäin kuvaavaa tekstiä omasta haaveestasi, melkein tekee itsellänikin mieli pois! 10 pistettä ja papukaijamerkki! >Arvostelija: Titanica29.08.2009 KulottunutVihdoin alan rauhaa saada
mutta sieluun pinttynyttä melankoliaa
ei niin vain poistetakaan
Se ei ole mustaa
se on kauhtunutta harmaata
omalla tavallaan
lohdullistakin>
17.09.2008Keskiharmaa voi olla kauneinta, elävintä, kaiken sisäänsäsulkevaa >Arvostelija: Tuma21.10.2008 Juuri sellaiselta se usein näyttää. Olet onnistunut kuvaamaan melankoliaa hyvin. >Arvostelija: amo te11.01.2009 Rauhallinen tunnelma. Tykkäsin. Sopii omaan elämäntilanteeseeni erittäin hyvin. Ja uskon, että rauha tulee aikanaan myös harmauden keskelle. >Arvostelija: Kaasila11.01.2009 Tämä on upea! Pidän paljon muistakin runoistasi (: >Arvostelija: Lavina05.07.2009 MisantropiaSäikyn kaikkea
pientä ja lentävää
Stressi suonissani särkee
ahdistus aortan kasaan painaa
Massaa, massaa, massaa
teidät voisi mössöksi jauhaa
enkä huomaisi eroa
Yhtä harmaata, yhtä kuvottavaa
ettekä ymmärtäisi
yhtään enempää
kuin nytkään
Ja älköön kukaan ottako
tätä henkilökohtaisesti
sillä inhoan teitä kaikkia
aivan tasapuolisesti
Harvaa jaksan
aivan oikeasti vihata
ja nekin ovat melkein liikaa
Antakaa siis minun paeta piilooni.>
Tältä se minusta tuntuu kun en vain pidä suurimmasta osasta ihmisiä... 28.08.2008Musta tuntuu ihan samalta. just hieno runo. >Arvostelija: SärkynytUnelma10.03.2009 AhdistusvirtaaJään ajatustaakan alle
puserrun
Ympäristön äänet
samaa arkista puuroa
kuin aina ennenkin
sieluni siihen tukehtuu
On kuin leijuisin
paksussa savussa
kun mikään ei merkitse mitään
tuntuu pahalta vain
Siinä sakassa lillun
sitä henkeen vedän
ja siitä saa sieluni
keuhkosyövän
Kirkkaus ja raikkaus,
ne luoksesi jäivät
kun luotasi lähdin>
Voisinpa olla aina luonasi, rakkaani... 28.08.2008uskomattoman kaunista! *Kirkkaus ja raikkaus, ne luoksesi jäivät kun luotasi lähdin* aivan mahtavia kielikuvia ja mitä runosi tulee Täys 10! todella hienosti kirjoitat. >Arvostelija: sudenvuosi11.01.2009 UtusiipiSinuun sattuu,
tiedän sen
koita kestää
vielä päättyy aika vanhusten
Siihen asti sinnittele
toivonlankaa pyörittele
vierelläsi vaellan
yhdessä tuska suohon syöstään
Kun voimas' ehtyy
olen luonas'
aina tukena, iäti turvana
suljen syleilyyni sut
Enkä siihen rauhankehtoon
ahdistusta päästä koskaan
on varpusesta tullut feeniks,
joka leimullaan ahdinkoa polttaa
Sua suojellakseen tekis'
aivan mitä vaan
sut kantaa tahtois'
yli kärsimyksen maan
Nyt, tule kanssani
niin lennetään
sumuisten siipien kantamina
läpi pimeän livutaan
Unelmiimme sukelletaan
ja niitä pintaan nostetaan
todellisuus udulla kastetaan
niin on hyvä olla siinäkin>
Mikään ei jatku ikuisesti, joten ei voi ahdistuskaan jatkua. Koita kestää, rakkaani, olen tukenasi nyt ja aina. 27.07.2008
Auringon varjoPitäisi mennä nukkumaan
mutta valo ikkunastain kajastaa
tiedän, etten unta saa
mutta väsy vähän painaa
Voisin silti valvoo koko yön
kun ei pimeyttä suo kierto Auringon
katson taivasta kalvakkaa
ja kuulen, kun se hönkii utuaan
Annan udun kantaa sieluain
viedä yötuuliin mukanaan
hengittelen ilmaa kosteaa
latvoissa lehmusten
Niin makeaa ilmaa
kantaa yö hunnussaan
lähes humalluttavaa
paksua, sakeaa euforiaa
Ja siihen viimein nukahdan>
Kirjoitettu siinä yhdentoista jälkeen kesäyönä, kesäyölle. 23.06.2008kaunista >Arvostelija: Aniano24.06.2008 On se hieno. >Arvostelija: KäpyLehmä05.07.2008 JäljettömätJäljettömät
heihin kadotaan
keitä he ovat?
Jäljettömät
hukkuneita sieluja
varjoina entisestään
Katsovat nurkistaan
elämän kulkua, josta silmänsä
ovat värin pois suodattaneet
Huokailevat
seiniin nojaillen
kadottaneet niin paljon
Kadottaneet
sen suurimman
ainoan lämpimän rakkautensa
Jäljettömät
eivät jaksa enää
eivät itkeä, huutaa, välittääkään
Tietävät
oma oli virheensä
kun tahtomattaan
rakkaansa hukuttivat
Jäljettömiin
Ja usko pois;
he tietävät, mitä on syyllisyydentunto>
Tiedätkö sinä, keitä he ovat, jäljettömät? Minä tiedän. 20.05.2008lyhyesti sanottuna, rakastuin. loppu sai itkemään. en tiedä, tässä on jotain mistä pidän ja jotain mikä saa pelkäämään. olet saanut "jäljettömät" kuvailtua niin taitavasti, varovasti, ja samalla erittäin ovelasti. kerrot mutta et kerro, ja jätät tunnelman ihmisten omien päätösten varaan. "eivät jaksa enää eivät itkeä, huutaa, välittääkään" täydellistä. kiitos. runosi pääsi suosikkeihini. >Arvostelija: sauli20.05.2008 Kaunis ja haikeansurullinen runo, joka herättää ajatuksia ja tunteita. Loppu on raa'an osuva. >Arvostelija: Shira11.06.2008 Hieno, ajatuksia herättävä runo! >Arvostelija: Soturinsydän02.09.2008 Kissan asenteellaTässä olen
en mene mihinkään
raukeasti kaaoksen keskellä
hurisen
Ota minut kiinni
ettet itse kaadu
kun syliisi hyppään
kuitenkin
Jos puret, pure kunnolla
me ollaan olemassa
enemmän elossa
kuin moni muu
Ollaan vain
tässä näin
miten päin?
Juuri näin
Et sinäkään
tullut mistään
pitkään olit kulmillani
luulisin
Miten vaan
hyvä niin
tai näin
Maailma ei meitä satuta
antaa niiden katsoa
eikä sanoistakaan
haavaa saa>
Jotenkin sekavahko ja osat ovat suurelta osin irtonaisia, mutta kun sain tästä kehuja niin ajattelin laittaa näytteille. 08.05.2008Tässä on kyllä kissamaista elämänfilosofiaa.. "jos puret, pure kunnolla" :D niinhän se on. Tulee mieleen sellainen ihminen joka on rohkeasti oma itsensä eikä välitä muiden mielipiteistä. se meistä, jota jotkut katsoo vähän vinoon, mutta jota kaikki kuitenkin salaa kadehtii. Kunnon asennetta! Ja kiitos arvostelustasi :) >Arvostelija: ShadowofDeath09.05.2008 Anteeksi mutta pakko hieman kiroilla... Helvetin hieno runo, tykkäsin erityisesti tuosta " Ota minut kiinni ettet itse kaadu" , todella hienosti sanottu ^^ . >Arvostelija: HollowMind10.05.2008 Pidin tästä juurikin paljon! Epämääräinen, kyselevä kuitenkin samalla varma ja määrätietoinen ja muutenkin kolmas ja viimeinen säkeistö erityisesti saivat hengityksen hieman loppumaan. :o Suosikki. >Arvostelija: Illuminated03.06.2008 Voin helposti kuvitella kissan ajattelevan juuri näin :) >Arvostelija: Harmaavillasukka05.07.2009 PyyntöOsaan olla syyllistämättä
osaan olla tuomitsematta
mutta uskotko sen
kaiken sen jälkeen
mitä olen väärin tehnyt?
Myönnän,
olen sanonut paljon sellaista
jonka olisin voinut sanoa viisaammin
myönnän,
olen mokannut monesti
mutta olen oppinut virheistäni
Olen oppinut,
mikä siinä, miten ennen tein
oli hyvin tai paremmin
ja minkä voin muuttaa
ja mihin suuntaan
Usko pois, jos pystyt vain
olen muuttunut,
jälleen kokenut
henkisen kasvamisen
Olen kärsivällinen,
armollinen ja joustava
en enää ota asioita
liian vakavasti
mutten edelleenkään lyö tuskaasi leikiksi
En valita,
voit tuskasi purkaa minulle
enkä ota sitä taakakseni
en sydäntäni enää käytä kaatopaikkana
muistan murheesi kyllä
mutten enää märehdi
ja aina pelkää pahinta
Mitä sanot,
luodaanko nahkamme,
yritetäänkö uudestaan?
Sillä minulla on ikävä
niitä aikoja
kun olimme toinen toisillemme
kuin haljenneen korun puolikkaat
eikä niitä ole mahdotonta saada takaisin
Tiedän sen, luotatko tietooni, ystäväni?>
Jos vaan yritettäis unohtaa kaikki se kipuilu, mitä tämän hetken ja ystävyytemme heräämisen välillä oli, ja lakattaisiin epäilemästä toisiamme. Täytetään se meidän välille muodostunut railo uudella maalla. Ei yritettäis olla sitä aivan samaa mitä ennen, vaan avata molemmat silmämme ja nähdä, ettei takaiskut tarkoita sitä, että jotain olisi menetetty. Pikemminkin päin vastoin. Tä ystävyys on vasta nupullaan, ja mä haluaisin nähdä, miltä se näyttää kukkiessaan. 09.04.2008aika harvoin törmää tekstiin, joka tuntuu sille kuin se olisi kirjoitettu lukijasta itsestään. Mutta kyllä vain, juuri törmäsin semmoiseen. Wau! >Arvostelija: Hilu198509.04.2008 Upea runo, kauniisti ja tyhjentävästi tuot asian esille. Tässä runossa tuli kaikki selväksi:) >Arvostelija: Lumikki6409.04.2008 Näin se menee, ajattelin runoasi lukiessani ystävätärtäni vuosien takaa. Ystävyyden katkeamisen syytä on vaikea ymmärtää. Kirjoitat jouhevasti aiheesta. >Arvostelija: Daaria09.04.2008 Juku.. Mie kirjotan toisinaa muutoksista futuurissa. Sie kirjotit tän menneessä muodossa. :) >Arvostelija: Draconia21.04.2008 Tämä on todella hieno, niin riipaisevaa katumusta, mutta kuitenkin jotenkin niin hurjan lohdullista. Pidin hurjasti. >Arvostelija: neiti_yö24.04.2008 Pidän tästä. Hienoa ja rehellistä tunteen purkausta. Ihastuin etenkin loppuosaan. Kiitoksia paljon myös arvostelustasi. >Arvostelija: Shannen19.06.2008 | 0| 20 | 40 |
|