rakkausrunot.com
Valikko

Valikko

SsennyuLostSoul

Julkaistu : 111 runoa
Tunnus luotu : 03.03.2007

Asuinpaikka : Pori
Syntymäpäivä : 16.02.1993
Omat kotisivuni : http://marmoritee.blogspot.com/



Rakas päiväkirja

tänään kaikki on toisin.


silti mikään ei ole muuttunut.


elämä on hengen vaarallista.

Otteita elämästäni, ajatuksistani, ehkä palanen päiväkirjastanikin
>

Laulujen sanoitukset (Uusin 27.10.2011)
Sadut, tarinat (Uusin 04.04.2010)
 
 
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot

moth

ja se laskeutuu ikkunaan
yöperhonen

tuijottaa, tuijottaa
enkä saa henkeä

kylvää

siemenen pimeyden
minä

en enää näe

ja se lentää
takaisin yöhön>


13.06.2012


truth of my pain

kujeileva mieli, musta tai ihan minkä värinen tahansa
horrokseen uponneena, uupuneena, hukkuneena
silmänkarvaakaan räpäyttämättä huutaa

äänetöntä kipulauluaan

enkä minä pysty irtautumaan näistä nuoteista
ne viveät minut mukanaan syvyyteen
ja kaiken


syvemmälle

syvemmälle


aina vaan ja minä olen kadoksissa

varjot tanssivat ihollani laulaen tuutulauluaan
sitä vellovaa sävelmää, joka kuiskailee haavoja
hauraan ja kylmän ihoni pintaan

en tahdo tanssia tätä kappaletta
mutta jalkani muuttuvat pahan rytmikelloksi
päästäni kasvaa myrkyllisiä ruusuja>

pitkästä aikaa, ja verbalius vähän hukassa ._.

09.06.2012


mieli pieni, kauhujen sirkus

kuka lohduttaisi nyytiä?
mieli pieni
siellä kauhujen sirkus vankilaa muistuttaa
harhailee tyttö poluilla päättymättömillä
ja uloskäynti
on vain harhakuvaa vaarallisempi illuusio

mitä sävyjä klovnit peileissä tänään huutavat?
vitsat kädessä tuomiohetkeä odottavat
lihansyöjäkasveja
ne kasvattaa lemmikkeinään
täällä kuljet vain ympyrää

taistelu on turhaa
jos vastassa on itse luomasi noita
joka mädänhajuisella suullaan
kaikki mahdolliset avaimet
kadotukseen kuljettaa

tukehdun rakkauteen



>


07.07.2011

Upeaa, vahvaa tekstiä. Pidin paljon.>
Arvostelija: Aquilus umbra
04.08.2011

Tulevat tästä jotenkin mieleen omat
lapsuuden aikaiset selittämättömät
kauhukuvat. Näkymätön pelko kitojaan
availevina hirviöinä.>
Arvostelija: Aku-Aku
06.01.2012


cigarette and snow

suussani suklaan ja tupakan maku lumisella kadulla
varpaita kymmenen kappaletta vierekkäin
palelevat märkien tennistossujen kupeessa

vieressäni valkealla hangella
tuuli kuljettaa pudottamaani tuhkaa
ja pimeän taivaan silmä on kiinni, ummessa

tarkkailee maailmaa muualla

uinu, uinu lapseni
kääriydy lumen suojaisaan vaippaan

askeleeni johtavat tänne yksin
myräkkä peittää minunkin kengänjälkeni mennessään
minä voisin unohtua

sydämeni pyörii ympyrää tässä tyhjyydessä

tumppaan tupakan>

mulla on ikävä.<3

27.12.2010

Vahvasti nuorta elämänmakua runossasi.
Tuo suklaan ja tupakan yhdistelmä kyllä vähän tympii, mutta kuuluu kai asiaan.

Puhutteleva, Hyvä runo.
>
Arvostelija: niiu
03.02.2011


Tämä ranta

tällä rannalla aallokko lyö lujaa
ja tekoni tekevät sanoistani autioita

meri tuo mukanaan hylsyjä jostain
kauan sitten taakse jääneestä
enkä vieläkään ole oppinut, ettei hiekkalinnoja
kannata rakentaa liian lähelle vesirajaa

värittömät kyyneleet riistävät
kaiken mahdollisen värityksen näköhermojeni tienoilta
ja minä piirrän sillävälin mustia rasteja seinille
kun suuni vääristää jokaisen sanan
jonka haluan sinulle sanoa

en minä täällä enää itseäni varten elä
en tiedä voiko elämä enää antaa muuta
sinä olet kaikki mitä tarvitsen

koitan antaa elämälle kaikkeni minusta
ja minun heikon hengenriepuni kietoa sinuun
jotteivät pahat kädet veisi sinua pimeyteen

tällä rannalla ei ole loppua
mutta sinä olet maisema, pysähdyspiste
josta en haluaisi jatkaa eteenpäin
kätesi vahvistavat olemassaoloani
ja sitä paljonpuhuttua sielua
>

Hmmmmn... Kyllä huomaa, etten ole vähään aikaan kirjoittanut.

18.12.2010

Hienohan tämä.

Kaunis tuo viimeinen säkeistö.>
Arvostelija: niiu
03.02.2011


lost words in the lost world

sanat koskettelee mun huulia
sanat suuremmat kuin mun sydän
ne pyörremyrskyiksi muuttaa
mun sisäisiä tyyniä tuulia

villiintyneitä zunameja vesilätäkössä
kilpaa ratsastaa
ja mä pidän laivani ruoreista kiinni
kuin viimeistä päivää

tuntuu kuin junaraiteilla makaisin
odottaisin junaa
täysikuusta sivaltelen sirppejä
ja yötä turvakseni väritän

vaikka tällä kertaa se ei tukevaa seinää
vasten hentoa selkääni luo
kuinka joskus voi olla liian vaikeaa sanoa

p.s. i love you>

iheartu

24.10.2010

hyvä tunnelma>
Arvostelija: seba
24.10.2010

haikean surullinen, mutta kaunis :3>
Arvostelija: KeijukaisLento
01.11.2010


Sillat

sormesi kaartuvat vasten vartaloni ääriviivoja
ja minä tahtoisin sukeltaa
läpi silmiesi, joiden väristä en vieläkään ota selkoa

sinä piirrät minuun siltoja
ja minä mietin hiljakseen
mahdatko kävellä niiden yli luokseni

tahdon säilyttää tämän tunteen
kun vierelläsi voin itkeä tai hymyillä
ja silti sanoa "olen onnellinen">


07.10.2010

Lohdullinen.>
Arvostelija: Tupasvilla
09.10.2010

Helvetin hyvää sanailua taas. Varsinkin "tahtoisin sukeltaa läpi silmiesi" kolahti kovaa. Olet sie kyllä aikamoinen typy kirjoittamaan. :)>
Arvostelija: Isiksen Silmä
10.12.2010

upeita runoja sinulla!>
Arvostelija: loveaholic
08.07.2011

ihastuin tähän runoon, erityisen kaunis keskimmäinen säe...>
Arvostelija: Paris
13.06.2012


Polaaririntamia

ilmeettöistä kasvoista varstettuja taivaankappaleita
huokaa raollaan hengittämiseen kyllästynyt suuni
happea sisään, hiilidioksidia ulos
ja sama jatkuu päivästä toiseen


polaaririntamia ierii pitkin sydämeni pintaa
kuristaa niin, että kapellimestari tämän elollisen olion
heilauttaa taukonuotin sydämeni lauluun
pluraaliset puutostilani metallista
ovat liian pleonastisia


lyhtypylväät reunustavat katua käsivarrellani
kaikissa palneet lamput
en minä kykene kania hatusta vetämään
mutta voisin opettaa kanin silinterihattuja sylkemään
jos siitä olisi jotain iloa
>


06.10.2010

tykkäsin :)>
Arvostelija: KeijukaisLento
01.11.2010


Iseeviot

ruumiini on täynnä lukittuja ovia
sekä rikkonaisia ikkunoita, joihin on maalattu
miljoonittain sinisiä silmiä

minä olen tuhonnut kaikki avaimet
haluan unohtaa itseni
totuutta ei paljasta enää
edes se surullisen kuuluisa iseeviot-peili

siellä näkyisi ehjä sydän, tämän rikkinäisen sijasta
siellä näkyisi sydän, jolla on kyky rakastaa
sillä minun rakkauteni vain syövyttää mielesi
näissä sinisissä silmissä on jo liikaa tikareita


>

Uskallanko katsoa näiden sinisten silmien takaa, miltä maailma näyttää ? Vääristävätkö ne liikaa, pelkään et mä jään taas yksin.

27.09.2010

Omalla kiehtovalla tavallaan mielenkiintoinen.
Jättää myös lukijan ajatuksille sijaa.
Kiitos!>
Arvostelija: Lyyrikko
29.10.2010


suojelusenkeli

muistan tassusi, ne iloiset askeleet vierelläni
hennon hengityksen nukkuessani
minun pieni suojelusenkelini poissa on
suojelthan minua vielä
sieltä pilvenreunalta
hymyilethän minulle
siellä kissojen taivaassa

>

R.I.P Nappi 1992-2010 <3 rakastan sua.

20.07.2010

herkkää ja kaunista.>
Arvostelija: Tintti k
09.10.2010

Ihana, varsinkin toi alku oli söpö :3>
Arvostelija: KeijukaisLento
01.11.2010


the violet super hero

ballerinatossut eteisessä siististi vierekkäin
paljaat jalkani vasten lattiaa
polviin painautunut on pääni

sinun kenkäsi, en tiedä missä ovat
huutavat asfalttiin kirosanoja kai
minäkin haluaisin huutaa, seinät sillä kaataa

kulissit ympärilleni rakentaa
minäkin olen vain ihminen
saanhan olla ihan tavallinen

kun kipu ranteeni auki viiltää
en voi ymmärtää
miksi itselleni näin teen

tavarat tanssivat pitkin liian tuttuja seiniäni
en tiedä, mikä on tämä tunne
olenko oppimassa vihaa, pikkuhiljaa

koru rintaani vasten polttaa
miten voi näin paljon rakastaa
tuuli kurkkuni kuivaa, en sanaa saa

lopulta tahtoisin vain anteeksi pyytää
jotenkin en osaa oikein sitä muodostaa
violetit sanat päässäni pyörii

petytkö, kun kerron olevani heiveröinen
välillä ajatusrintaman keskellä silti ajattelematon
ei, en minä supersankarin tekoihin yllä>

Kaiken jälkeen huomaan olevani aivan yhtä ku*ipäinen, kuin ne kaikki muut.

20.07.2010

Kiintoisaa.

Pidin kolmesta ensimmäisestä
säkeistä eniten. Jotenkin minuun
ei oikein iske tuo puhekieleen
muuttaminen. >
Arvostelija: surukukkanen
20.07.2010


kiiltokuva-armeija

kiiltokuva-armeija iskee tikareita rintaani
violetin kaulahuivini alla sydän
pelkää kuolemaa, käteni koskettelee lyöntejä

vielä minä elän

kiiltokuvat keräävät joukkojaan missä ikinä olenkin
mutta yritän muistuttaa itseäni

minä en ole kaksiulotteinen, sisälläni lyö sydän
lyö lyö - lyö - - lyö - - -

olisinpa minäkin kaunis>


11.06.2010

toiveikas eli hyvä>
Arvostelija: seba
11.06.2010


rakastaa-ei rakasta-rakastaa

kultasäikeet pujottelevat ihollani sormistasi
aurinkoja, isoja tähtiä
säteilee huuliltasi omilleni

silti



minä pelkään rakastua
>

erilaista minua.

25.04.2010

Erilaista ehkä, mutta minulle toimii!
Itsekin kokeilen välillä erilaisuutta
runojen suhteen, se on ihan kivaa,
haastavaa ainakin.

Mut nii, tykkäsin tästä hirppuna.
paljon erilaisia sanoja mutta
merkitys on vesiselvä. Jopa
ilman otsikkoakin. :)>
Arvostelija: surukukkanen
01.06.2010


muistosi

minä piirsin perhosen siipiä sydämestäsi
siitä palasta, jonka annoit minulle

ne siivet alkavat putoilla, ruostua, rapistua
lupasit etteivät jalkasi poistu kenkieni rytmin viereltä

nyt ne kengät kävelevät yksin>

minä muutun muistoksesi, päivä päivältä etäisemmäksi. pian et edes muista minua enää.

25.04.2010


i don't wanna go circle anymore

laula minulle tuutulaulu, kerro tarina r-kioskin kulmalta
hymyile minulle kolmen taikasanan sydänkuolema
raapusta ne pitkin seiniä, tuhri
piirränkö luodin kuvat irti reikäisestä sydänharsostani ?

rakas, älä koskaan kerro minulle pelottavia iltastuja, ethän
en halua edes unissani kokea todellista versiota mafia warsista
vaikka sinä pitäisitkin kiinni, silittäisit
putoanko lattialle ja hukun matossa risteileviin lankoihin ?

meidän rakkausliittymämme on kiinteä, ethän sopimusta pura
en halua vaihtaa takaisin sydämen prepaid-ostoihin
käsistäni valuu ajan hiekka, hiljalleen
kiteitä vasten kuivaa ihoani, käännän avainta soittorasiassa

eihän laulustamme lopu paristot ?
>


10.04.2010

no tämäkin on pirullisen kaunis, jotenkin nerokkaalla tavalla ovela rakkausruno... :)
hienoja sanoja osaat yhdistellä toisiinsa, kuten "kolmen taikasanan sydänkuolema" ja "sydämen prepaid-ostoihin", iteltäni puuttuu tollanen luovuus. >
Arvostelija: Tiitikka
12.04.2010

Melkoista sanataiturointia, ihastuttava runo. Pidän kovasti.>
Arvostelija: YksitoistaMinuuttia
22.04.2010

Mahtavaa ja kaunista tekstiä! :)>
Arvostelija: Matseltof
25.04.2010


hykerrellä

hykertelee harmonia minulle kaiuttomia sointujaan
kaikuja kivusta resonoin kyyneleideni kanssa


minä hykertelen tähtiä taivaan täyteen
ja ne putoavat suoraan minua kohti, pistävät ihoni rikki


puun oksilla sinä linnuille hyminäsi hykertelet
eivät ne kulta sinua ymmärrä, ne laulavat omia laulujaan>


10.04.2010

ihanasti muotoiltu, tietyllä tavalla söpö ja tämmöinen.. wautsi :D hieno! todella toimiva runo. rupeaa ihan hykerryttämään, vaikka runossa itsessään on haikea tunnelma. tykkäsin!>
Arvostelija: aurinkosade
10.04.2010

Niinhän nuo laulaa. Kieli- ja mielikuvat tässä ovat jostain toisesta maailmasta, ja tuo muotoilu korostaa sitä erittäin hyvin. Kertakaikkisen erinomaista.>
Arvostelija: Mika Broman
17.04.2010

Todella kaunis :)>
Arvostelija: Matseltof
25.04.2010


minä laulan vain sinulle

ihon alla sillä on luita, keuhkot ja sydän
hermoärsyykkeitä sydämenpohjalla

signaalit laulavat pitkin hermoratoja
ja selkärangasta kohoaa tuo liike
refleksinomainen

sillä on sydämessään tunne niin voimakas
että hampaillaan puree huulilleen veripisaran

verhojen takana on öinen kevät
muttei hakanimen rantaa
vain ontto maisema

jossa juoksivat käsi kädessä
toisiinsa kutoutuneet

niinä hetkinä, kun kevät muuttaa nimeään
se rakastaa sinua niillä luillaan, keuhkoillaan
sydämensä mustelmia täyteen

ja niillä huulillaan se kuiskii korvaasi
maailman kauneimmat sanat>

i <3 u

10.04.2010


Siivetkin

ehkä toisinaan kannan selässäni rikkinäisiä
halpakaupasta hankittuja kopioita enkelinsiivistä

ripustan sekuntiviisareita puolikuun varjoon
lennän kunnes putoan

siivet jäivät pilven reunalle katselemaan
kun minä muutuin pisteeksi maisemassa
unohdin avata laskuvarjon, siinä oli toimintavirhe

liimailen mustia siluettikuvia punaiselle aaltokartongille
ja leikkaan askartelusaksilla sydämeni täyteen reikiä

mutta huomaankin niiden sattuvan
äärettömän verran enemmän
kuin poisleikkaamani palaset sattuivat

koska olen ylittänyt sen rajan, jonka jälkeen
kipu on ainut kivunhallintamenetelmä ?

toisina iltoina katson peilistä
kyynelien syövyttämiä hymyttömiä kasvojani

odotan

milloin siivetkin putoavat ?
>

putoavatko ne ?

08.04.2010

upeaa
ihanan karkeaa tekstiä>
Arvostelija: QueenOfTheDawn
09.04.2010

ÄÄÄÄÄÄÄH tää on mahtavuutta!
Surullisuudessaan mielettömän
kaunista ja toivotonta.
Tää runo koskettaa iha oikeasti.
Miten rakastankaan taas noita
sinun kielikuviasi, etenkin tuossa
puolessa välissä lähtee sellainen
kuvasarja päähään pyörimään että! ♥>
Arvostelija: surukukkanen
16.04.2010


siniharmaide silmien takaa pelko

lumi kiersi kehää hänen ympärillään
horisonttiviiva hukkui myrskyn sekaisiin kyyneleisiin
joita jalat huusivat pakkasesta kipeinä

hän sukelsi pää edellä puhelimen onttoon ääneen
joka kaikui raunioina korvissa

piip, piip, piip, piip

poimi kirosanoja rikkinäiseen taskuunsa
koitti kutoa niistä näköesteen
kun ajovalot kummittelivat silmissä

se pieni punainen auto
ehti tallentua verkkokalvolle
niin vahvasti, että vielä sokeutuessakin sen muistaisi

turvapaikka huokui pienestä ikkunasta
se olisi yhden askeleen varassa
siinä oli vain yksi ovi välissä


ja se ovi oli lukossa>

25.02.2010

01.04.2010

surullinen eli hyvä>
Arvostelija: seba
01.04.2010

Surullinen,hyvä runo :)>
Arvostelija: Matseltof
08.04.2010


pysäytä aika kanssani

ikkunan takana oli ohikiitävää pimeää
yksinäisiä valoja siellä täällä

tie oli möykkyinen, mutta linja-auto
huristi eteenpäin, pois luotasi

ja kotona, minä istun siihen, missä joskus istuit
katson eriperin ikkunassani roikkuvia verhoja
ja kasvatan sydämeeni entistä isomman reiän

kylmyys huutaa nimeäsi, kasvojasi
sinunkn ikäväsi tapetoi minun seniäni

kun silmäsi eivät kuiski vieressäni
sydämeni esittää soolona dramaattista rakkausoopperaa
ja värikäs serpentiini näyttää mustavalkoiselta

sydänilmapalloissa on liikaa heliumia täälläpäin
>

mietin kuinka hölmö olenkaan, kun en uskalla ottaa kädestäsi kiinni siksi, koska sinäkään et uskalla

22.03.2010

EIKÄÄÄÄÄ aiva liian ihana ja
söpö ja ikävöivä ja kaikkee.
Nääw, tuo lopetus. Sulle näitä
omalaatuisia kielikuvia riittää!
Täs ei oo mitää likaa muuta
ku tää mun kommentti.
*wirn* >
Arvostelija: surukukkanen
01.04.2010

kirjoitat mahtavasti! tämä runo oli täynnä ihanuutta, kaipausta. pidin kyllä järjettömän paljon :)
loppukin oli täydellinen.>
Arvostelija: aurinkosade
04.04.2010

rakastan tota nimeä yli kaiken, ja myös sen alla oleva teksti on tosi uskottavaa, mukaansatempaisevaa. kaipauksen voi melkein maistaa jokaisesta lauseesta, jokaisesta sanasta, voih. ja munkin mielestä loppu on ihan täydellinen ja muutenkin niin mielettömän osuva lause! :) >
Arvostelija: Tiitikka
12.04.2010


| 0| 20 | 40 | 60 | 80 | 100

9472 runoilijaa on lähettänyt jo
558310 runoa!
 
 
 
 

Tänään syntymäpäiviään viettää:

EksynytEnkeli 17v.
ttau 19v.
Taruolento_ 23v.
suru enkeli 23v.
JJNiemi 24v.
Lihaaja 24v.
emaepu 25v.
Thinaya 25v.
ilMa 26v.
MissR 27v.
suxukille morsian 28v.
jyskov 52v.
runoseppo 52v.

   Paljon onnea!
 

Hosted by
Kotisivut.com
 
Copyright 2003 Petri Vilén