rakkausrunot.com
Valikko

Valikko

Lieverd

Julkaistu : 87 runoa
Tunnus luotu : 01.03.2007

Asuinpaikka : Hyvinkää
Syntymäpäivä : 11.09.1993
Omat kotisivuni : http://limitedesire.livejournal.com

Runoilijan omakuva : http://irc-galleria.net/user/FORETHOUGHT



minne kaipaus minut vie, sinne kai on tie

joskus, niinä kylmimpinä öinä
mä muodostan tyynyistä vierelleni jonkun jonka viereen käperryn ja leikin
että joku oikeesti rakastaa mua.

jäisipä sinun rakkautesi valokuvaksi pöytälaatikkoon

>



Sadut, tarinat (Uusin 03.12.2009)
Sanonnat, sananlaskut (Uusin 02.11.2009)
 
 
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot

anori a

nimesi huokuu ongelmia ja sittenkin
valoa, kunnioitusta, vanhaa englantilaista
Eleonooraa
latinalaista afroamerikkaa lahden tuolla puolen ja sittenkin
rautatieasemien hurmaavaa kirskuntaa
raiteiden välissä ja tuhoutuvissa
vartaloissa

kuule kun minulla on sanottavaa
anteeksipyydettävää
kumarran öitä jälkeesi
petaan sängyn turvallisemman laidan hauraalle ihollesi

vuosien takana olen ollut se sama mies
helvetin taitava valehtelija, gekkolepakko, mansikkateen litkijä
kerholainen, vaeltaja, kynsiään teroittava peto
voi, enkä silti tiedä miltä tuntuu sanoa tahdon
en tunnista rakkautta tai ikävää


kaipaus on puutteellisen tuntemisen tulosta joten tunnen sitten kai
ihan helvetisti>


28.07.2010


sunnuntailapsi

sunnuntaina murheesi ovat minun
huurteinen ikkunalasi ja peili
hajalla autotallissa

ja minä kuuntelen
balladeja ruutujesi takana
en katso silmiisi jos sinulla on ripsiväriä
se on toisen kunnia
miehen jonka nimi on lausuttunakin hauras kuin mietelmä
rantapenger ja sirpaleiden hälinä

niin, tiedotuksissa sanotaan
lontooseen seitsemäntoista euroa suuntaansa vain tänään

sinulle jää ikävä ja huoli
minusta
minulle yliviivattu hääpäivä ja revitty mika waltari
>

suojateiltä sivuun

27.07.2010


keravankielinen hautausmaa

minun hautausmaani ovat täynnä ankeita yksiöitä
tyhjiä vaatekomeroita ja luurankoja hyppimässä
eteeni eteisessä
ehkä etualalla, parvekkeen puolella
syövät minun evääni ja jatkavat tuhatta vuottaan

kaivetaanko yksiöni tosiaan ylös viidenkymmenen
ehkä kuudenkymmenen
vuoden kuluttua

haluaisin että rakkaani kuolisi
jottei minun enää tarvitsisi katsoa onko minusta häneen tai
itseeni

yksiöni on hautausmaani ja vain keittiössä
tunnen kaakaon, ehkä kevään, tulevat sateet ja
miten ne kaikki jaksavat aina tätä samaa vanhaa
rutiinia
miten ne jaksavat leikata hiuksensa joka kuukausi vain itsensä vuoksi
ja väittää niin>


29.06.2010


ole se joka ensin hukkuu

kaulallani on tuhat mustasukkaisuuden jälkeä
kuinka hän väittää omistavansa minut vaikka ei
siihen kukaan pysty

minä olen seissyt tässä kolme varttia kädet taskuissa
pää painuksissa, sade on herättänyt koko kaupungin ja
ukkostaa
sanovat ettei rakkaudelle ole sanoja mutta juurihan minä
keksin niistä jokaisen ja sanoin yhden
ääneen

junat eivät vie minua mukanaan
sinut ja hänet joka sunnuntai ja
sinut ehkä viikonpäivisinkin jos unohdat palauttaa avaimesi enkä
enää löydä kotiin ilman kartastoja
en infotauluja
soitan sinulle kolme minuuttia kestävän puhelun ja toivotan hyvää yötä

ja jos sinä tietäisit miten paljon olen peittänyt
tästäkin mustasukkaisuudesta
tätä rautatieasemaa ei enää olisi minua varten>


01.06.2010

vaikuttava upea runo,
osaat todellakin kirjoittaa>
Arvostelija: uninen runoilija
01.06.2010

Jotenkin tuo kappale "minä olen seissyt tässä kolme varttia..." herätti minut! Kiitos tästä upeasta runosta!>
Arvostelija: Nenna^^
03.06.2010

aivan mielettömän koskettava runo, jossa on ihana tarina sisällä. tää vie mukanaan ja herää eloon kun tätä lukee muutaman kerran. loistavaa kiitos tästä.>
Arvostelija: värivalot
16.07.2010

woah, upeaaa. mitä tähän voi enää edes sanoa?>
Arvostelija: EHKÄENSIELÄMÄSSÄ
27.07.2010


jäätelöauto on soinut koko päivän

lontoosta sanotaan että se on kaunein paikka koko
maailmassa, että jos tunnet sen
et koskaan halua olla muualla

minä herään hillittömästi nyyhkyttäen, ehkä
soitan bassolla vääriä kieliä
liian pitkillä sormilla
soitan hänelle ja

puhelinlangoilla itkee yön ainut soitto>


01.06.2010

haikeaa, kaunis
sointuinen runo>
Arvostelija: uninen runoilija
01.06.2010

haikea sointi, kaunis runo>
Arvostelija: Diomedea
01.06.2010

tämä on kaunis ja surullinen. pidän tästä. paljon. suosikkeihin.>
Arvostelija: Jonkun muun
01.06.2010


kahdet kasvot

sinun silmissäsi on eilinen
minä pelkään ettei huomenna nimesi painakaan minua
kasaan
kuten etulokasuojaan lentäviä lintuja
niiden luut pirskoutuvat, painuvat lasiin
höyhenet katoavat ilmasta

"äiti, katso kuinka
leskenlehdistä on tullut lentäviä"

sinun kasvojasi hipovat höyhenet ovat
matkalaisia
he eivät seuraa toisiaan
eivät katso peräänsä vaan jatkavat lentämistä
painavat rakkauden kasaan ja soittavat puheluita
pitkin vuosikausia

sinun silmissäsi on huominen
minä pelkään ettei eilinen paina minua kasaan tai
jätä muistoja etulokasuojaan>


01.06.2010


sukkanauhatoivottomuus

kasvata uskottomuudestasi juuret syvälle häneen
vie lauseet, vie eleet
tavat hänen puheestaan
hän ei muista että sä oot vain se tyttö hopeakorussaan

( metallilaatassa liian syvin kirjaimin hope )

älä minun toivoani syö, älä sitä varjele
minä en sinuun perääsi katsele
en vaikka täyttäisit yhdeksäntoista
joka yö

sillä

minä tahdon enemmän kuin vieraat joita kuunnella
joilla silmät ovat itkunkestävät
ehkä tyhjyydestä heikot

lantioluillasi hampaanjäljet, viime yöstä
ihmiskunta jättää jälkensä
palautuminen ottaa taikansa
vie aikansa

ja sä oot vain se tyttö hopeakorussaan
>

( kiitos tytölle ja hänen hope-korulleen )

30.05.2010

Mua jää tämä runo häiritsemään ihan hirmuisesti:

Syy 1. Sun tyyli on hirveän hieno, mutta myös vaiketulkinnainen. Joten en ole ihan varma ymmärränkö jokaista asiaa oikein, vaikka ehkä mun ei tarviikkaan. Nää on melkein kuin taideteoksia, eikä pelkkiä runoja.

Syy 2. Mulla on itselläni hopeakoru, jossa luke "hope", tosin se ei ole laattakoru. Siks tää lähinä iskeyty silmiä vasten ja siirtyi jonneki sinne henkilökohtaisestiotettavien runojen puolelle.

Eipä muuta fiksua sanottavaa ollut, kivoja nämä uusimmat.

>
Arvostelija: Pessi
03.06.2010


aivan kuin olisin elänyt yksitoista elämääni hukkaan

minulle herra lankapuhelin on ainut oikea sillä
kuka muu keksisi toistaa ääntäni yhtä kauniisti
rakastajattarilleni
jotka uskovat kaiken
jotka hymyilevät kaikista sanoistani niin kuulaasti etten
tiedä

ja siksi kai minulle sanotaan että olen kuin Jim Morrison
yhtä typerä
ja minä sanon ettenhän edes osaa soittaa kitaraa
tabulatuurit eivät jää päähäni vaikka kuinka opiskelisin
vain sinä jätät nauramatta eikä se
jaksa huvittaa

ihan kuin minä oikeasti rakastaisin häntä
kuten nuo joutsenet lammella iltaruskon aikaan
kun on kevät tai syksy tai kaikki maailman vuodenajat
korkeintaan kuten sudenkorennot kun en minäkään
lennä päivää kauempaa
>


12.05.2010


syiden ajanjakso

tätäkö tarkoittivat ne miehet jotka etsivät sinua
että me olemme ne kansalaiset joita ei kiinnosta
maailmamme hyvinvointi
vaikka joka yö huolehdin kipeät nilkkasi kuntoon
kipusi piiloon vuoteen alle

vuonna 1792 olen onnettomampi kuin kukaan heistä
valtansa menettäneistä
sieluttomista nälästä kärsivistä
minä olen varastanut liikaa vain jotta sinä jaksaisit etkä
tukehtuisi

kylämme aatelisto poltetaan linnansa mukana
sinä sanot ja näet tulenlieskojen heijastukset ikkunalasista
kuka taputtaisi jos sinä
et

ja niin

minä lupaan pysäyttää ajan
jos sinä jäät
>


02.05.2010


jätetään säätyvaltiopäivät välistä

minä toivoisin että sinä kutsuisit minua ann-marieksi
kuten aamuina jona ranskan vallankumous on vain oppikirjan puuduttava teksi
jota kukaan ei lue

muistatko alumiinisateet ikkunasi takana
katon huutavat äänet, kuinka sade käy kipeää
junan ilmaa halkovat pillit ja kuinka
ne katosivat horisonttiin sinun naurettuasi ikkunan hajoamista
valkoinen kenkäsi makaa asvaltilla kolmen kerroksen päässä meistä

olen maistanut sormiltasi mansikan ja hänet enkä välitä
sillä olethan sinä yhä tässä

niin, tie on lyhyt astua harhaan
minä astuin kahdesti ja sinun naurusi herätti minut
"ei ojissa maata, sängyssä vain"
me katsomme kuninkaan pakenemista holvisyvennyksistä ja
huomenna hän on tunnustanut itsensä ja sinä olet ainut joka taputtaa

vuonna 1789 minä olen itselleni hiljaisuus kerrostalolähiössä
korsetin kiristävät nauhat rinnoillani ja
sinä niin kovin kaunis ilman
>


18.04.2010

Tähän tekstiin ei voi
kuin ihastua.

Hieno kokonaisuus!>
Arvostelija: Dr Pill
18.04.2010

Jättää aika sanattomaksi. Niin paljon kaikkea, mielikuvia ja todellisuutta ja harhoja, ihania lausahduksia. Upeaa tosiaan.

"olen maistanut sormiltasi mansikan ja
hänet enkä välitä
sillä olethan sinä yhä tässä">
Arvostelija: Pessi
30.05.2010

ihana. >
Arvostelija: Jonkun muun
01.06.2010

Vau, tää on tyylikkäästi
sekoitettu kokonaisuus.
Vaikka asiat hiukan hyppii,
niin silti tässä on järkeä.

Runo ei hajoa missään
vaiheessa ja ajatus pysyy
kasassa. Tosin, se saattaa
lähteä hieman harhailemaan,
mutta ei se mitään. :)

Tää on niiiiiiiiin sua tyttö ♥>
Arvostelija: surukukkanen
01.06.2010


3.30 a.m

kolme tuntia
on pitkä aika aamulla
sä saatat unohtua sängynpeitteelle kun on
pitkä matka taivaalla

ihmeet on harhoja
unelmat turhia
sä sanot ettei millään oo väliä jos ei jaksa nousta
aamuisin ylös sängystä


Ja entä jos mä tarkoitan kun sanon
sinun elämästäsi voisi kirjoittaa kirjan
mut entä jos mä tarkoitan kun sanon
luen sen joka yö

Embrasse-moi


kaksi tuntia
on sun päivästä jäljellä
kyynelees on hukkuneet jo liian kauas aamusta
vaikket muista sitä

ollenkaan
>


08.03.2010

Vau. Taas näitä runoja, jotka jättää hiljaiseksi tai sitten vain otan nää jotenki turhan henkilökohtaisesti aina. Tuo kirja kohta erityisesti ja melkein jokainen lause tästä runosta. Jos eräs henkilö kirjoittaisi elämästään kirjan, kuten olen suositellut, mä oikeasti lukisin sitä varmaan joka yö. En oikein osaa edes järjestää mun ajatuksia nyt kasaan millään.

"sä sanot ettei millään oo väliä jos ei jaksa nousta"

Tää aiheuttaa vähän haikeutta, surua ja ikävää. Jotenkin levoton runo ja hirmuisen mielenkiintoinen. Jotaki tässä on niin pydäyttävää. Arkinen aloitus ja moni muu asia. >
Arvostelija: Pessi
10.03.2010

Vahvaa tulkintaa arjesta ja unelmista.>
Arvostelija: taivaanlapsi
17.04.2010


kelvoton hän joka appelsiinimehua rakastaa

kaiken kaikkiaan
hukassa on liian hiljaista

(lyö ja toista päivää tai hyvää yötä ja huomenta)
kappale soi askelissa mutta älä sinä ainakaan käännä katsettasi
sillä tiellä on vain taivas ja siihen sinä hukut
ellet lakkaa minua seuraamasta
ellet lakkaa häntä seuraamasta

Aikaisemmin vain sininen oli oikeassa
ja taivaankannen värikirjo mustaan saakka


mutta

unohditko tyttö,
unohditko
valvoa


sillä vain silloin sinussa on vikaa
>


25.02.2010

Mielenkiintoinen.. puhutteleva. Kiitos!>
Arvostelija: Sistina
25.02.2010

hieno>
Arvostelija: seba
25.02.2010

En osaa sanoa mikä tässä oli sellaista johon tartuin, mutta mun oli pakko jättää käväisemisestä jälki. Jokin tästä runosta jäi asumaan ajatuksiin, varsinkin lopusta. Sanoin vain, että erityinen runo ja jälleen kerran hieno.>
Arvostelija: Pessi
04.03.2010

Otsikko on söpö! ^_^

Mielenkiintoine runosi ja
kiehtovia vastakohtia.
Toistokin sopii tähän.

Loppu pistää surettamaan,
mutta silti tykkään. >
Arvostelija: surukukkanen
10.03.2010


tavuprinsessa

sinulla on se jännittävä harmonia
lauseidesi persoonamuodoissa
kun on sinä minä ja he kaikki sinussa

voit pyytää rakkauslauluja

mutta vain niissä valokuvissa
kun studion kirkkaat kovat valot sokaisevat ja
minulla on sinun jokainen persoonasi kirjailtuna
korsetin silkkisellä pinnalla

sä oot sairas
>

mutta oikeasti sinä et

17.02.2010

Aika jännä runo mut oikeastaa
tykkään tään sekavuudesta.
Et päästä lukijaa liian helpolla.
Aika ihku etten sanoisi <3>
Arvostelija: surukukkanen
24.02.2010

Edellisen kommentoijan sanoin, vähän sekava runo, mutta oikeastaan se sopii tämän runon tyyliin ~ sillä sekavuudesta huolimatta tässä on havaittavissa selkeä tyyli, josta pidän paljon. Jaksan lueskella tätä varmaan pidempään, ja löydän joka kerta uusia asioita joita en edellisellä kerralla ymmärtänytkään.

Jotenkin tuosta kolmannesta säkeistöstä tuli mieleen baletti. Itsekin balettia tanssineena toi mieleen muistoja, aika kaukaisia tosin, eivätkä kaikki niin hyviä. En tiedä, miksi juuri se baletti, mutta eikös se ole vain hyvä piirre runossa että se herättää mielikuvia? :-)

Lopetus on pysäyttävä, varsinkin se, että käytät sanaa "sä" etkä "sinä". Siitä tykkään, ja omalla tavallansa käy myös todella hyvin tämän raakuuteen ja suorasanaisuuteen. Otsikosta myös pisteet ~ käypi yksiin nimittäin tuon "voit pyytää rakkauslauluja" -säkeen kanssa mainiosti. Hyvää työtä tämän kanssa olet tehnyt.>
Arvostelija: mykkäelokuva
08.03.2010


mutta kuka pyytää rakkautta


enemmän emme kanna harhoja
on omani jo tarpeeksi ja kaikki ne haaveet
minne kaipaus minut vie
sinne kai on tie

voin valita stressin mutta en vapautta
maanantaikahvilassa taulu-TV sanoo ETSI TYTTÖYSTÄVÄ
mutta hyvin kannan itseni ilmankin

kuule nämä sanat
ja tuoksu
se on anteeksiantamaton
emme kanna haaveitasi ja minun viinini loppuu
ja elämä vain bailataan pois

kiitos, olen kaivannut itseironista ja kuollutta ystävää


minua vasten huokailusi taipuu kohti rakkautta
hetkellä tässä on kaikki maailman ikävä

>


05.01.2010

vau

vau

tyttö sä oot aina aivan mahtava. mun pitäis lukea sun runoja useemmin. ja tää kolahti niiiiiiiiiiiin oikeesti lujaa

voi juku. koko ajan loppuu kohten paranee ja osuu enempi miun elämään

vautsi>
Arvostelija: susihihna
05.01.2010

hyvä>
Arvostelija: seba
05.01.2010

Vau loppua kohden vain paranee!
Etenkin viimeiset lauseet iskivät
lujaa.

"ja elämä vain bailataan pois"

Oliskin niin helppoa, mutta minä en
ainakin hyväksyisi ehkä kuitenkaan
niinkään helppoa ratkaisua. >
Arvostelija: surukukkanen
08.02.2010


niin, ja minä ihmettelen tahtiin
lumihiutaleiden valssin


onko elämä kiinni rekisterinumerosta

>


13.12.2009

Mielenkiintoinen.

Heh, rekisterinumerot
kiinnostavat nykyään
enemmän kuin joskus
ennen, en tiedä miksi.

>
Arvostelija: surukukkanen
07.01.2010


sydämessäni puhun eniten valheista


olisipa niin, että
320. DONT TRUST ANYBODY
ja huomenna, niin tosiaan
minunhan piti avata koulukirjani ja opetella kaikki ulkoa ja
surra
en minä muista

päätin viime sunnuntaina puoli viiden aikaan, siinä yön pikkutunneilla
silloin kun oli hiljaista ja olisin voinut leikata sitä
saksilla
silloin päätin, ettei sinulla ole väliä
jos en muista ja
unohdan

vahingossa ?

sidon sydämeni sideharsoon ja se tukahtuu
keuhkoissa joku huutaa ja minä
olen hiljaa
>


17.11.2009


operaatio onnellisuusperiaate


saman sateenkaaren alla lasketaan varpusia ja
ehkä vähän muutakin
uskaltaako peloiltaan hypätä seuraavaan

niin, onhan ne rajat
rikottavia
helposti hajoavia
ilmassa häilyviä

(helvetti, kameran johto on kadonnut lumeksi)


en uskalla laskea kylkiluitasi paidan lävitse
sattuvatko ne, repivätkö ne
sinua


raportissasi lukee

epäonnistunut


>

(tyttö inspiraation lähteenä, tik tak ja jälkimmäinen oli ruotsia)

09.11.2009

Rakastuin tähän <3>
Arvostelija: surukukkanen
03.12.2009

Aw aw aw, ihana!
(helvetti, kameran johto on kadonnut lumeksi)
Tuosta tykkäsin eniten. :3

(Btw vaihdoin nimimerkin jeez)>
Arvostelija: SilverCeleb
05.12.2009


elämä olisi suklaata


tää on sun, sä tunnet joka sanan kuin
itsesi
ja paremmin

kerro sinä, miltä tuntuu ihastua pitkähiuksiseen hujoppiin, sehän ei pysy pystyssä, vaikka hymyilee valloittavasti
valloittavasti

valloittavasti



ei katsees tarvitse karata mun puoleen
vaikka viikonloppu jakaa mielipiteet ja oot niitä toisia
ja ei kukaan arvosta!
samat tiet on edessä huomennakin huomennakin
ja paremmin
tunnetko kosketuksen ranteella, se hipaisee vain ja sitten katoaa

kymmenes kerta
yhdestoista
kaksitoista





shh, tiedän
>


02.11.2009

Tätä piti lukea vähän aikaa, että avautui kunnolla, mutta sitten alta paljastuikin kunnon lataus. Taiteellisuus ja vapaa tyyli on hauskaa. Varsinkin loppu on toimiva.>
Arvostelija: Tuman Gorevits
02.11.2009


Kasvot kaupungin alla


kulta, aivan kuin takanasi seisoisi joku
kun katsot peilistä sisään ja sieltä tulevaisuus vapisee haavanlehtenä
iskee silmää ja sinä, kulta

annat hiljaisuuden vaeltaa



keholla juoksevat sormenpäät, kasvot
painuvat tyynyyn ja tahrivat kyyneleet
todellisuuspakoisuuden

ontossa kuiskauksessa on kaupungin viimeiset sanat
>

(tämä on itsenäinen jatko-osa runolle Leijat Pariisin yllä)

28.10.2009

upea

todella upea>
Arvostelija: QueenOfTheDawn
28.10.2009

Kaunis, todella kaunis.
Siirränpä sinut suosikkeihini. =)

-Kiti>
Arvostelija: KyynelTrinsessa
30.10.2009

Herkkää ja kaunista.
Uskomattomia ovat
kielikuvasi! <3>
Arvostelija: surukukkanen
20.11.2009


Leijat Pariisin yllä


askeleet hiljaisuuden mukana
ei vie, ei vie maailman ääriin
niitä ei unelmat saa muuttolintujen lailla kuljettaa

voit lennättää itsesi Pariisin taivaan halki
huutaa äänesi enkeleiksi
siipesi parsia, ei, anna minun parsia

askeleissa kuulen viime kevään
sinun silmiesi takana on hän joka ei tahdo katsoa


se taivas on meille
jossa unelmat saavat olla eikä niitä lääkkein hiljennetä


>


28.10.2009

Hiljaista ja kaunista!<3 Pidän runostasi:)>
Arvostelija: Cinderella
28.10.2009

hieno kokonaisuus joka huokuu vahvaa runokieltä.loistavaa!minä kiitän tästä.>
Arvostelija: Antracon
28.10.2009

tää on hyvin koottu. huutaa äänesi enkeleiksi kuulostaa kauniilta, ja muukin. pidän paljon>
Arvostelija: marras
28.04.2010


| 0| 20 | 40 | 60

16515 runoilijaa on lähettänyt jo
670706 runoa!
 
 
 
 

Tänään syntymäpäiviään viettää:

Bastet 18v.
Sharpay 19v.
Peltiunelmia. 19v.
ongelma 19v.
kuihtunut_ruusu 20v.
lostboi 20v.
Mariage 21v.
CookieDust 22v.
Tonppa 22v.
petit muffindoll 22v.
Sanojensaattaja 23v.
suzanna871 23v.
invisibleboy 29v.
Lion80 30v.
ayla 61v.
rakasruno 61v.
breakable

   Paljon onnea!
 

Hosted by
Kotisivut.com
 
Copyright 2003 Petri Vilén