Olettaisin että ainakin runon pintakerros aukeaa paremmin, jos oivaltaa kuka on tuo salaperäinen Gabriel, jonka innoittamana runo lie kirjoitettu. Tiedä sitten onko tekstin romanttisten impressioiden takana jotain muutakin. Tässä on taas mainioita kielikuvia ja loistavaa vaihtuvien tunnelmien kuljetusta, jossa maisema, äänet ja tunteet sulautuvat yhteen.>
Arvostelija: Riimihärkä
10.12.2010

Tätä runoasi olen käynyt lukemassa useita, useita kertoja. Aina se antaa jotakin minulle. Sehän on hyvän runon merkki. Tämä on myös niin monitulkintainen sanoiltaan ja lauseiltaan. Loppu korostaa kaiken vaikeutta ja vastauksen saamisen mahdottomuutta ja lähtemisen lopullisuutta.
Kaiken kaikkiaan upea runo!>
Arvostelija: kyynikko
12.12.2010

Monella tasolla avautuva runo. Kauniisti kulkeva, rehellinen. Pidän kovasti.>
Arvostelija: YksitoistaMinuuttia
14.12.2010

wau, tässä piti elää joka sana>
Arvostelija: Rokkarinpimu
02.01.2011

Runoa lukiessa tulee tunne, että keinuu kaineuden aalloilla. Ja mitä pidemmälle edetään, sen aistikkaammaksi tämä tulee. Tunteiden syventyessä se suurenee ja saa huiman mittansa. Kunnes hiipuu pois...vaan vahvuus jää. Se pysyy runon alusta loppuun saakka.
Huimaa sanataidetta, josta lukija nauttii moneenkin kertaan. >
Arvostelija: Mandella
10.01.2011

gabriel

tää on upea
>
Arvostelija: pakkomielle
03.03.2011

Pysäyttävä runo. >
Arvostelija: pienimetsäkauris
14.10.2010

Vaikuttava, pysäyttävä.>
Arvostelija: Tupasvilla
14.10.2010

Mitä tähän voisi sanoa. Miksi lempeys muuttuu vihaksi. Koskettava, järkyttäväkin on runosi.>
Arvostelija: kyynikko
14.10.2010

hieno teksti jälleen aiheesta, jota oletan käsitellyn aiemminkin. tekstin alun viettelevä osuus on aivan mahtava. se vie lukijan kyllä kaus nykyhetkestä, kun taas loppu palauttaa takaisin tunnelmaan ja nykyhetkeen. hienoa.>
Arvostelija: herra puunukke
24.10.2010

Minusta runossa on parasta miten aika pienillä lauseilla kuvataan vahvasti molempien henkilöiden tunnetiloja. Tarinassa on myös romantiikan palasia, jotka tuovat mieleen vanhoja klassikkoromaaneja linnoineen ja arvoasetelmineen. Kipeä tarina, vahva runo.>
Arvostelija: Riimihärkä
24.10.2010

niin kipeää tekstiä. joillakin ihmisillä on tuhannet eri kasvot
ja eniten rakastaa niitä mitkä eivät ole olemassa>
Arvostelija: saudoso
26.10.2010

Tämän runon karmivanhellänerikoonen tunnelma saa mun ihokarvani pystyhyn, mieleheni tuloo narsisti joka käyttäytyy justihin nuon.

Eikä me meinaa koskaa oppia sitä välttämähän ku se aina ensiksi on hyvää ja sitte niinku ruoskalla isketääs.
Eikä siinä tarvita ku muuttunut ilimapiiri.

Kylläpäs otti oikeen henkehen tämän lukeminen.
Siis hyvä !>
Arvostelija: Ma-ppi
28.10.2010

Ajattelin tämän enemmän vertauksena kuin tarinana. Kuinka toisella on kahdet kasvot, "pimeä puoli", jonka loppuun viitaten runon minä tietää jo alun hyvien hetkien aikaankin. Loppu tuo mielteen pakkomielteen ja alistamistarpeen. Vahva teksti.>
Arvostelija: Jonte
27.11.2010

Järkyttävä mutta kaunis>
Arvostelija: asleep
28.11.2010

taas olen mykistyneenä runosi jäljiltä. en osaa sanoa mitään, annan vaan sulaa tajuntaani>
Arvostelija: Rokkarinpimu
08.01.2011

Vahva, järkyttävä runo!>
Arvostelija: Isatou
10.08.2011

kiehtova>
Arvostelija: Rokkarinpimu
25.04.2010

Monetin sekavat puutarhat tulivat selkeimmiksi. Tats.>
Arvostelija: Lunacry
29.04.2010

Täydellinen runo!>
Arvostelija: Mimosa
01.05.2010

Ihastuttava, inhimillisen tuntuisesti soljuva runo! Tunnelma toi jostain syystä mieleen Les Parapluies de Cherbourgin.>
Arvostelija: pienimetsäkauris
07.05.2010

Kiehtova runo. Herkullisia äänikuvia joista muodostuu polku impressioiden retkelle. Lopetus avaa lukijalle portit tulkita aistien puutarhaa melko vapaasti. Puutarhan portit on hieno lopetus, sillä se antaa mahdollisuuden kulkea portista sisään värien, tuoksujen ja äänien harmooniseen maailmaan, tai sitten livahtaa portista ulos ja matkustaa impressioiden tyyneydestä Pariisin syntiseen yöhön…>
Arvostelija: Riimihärkä
12.05.2010

Hienostunutta, älykästä ja vangitsevaa.>
Arvostelija: Siirtolapuutarha
26.05.2010

Runon ensimmäiseen säkeistöön ihastuin täysin ja itse irroittaisin sen erilleen, riittäisi sellaisenaan minulle. Mutta runo kokonaisuudessaan saa laajemman vaikutuksen aikaan... hienostuneisuus, tyylikkyys, taiteellisuus nousee pintaan.

Upea runo.
Lahjakkaan runoilijan teos.

>
Arvostelija: niiu
13.06.2010

Hieno!!!Sellomusiikki ja Monet -viittaus hivelevät korvia ja silmiä.>
Arvostelija: Murtunut tammi
26.06.2010

alku on hienoa käänteistä ajattelua (yleensä kännykkäpuhujat ovat ärsyttäviä). Loppu ei minulle toimi, koska en tunnista viittauksia (McNair ja Claude).>
Arvostelija: nipper
11.07.2010

Älykästä ja hienoa runoutta.>
Arvostelija: Aippu
11.07.2010

Kiehtova runokertomus venyttää lukijansa mielikuvien maailmaan.>
Arvostelija: vastakaiku
24.07.2010

kuvaava on jälleen tekstisi. paljon mielikuvia. ja vaikka kokonaisuus jääkin hieman lukijan oman ajatuksen peittoon niin tästä on helppo nauttia.>
Arvostelija: herra puunukke
17.08.2010

Mie en tykkäis ainaskaan kielikello olla, mutta jonkinlainen kalkattaja kumminkin.>
Arvostelija: epeli
22.08.2010

luovaa ja hurjan inspiroivaa.
mahtavuutta! :))>
Arvostelija: surukukkanen
13.09.2010

Sinä se osaat! Tunnelma on kuin jostain..jostain kirjasta, jonka olen lukenut ja jonka nimeä en saa nyt päähäni. Luotettava runoilija, koskaan ei tarvitse pettyä sanojen edessä.>
Arvostelija: milllla
26.09.2010

Hieno! Runoissasi on sulokasta taidokkuutta, ne muistuttavat, monasti, soljuvaa musiikkia, enimmäkseen seesteistä mutta myös monitasoista, jossa rosot ja särähdyksetkin ovat osa sujuvaa kokonaisuutta. Kuten musiikkia kuunnellessa huomaan suhtautuvani runoihisi enemmänkin teoksina, kappaleina, ei elävänä elämänä; silti näissä kappaleissa on elämää, elämäntuntua, koskettavaa ja hetkittäin puhuttelevaakin, kuten kaikissa hyvissä teoksissa: fantasiaosuudetkaan eivät mene yli.>
Arvostelija: u roskala
04.12.2010

uskomattoman hieno ja tunnelmallinen runo! suosikit --->>
Arvostelija: loveaholic
14.02.2011

Ihana!>
Arvostelija: TiiaMo
25.10.2011

Hui, runosi ovat todella upeita! En osaisi ikinä itse kirjoittaa näin. Täydellisen viimeisteltyjä yksityiskohtia. Tykkään tämän runon rakenteesta, ikään kuin kolme eri tarinaa. Lempparikohta on tuo "olkoon keskustelu pitkä", aivan IHANA.>
Arvostelija: MariaMagdalena
16.05.2013

Täs on jotaki niin tuttua ja koettua jotta kyyneleet tuli silimihin.
Mä en osaa muuta sanu ku sen jotta tämä runo on suoraa kuvausta mun elämästäni, kaikki nämä asiat on juurtajaksaan koettu.
Runo puhutteloo mua syväätte .
Talletan suosikkiihin.>
Arvostelija: Ma-ppi
14.04.2010

kivuliasta>
Arvostelija: Rokkarinpimu
14.04.2010

Niin kaunis, niin surullinen. Tämä tosiaan kolahti, erityisesti: "etkä sinä säästänyt ruumistanikaan
jäädytit ruoskan
sivalsit
unettomien öiden verestävät haavat
ymmärryksen
kelvottomuudestani

kunnes en enää uskaltanut tulla eteesi"

Loistavaa.
>
Arvostelija: su samuru
16.04.2010

Koskettavan kaunis runo, kiitos.

T. Peter>
Arvostelija: peterpanfly
17.04.2010

teksti on jälleen puhuttelevaa ja hienosti kertovaa. teksti etenee tyylillä ja sopivasti rytmitetysti. tästä ei voi olla pitämättä, vaikka teksti onkin riipivän piinaava.>
Arvostelija: herra puunukke
23.04.2010

julma tarina, loppukaan ei vapauta lukijaa huolesta, paremminkin päinvastoin>
Arvostelija: nipper
24.04.2010

Katkera ja vähän sarkastinenkin runo. Pohdin että tämäntapaisissa tarinoissa on monesti enemmän kyse kyvyttömyydestä empatiaan kuin tarkoituksellisesta toisen loukkaamisesta. Kaikki eivät vain näe tai ymmärrä toimintansa seurauksia. Runon ensimmäisen rivin voi lukea tavallaan alaotsikkona ja sitten lähdetäänkin täysillä. Hyvää tekstiä. Loppu jättää pohtimaan tilannetta kummankin osapuolen kohdalta, mikä liikahtaa ja mihin.>
Arvostelija: Riimihärkä
24.04.2010

"Sata tapaa tappaa sielu"?>
Arvostelija: Siirtolapuutarha
26.05.2010

Ikävän tuttua, ei itselleni, mutta läheltä liippaa.. Ne on niitä ihmiiiä, jotka osaavat kriittisellä hetkellä tehdä jotain, joka saa mielen tekemään vääriä liikkeitä..siihen se sitten jääkin ja sama jatkuu.>
Arvostelija: milllla
26.09.2010

pidän tavastasi kirjoittaa>
Arvostelija: Rokkarinpimu
04.04.2010

Bagatellisi ihastuttavat ja vievät ajatukset näennäisen vaivattomasti tuohon maailmaan, josta ei äkkiä olekaan niin helppoa lähteä pois! Upeasti hetkiin vangittuja tapahtumia, jotka ketjuuntuvat elämää ymmärtävän tarkasti ja saavat uudelleenkin palaamaan niiden äärelle. Mieltä vangitsevan hivelevä lopetus. >
Arvostelija: Alppivuokko
05.04.2010

Ajattelin ensin että bagatellit ovat jotain rinkeleitä. Ei sentään, mutta herkullisia nämäkin ovat. Varsin mukaansa sieppaavia hetken kuvia joissa toistuu mielenkiintoinen tapahtuma/havainnoitsia teema. Nautiskelen nyt bagatellini viimeistä murua myöten, mmmm, näissähän on rusinoitakin...>
Arvostelija: Riimihärkä
05.04.2010

Tämä hieno kokonaisuus pitäisi lukea monta kertaa ja upota sen tunnelmaan, löytää siitä kaikki.....Todella hienosti olet kirjoittanut näinkin pitkän kokonaisuuden, kytkenyt yhteen tavallaan paloja.>
Arvostelija: merenaalto
07.04.2010

Tästä runosta minä pidän. Olen lukenut sen monia kertoja. Tuokiokuvia. Se minulle tulee runosta mieleen. Mukamas merkityksettömiä, mutta silti niin tärkeitä. Jonkinlaisena runominän henkisenä heräämisenä koen tämä runon.

Huikea runo. Pidin runossa yksityiskohtien tarkasta kuvailusta.>
Arvostelija: Mimosa
10.04.2010

tämän runon kerronta puhuttelee. se on kuin ohikulkevia kuvia, jotka kertovat jokainen omaa tarinaansa ottaen huomioon ja silti unohtaen. hienoa jälleen kerran.>
Arvostelija: herra puunukke
11.04.2010

hah (kolmanneksi viimeinen säkeistö). Tykkäsin tästä tosi paljon.>
Arvostelija: loveaholic
19.07.2011

Hienoa proosamaista runoutta. Ei voi olla tykkäämättä.>
Arvostelija: Matkallatiedämissä
14.08.2011

Maa on vielä kuin talviunilta herännyt karhu: ojentelee jäseniään ja siristelee silmiään, karvat takussa ja nälkä kurnii vatsassa, mutta aurinko lämmittää ja purossa on kalaa.>
Arvostelija: Riimihärkä
04.04.2010

Heti ensilukemalta tämä oli jotenkin raikastava ja uudenlainen. Tässä pääsee helposti tunnelmaan, ja lukijalla on paljon tilaa omille ajatuksille ja mielikuville. Upeita sanoja upeasti yhdistettynä.

Uskon, että tämä kertoo omasta mielestäsi paljon. "Avata / mustuneet ajatukset" - sitä se kevät tekee, ja hyvä niin. Kyllä se mielikuvitus ja mielen valoisat sopukat aina kevättä kohden sulavat ruodan alta.

Kokonaisuudessaan tämä on upea kuvaus toivosta ja uskosta siihen, että jonakin päivänä ajatukset vielä selkiintyvät. Hienoa.>
Arvostelija: Aani
04.04.2010

Kummasti herättävää tekstiä. Kevät on voimakasta aikaa.>
Arvostelija: Alppivuokko
05.04.2010

Upeeta tekstiä! Vähin sanoin paljon tunnelmaa, tunnetta....>
Arvostelija: merenaalto
07.04.2010

tämän tekstin jotenkin hieman irralliset lauseet muodostavat hienon kokonaisuuden. tunnelmaa riittää alusta loppuun ja ajatus lentelee lauseiden mukana paikasta toiseen. hienoa.>
Arvostelija: herra puunukke
07.04.2010

Todella mahtava, ei yhtään liikaa sanoja
ainoastaan kaikki tarvittava
ja tulos on mieleenjäävän upea!>
Arvostelija: menley
15.05.2010

Upea runo.>
Arvostelija: Tupasvilla
08.06.2010

sanaleikit toimii ja runon monitulkintaisuus pistää miettimään eri tarkoituksia.>
Arvostelija: enppu
17.02.2010

sai hyvällä tavalla kylmätväreet kulkemaan selkää pitkin. upea runo.>
Arvostelija: thelostnumber
18.02.2010

Minulle tämä runo aukeaa tuskaisena itsetutkiskeluna. Myöskin itsensä kovettamisena ja kieltämisenä.>
Arvostelija: Mimosa
20.02.2010

Kiehtova runo. Olen vähän samoilla linjoilla Mimosan kanssa, vaan kuka on tuo salaperäinen uneton kulkija? Keskiyön aurinko?>
Arvostelija: Riimihärkä
22.02.2010

Upea runo, täydellinen.
Varsinkin tuo ensimmäinen säe on aivan huima ~ei mitään liikaa eikä liian vähän. Vaan sisältää taidokasta sanojen käyttöä ja oivaltavaa vertauskuvien käyttöä.
Toinen vaatii lukemaan pariin kertaan mutta palkitsee lukijansa moninkerroin auettuaan.
Sanataidetta tämä on!>
Arvostelija: Mandella
11.03.2010

Kerrassaan kaunis ja aito. Kaiken kielikuvallisuuden takana on paljon hienoja oivalluksia.>
Arvostelija: Aani
20.03.2010

tässä on minun makuuni hyvin syksyinen tunnelma. jotenkin tuntuu kuin olisi kävelemässä kohti majakkaa pimenevässä illassa. joten minulle tämä teksti luo mielenkiintoisia ja omalaatuisia kuvajaisia silmieni eteen. minä pidän.>
Arvostelija: herra puunukke
22.03.2010

Kumpaisenkin säkeen viimeisessä rivissä on jotain hienoa. Vaikeuksia tää teettää ymmärtää.>
Arvostelija: tulisoihtu
28.03.2010

olipas vahvaa>
Arvostelija: Rokkarinpimu
29.03.2010

Pidin paljon tämän alun, särmikkäistäkin sanavalinnoista. Tuuli pitää tiukasti raadollisen pääroolinsa kunnes lukija havahtuu, hyvin löytyy kontrastia teräsjäästä. Lopetus vastaa mielikuvaa heltymättömyydestä kuin myös uudesta toivostakin. Tiukka, mielenkiintoinen kokonaisuus.>
Arvostelija: Alppivuokko
30.03.2010

nää sun runot on niin salaperäsin kauniita..! Ja samalla täynnä kaipausta ja tukahdutettuja huokauksia.

Ja kiitos arvostelusta..! :)>
Arvostelija: dance
18.04.2010

Meillä on aina kova tarve asettaa roolimalleja ja lokeroida ja normalisoida. Suurimmat nerot eivät ole koskaan mahtuneet laatikkoon.>
Arvostelija: Riimihärkä
22.02.2010

Veden reitit ovat selkeät. Itse se avaa uomansa! Hyvin persoonallinen runo.>
Arvostelija: Alppivuokko
02.03.2010

Runon ei tarvitse olla pitkä ja kuitenkin siihen mahtuu paljon. Itse tulkitsen runon omalla tavallani ja se puhuttelee. Suurinpiirtein näen tuossa oman elämäni, tosin olin poikalapsi! Upea:)>
Arvostelija: mika77-62
04.03.2010

Arvelen ettet niinkään outo vaan uniikki :)
Niin tämä runosikin ~taidokas ja kaunis omana itsenään.>
Arvostelija: Mandella
11.03.2010

Olet piilottanut hienosti rivien väliin lapsuuden (ja mikset myös nuoruuden) vapaudenkaipuun. Tässä on paljon yksinkertaisia osia, joista muodostuu kerroksellinen kokonaisuus.

Ihanan lapsenomainen tämä, kerta kaikkiaan."En ymmärtänyt punaista" on hieno osoitus tästä.>
Arvostelija: Aani
20.03.2010

Minä ihastuin kohtaan
*sinistä rakastin
pisaroiden rapinaa syreenin lehdillä*
ja tuli kesää ikävä...>
Arvostelija: menley
09.04.2010

Hieno teksti jossa runollisuus ja puhutteleva elämänkokemus yhtyvät kerta kaikkiaan.>
Arvostelija: u roskala
04.12.2010

Mä jotenki yhyristän sellon aina suruhun,-vaikken mitää ymmärrä tuosta sonaatista, sellon ääni saa palan nousemahan kurkkuhuni, ja silimihin hyvin surullisen hartahan näkymän.
>
Arvostelija: Ma-ppi
21.01.2010

ja nyt itkee goottinen ruusu>
Arvostelija: Rokkarinpimu
23.01.2010

Kaunis runo vähinsanoin :)>
Arvostelija: Matseltof
25.01.2010

sello jo sanan saa melko melankolisen kaiun aikaiseksi. sen soittimen soinnissa on jotain niin tavattoman surullista ja silti mahtipontista. runo kaikessa lyhykäisyydessään on musertava. se jättää jälkeensä kokonaisen lammikon kyyneleitä, eikä se anna unohtaa, vaan pakottaa muistamaan surun. hienoa.>
Arvostelija: herra puunukke
26.01.2010

Hyvä kuva siitä kuinka ihminen kokee tunteita musiikin välityksellä! Inhimillistämme musiikin (joka on vain tietyllä tavalla järjestettyjen äänten symbioosi) kuvaamaan ja tulkitsemaan tunnetta. Seurauksena on ilmauksia kuten "sello itkee". Kyse on antropomorfismiin ja personifikaatioon kuuluvasta ilmiöstä: ihmisen taipumuksesta heijastaa tunteitaan ympäristöön, todentaa itseään ja identiteettiään esineiden ja olioiden kautta. Näin pitkälti sepustusta pieneen runoon. Ja ettei jäisi epäselväksi: runosi on mieleltäni erittäin kaunis.>
Arvostelija: u roskala
26.01.2010

Sellon sointi on suruinen, ja sisältämme saattaa löytyä vuosien kätketty kaipaus. Suruinen on runosikin, kaunis.>
Arvostelija: Painajaisunelma
27.01.2010

Tämä runo saa kyyneleet kohoamaan silmiini ja sydämen väpättämään...sillä yksi eniten miuta koskettanut kappale on nimenomaan Faurèn Pavane. Ja varmaankin samasta syystä kuin sinnuukin. Kiitos.>
Arvostelija: Mandella
31.01.2010

Hauskan useasti todettua.>
Arvostelija: Lunacry
02.02.2010

Ihana! Itse en osaa musiikki millään tavalla sanoilla kuvailla, mutta tämä lyhyt runo kertoo todella paljon. Itselle tuli tästä kovin haikea ja kaipaava tunnelma.>
Arvostelija: downgirl
08.02.2010

Kaunis ! >
Arvostelija: milo
24.02.2010

Yksi lempiteemoistani. Mielenkiintoista on ihmisen sisäpuoli ja tässä viittaus suruun jota runomusiikki saa tulkita hyvin koskettavasti.>
Arvostelija: Alppivuokko
02.03.2010

Biisi runossa. Nää on mielenkiintoisia. Tässä istun ja kuuntelen nyt että millainen se suru sun sisällä on. Faure ei ollut entuudestaan tuttu. Mukavan kuuloinen biisi.
Eikä se suru ihan unohtunut ole jos se vielä soi. Voisi kai sanoa että se soi loppuun.>
Arvostelija: tulisoihtu
28.03.2010

hieno>
Arvostelija: sulkakynäilijä
20.10.2010

Tämän arvostelemisehen ei oo sanoja, --onkahan kieli jo menny 'alennusmyyntihin'----Hintaa kyllä vois oikiasti koroottaa huomattavasti, tämä runo saa ensiksi melekeen äänehensä nauramahan, sitte hymyylöö ja tosisnansakki koittaa kommentoora, asiaa on niin monehen sorttihin ironiaa ym,--
Tuo kohta.--'ajoittaista nalkutusta havaittu' saa epäälemähän jotta olis mun oma kieli myynnis ja sen hintaa sitte kantsiiski roimasti nostaa,-mitä tuloo äänihuulihini, niin säräjää ja bassottaa,--
Woihan nenä!!
Ihanaa täs ihimetellä ja nautiskella kunnollisen eikoosen erilaasen runon äärellä aamuraikkahana kunnon lumitöiren jäläkihin.
Kiitos monimuotoosesta nautinnosta !!!>
Arvostelija: Ma-ppi
05.01.2010

upea. onkos tarjouksia jo sadellut?>
Arvostelija: Rokkarinpimu
05.01.2010

tässä tekstissä on kyllä mahtavaa ironisuutta, jonkin verran naiviutta ja varmasti myös osittain katkeruutta. hieno teksti, joka myynti-ilmoituksena vetää vertoja. harvoin sitä kerrotaan näin suoraan edes ohjekirjassa, että mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. hienoa.>
Arvostelija: herra puunukke
06.01.2010

hauska>
Arvostelija: seba
07.01.2010

Vaihtaisitko käytettyyn nenään? Olen aina halunnut olla kaksikielinen, ja toisaalta ihmiset väittävät minua liian nenäkkääksi. >
Arvostelija: Riimihärkä
08.01.2010

Voitaisko tehdä vaihtokauppa? Savolainen sanavarastosi voisi karttua...tosin ei puhdas sellainen, seassa kirjakieltä ; )
Hhmmm...silmiäni en vaihda sillä haluan nähdä vaikken itse puhuiskaan.
Tämä piristi kummasti HAUSKA ! Olin hymyn tarpeessa.>
Arvostelija: Vanamo
09.01.2010

Jees huumoria ja itseironiaa

meikä tykkäilee satasella! <3>
Arvostelija: surukukkanen
15.01.2010

Käsiraha lähti postissa!>
Arvostelija: Resupekka
20.01.2010

ohhoh, ihanan leikkimielinen, itseironinen ja kapinallinen. tällaisesta pidän. mukavia sanavalintoja, niin kuin tuo: "tahdittomuussuodatin korruptoitunut">
Arvostelija: Franziska
24.01.2010

Kekseliäästi kirjoitettu, upea runo!>
Arvostelija: Talvicc1
26.01.2010

tämä putosi tajunnan pinnalle ihanasti>
Arvostelija: seba
21.12.2009

olipas jälleen mahtava>
Arvostelija: Rokkarinpimu
21.12.2009

Huiman matkan teen runosi myötä ~todennäköisesti Italiaan? Erittäin taiteellinen teos vertauskuvineen kaikkineen. Rikasta sanojen käyttöä. Elämänviisautta, joka kertoo kuinka meillä on mahdollisuus päättää se kuinka maailmaa katselemme. Tässä tuo lähes henkilöksi muuttunut patsas vielä hiukan pelkää tuon uuden tapansa katsoa, häviävän.
Ihan hulppee tuo runon kohokohta, jossa vaikuttava ajatus patsaasta fillaroimassa pois... :D
Sanataidetta tämä on. Ihan huimaa sellaista!>
Arvostelija: Mandella
25.12.2009

Luot kiehtovia tuokiokuvia hienolla runollasi.>
Arvostelija: taivaanlapsi
25.12.2009

Tämä on kuin matka jonnekin patsaan äärelle ja uppoutua hänen tarinaan mielikuvissaan tai nessa tai sitten tämä on vertauskuva todelliseta elämästä.
Jokatapauksessa mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava tarina.>
Arvostelija: Vanamo
26.12.2009

soljui sisään päähäni, kuin väkevin viini tai vihrein yrtti... miellyttävän irtonaiseksi sai oloni...>
Arvostelija: pyhäkön rakentaja
04.01.2010

Hyvä.>
Arvostelija: u roskala
26.01.2010

Aivan upea, täst saa monta erinlaista mielikuvaa ja runo puhuttelee, kellä on oikeus, kellä ei, kait kaikilla:)>
Arvostelija: mika77-62
13.12.2009

Jos jotenki yrittää tulkita runon sisältöä, niin tuntuu että kirjoittaja on aika sinut itsensä kanssa, miettii mitä muut miettivät, mutta ei oikeastaan paljon välitä siitäkään. Ehkä leijumaan jää jonkinlainen syyllisyydentunne omasta onnellisuudestaan. Tämä on kai sellaista runoutta, joka oikein puhkeaa kukkaan vasta hyvän esityksen myötä, vaikka mainio on toki näin luettunakin.
Minusta muuten suomalaiset maalaismuijat ovat aina olleet kovaa valuuttaa Italiassa.>
Arvostelija: Riimihärkä
13.12.2009

kipeästi elämältä maistui>
Arvostelija: Rokkarinpimu
16.12.2009

tämä teksti syö maanpitaa näyttävästi ja hyvin läheltä. lähes kontaten. hienoa kuvausta ja ilkikurista kerrontaa. ajatuksia ja pelkoja, jotka vainoavat varmasti jokaista, mutta lopun pääasia, että saa olla on erittäin olennaista. hienoa.>
Arvostelija: herra puunukke
24.12.2009

No niin, nyt olen varma maasta -Italia.
Upeasti kuvaat maisemia mollemmilta kanteilta ~suomalaisuuden silmin ja sitten niiden toisten. Tässä kaksi kulttuuria kohtaa toisensa. Veratuskuvallisesti voisi olla kaksi ihmistä? Mutta minä en sitä päätä.
Huimaa sanojen käyttöä tässäkin, runsasta ja rikasta.>
Arvostelija: Mandella
25.12.2009

hyvä>
Arvostelija: seba
07.01.2010

Tykkään tästä. Hieno, tosi hieno. Kuinka tää on jääny multa huomioimatta? Hyvää sanankäyttöä.>
Arvostelija: u roskala
27.02.2010

Minä poden sanottavan anemisuutta,

verbaalista keripukkia.

Parantuakseni 

pitäisi syödä terveellisesti.



Kiellettyjä sanoja ovat

sävelmät, soinnit, kaikki

sateiset puutarhat.



Tulisi nauttia kuitupitoista ravintoa:

      Tiskirätti 

  runous huitaisi minua korville

      Kynnysmatto 

  oikeat lyyrikot pyyhkivät minuun jalkojensa turhat sanat

      Pölynimuri 

   imaisi kaiken kitaansa



Arvoisa Jäteyhtiö,

saisinko tulla teidän kaatopaikalle

etsimään pölypussiani?

Ei, ei,

ei siellä timantteja ole,

jospa muutama sana, jopa

säkeen puolikas.



Niin, että se ei sitten käy?

Kiitos ja hiljaisuutta. 

Upean erilainen runo! Monta mainiota kohtaa. Monta miettittävää. Hiukan surullinen. Huimaa sanataidetta!>
Arvostelija: Mandella
06.12.2009

Ihanan erikoisella tavalla hieno runo, tykkäsin. :)>
Arvostelija: sunshine90
06.12.2009

Mielenkiintoinen runo ja olen täysin erimieltä runon sanoman kanssa. Sävelmät soineet vuosisatoja, pakkohan ne on puhutella ihmismieltä, kuten Beethovenin Sonaatti no 4 c-duuri sellolle ja pianolle!>
Arvostelija: mika77-62
06.12.2009

Wautsi,-- ensiksi mä ajattelin jotta mitähän se ny on tuollaasia ajatuksia potenu,-- sitte riemastuun TÄM'ON NIIN HYVÄ jotta pistän suosikkiihin niin tuloo sieltä useemmin silimähän ja saa lukia monikertoohin.--Kiitos aamuhymyn aiheuttajalle tästä hienosta sanataideteoksesta.>
Arvostelija: Ma-ppi
07.12.2009

Vallan mainiota sanattomuutta, mahtavaa>
Arvostelija: Anjuska
07.12.2009

mielenkiintoinen tapa yhdistää kirjoittaminen ja ravinto. tässä on paljon puhetta. paljon tunnetta ja ennen kaikkea tolkuton määrä sisältöä, joka todella ruokkii lukijan mielikuvitusta ja härnää toivomaan, että ne sanat löytyisivät.>
Arvostelija: herra puunukke
08.12.2009

Huumorin hillolla maustettua pohdiskelua ja katkeransuloista sarkasmia, joka kohdistuu yhtä lailla kirjoittajaan itseensä kuin kriitikoihinkin. Kyllä tämä hyvää on ja varmasti ihan terveellistä.>
Arvostelija: Riimihärkä
08.12.2009

Tämä runo on täynnä ihania sanoja. Kokonaisuus on erilainen, mutta äärimmäisen kiehtova. Pidin.>
Arvostelija: Jonkun muun
09.12.2009

Verbaalinen keripukki? :D Tämä oli kerrassaan loistava, aneemisuus on tästä kaukana. Pidin kovasti! :)>
Arvostelija: El Coyote
09.12.2009

runo voi olla runsas tai kaikesta ylimääräisestä riisuttuja keripukkisia sanoja.>
Arvostelija: nipper
19.12.2009

hyvä>
Arvostelija: seba
07.01.2010

Oivaltava, totisella tavalla hauska runo jonka lukemisesta todella nautin! Erityisesti
"Kynnysmatto

oikeat lyyrikot pyyhkivät minuun jalkojensa turhat sanat" -kohdasta pidin - omien tuotosten laatu saa joskus kynäilijän repimään hiustuppoja päästään. Kiitän antoisasta lukukokemuksesta!:)>
Arvostelija: pienimetsäkauris
02.04.2010

Taidetta tää, upeeta>
Arvostelija: Anjuska
27.11.2009

Minulle talvi on toisinaan kylmä, pimeä ja musertava kuin venetsialainen vankila, mutta tämä on ennenminkin Hieronymuksen Viimeinen tuomio. Huh, vahvaa tekstiä loppuun asti. Mitäpä jos joulupukki toisi vaikka puputohvelit ja tuoksukynttilöitä?>
Arvostelija: Riimihärkä
27.11.2009

sanaton kaiken kivun edessä>
Arvostelija: Rokkarinpimu
02.12.2009

Mitään kovin selkeää kuvaa en saa tästä syntymään, mutta välähdyksenomainsen matkan jonnekin historiaan. Taikauskoa, luokkaeroja, jotakin synkkää, vähän pelottavaakin tulee mieleen. Tämäntapaiset tekstit ovat salaperäisyydessään aika kiehtovia.
>
Arvostelija: Riimihärkä
03.06.2009

Onpas tosi jännittävä. Paljon ajatuksia. Sykähdytät suorasukaisuudella, mutta aavistuksella salamyhkäisyyttä ja kauniita sanoja. Pidän ulkoasusta samalla, kun sisällys jaa soimaan kaikuina mieleeni. Kiitos tästä. Olen edelleen häkeltynyt.>
Arvostelija: Aani
03.07.2009

Tässä on hienosti käytetty "vanhoja sanontoja" (kolikon toiselle puolen, heitä olkani yli) uudella formaatilla ja uudella merkityksellä.
Tunnelma on jotenkin mustan puhuva, kuin keskiajalta.
Jätät lukijasi kyllä miettimään runon sanomaa!>
Arvostelija: vastakaiku
27.07.2009

tämä teksti on kyllä mystisen mielenkiintoinen. paljon hienoa asiaa ja silti paljon, mistä ei mukamas saa otetta. jokainen lukukerta tuo jotain uutta.>
Arvostelija: herra puunukke
03.08.2009

Aivan kun menneisyys olisi hieman hämärän peitossa, mutta muistuttelee silti jatkuvasti. Hienoja kaksoismerkityksiä ja käänteisyyttä, kun kivet huokaavat jonkun painosta, eikä toisin päin.>
Arvostelija: Jonte
07.12.2009

Tuorehelta tuntuu ja maistuu nämä rivit ja sanat jokka muuttuu joka lukukerralla vaikka oot sen jo kesällä kirijoottanu;-)
>
Arvostelija: Ma-ppi
07.12.2009

Minulle runon viimeinen kappale hieman ontuu latistaen muuten loistavan tekstin kokonaisvaikutelmaa. Joka tapauksessa hieno runo. Ja. Toisen ja kolmannen lukukerran jälkeen: viimeinenkin kappale lienee ajatuksellisesti tärkeä. Vesilähteeseen heitettävä kolikko? Vertauskuva suhtautumisesta omaan historiaan? Arvoituksellisuudesta huolimatta ymmärrän ainakin jotain - muistan jalkapohjaa hierovan aineksen (kivi, asfaltti, marmori, hiekka) tuottaman kivun pitkän kävelyn jälkeen (sekä faktisena kokemuksena että allegoriana).
:) >
Arvostelija: u roskala
26.01.2010

hienoa sanojen käyttöä, joka saa lukijan pysähtymään ja miettimään hetken runon sanomaa>
Arvostelija: Fastidia
21.07.2010

Kaunis..>
Arvostelija: LonelyWalker
21.12.2008

Tämä ilmeisesti kumpuaa musiikista, joka taas kumpuaa historiasta (ja nykyisyydestä), sotien ja sortojen järjettömyydestä.
Varsinkin runon lopetus on mielestäni vaikuttava. Kantaa ottavaa, ravistelevaa ja vahvoista tunteista rakennettua tekstiä alusta loppuun. Tehokasta ja taidokasta.>
Arvostelija: Riimihärkä
24.12.2008

Raadollinen. Voiko muuta sanoa. Tarinan läpi kulkee moni hieno ajatus aivan alusta loppuun, eikä lukijalle ole jätetty paljoakaan epäselväksi - hyvä niin.
En saa jotenkin millään tästä mitään järkevää palautetta, vaikka olen lukenut tämän lukemattomiin kertoihin. Hieno, mutta kova. >
Arvostelija: Aani
14.01.2009