rakkausrunot.com
Valikko

Valikko

Pathetic

Julkaistu : 214 runoa
Tunnus luotu : 11.06.2006

Asuinpaikka : Lahti
Syntymäpäivä : 22.09.1993
Omat kotisivuni : http://www.sateenvarjoitta.blogspot.com/



Haamusärkyjä ja piirtoheittimen lasisilmä. Ja se penkki nurkassa. Älä lyö.

Kukaan ei lue kuitenkaan.

Olen Lola. ja Hajalla. 
>

Elämä-aforismit (Uusin 04.10.2010)
Laulujen sanoitukset (Uusin 30.04.2008)
 
 
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot

siinä vaiheessa...

Siinä vaiheessa kun konttaat pöydän alla
eikä se ole viinipullo, jota puristat henkesi kaupalla.
Tiskirätti

Siinä vaiheessa kun avaat vaatekaappisi
Etkä etsikään sitä kaikkein tyrkyintä mekkoasi.
Verkkarit

Siinä vaiheessa kun hiuksesi ovat tahmeat
eikä se ole hiuslakkaa, jota yrität pestä pois
puuroa

Siinä vaiheessa kun olet valvonut kellon ympäri
etkä todellakaan ole juhlinut pilkkuun saakka.
Koliikki
Viimeistään siinä vaiheessa ymmärrät olevasi

äiti




>

Äitiys \o/ Nautin siitä kaikesta huolimatta <3

06.05.2014


Universaaliaika

yhä vielä
vaikka vuodet ovatkin juosseet
juosseet minua karkuun
jättäneet vanhenemaan
peittymään tiimalasin luupölyyn.
luullessani universumin hyljänneen
lopullisesti kaltaiseni hengettömän
se antaakin lahjaksi suurimman rakkauden
eikä vain yhtä
vaan kaksi, ehkä useammankin
kuka tietää?
ihmistaimen vaalittavaksi

ja nyt tiedän paremmin

Ei se aika minulta karkuun juossut,
vaan minä ajalta

>

Eipä o tullu kirjoteltua noin niinko 1000 vuoteen. Mutta teiniankstista on tullut äitianksti kahdelle pikkumiehelle.

14.12.2013


missä elämäni on?

Minä en enää usko
että tämä on minun elämäni
luulen todella eksyneeni
kadottaneeni itseni
joutunut niin hukkaan
etten koskaan enää löydä
tarttumapintaa

olen hukkumaisillani
tähän täydellisen naisen
rooliini
huulipunaan ja korkokenkiin

siihen mitä vannoin inhoavani
sydämeni pohjasta

aikuisuuteen>

Pitkästä aikaa yritän saada sanoja ulos

03.11.2012


Kaurismäkeläiset

Niinhän he aloittivat juhlansa
aikaisemmin
juurikin sillä Kaurismäkeläisellä
tavalla, joka on heille ominainen

Se ei vain ole ollut minun tapaistani,
ei enää aikoihin, sillä minä olen
aikuistunut, mutten vielä niin paljolti
että voisin kohottaa kuohuviinilasin
näiden keski-ikänsä ylittäneiden
kanssa

minulle joka kannan sisälläni
tulevaisuutta

ei ole sijaa juhlissa
paitsi nurkkapöydässä tarpeeksi
lähellä vessaa

mitä isommaksi tulen
sitä vähemmän enää ymmärrän
rappiosta
taiteesta
menneisyydestäni
itsestäni

minusta tulee viimeinkin perhonen>

Raggarista raskaaksi ja siitä aikuiseksi aivan liian nopeasti.

20.03.2012


Inspiraationi kuolema

kuinka saan
saan miljoona inspiraatiota
ja kaikki samaan aikaan
kaikkea on liikaa
eikä minulla ole mitään
ei muuta kuin lintuparvena
poukkoilevat inspiraatiot
jotka repivät viiteen suuntaan

maalaamaan
ommeltuja
sanoja
kameralla
nuottiviivastolle


Mutta olen liian väsynyt tehdäkseni

mitään

mistä nautin
niin kovin
minä ennen nautin tästä

Onko aika kääntää sivu?
>

Olen musta aukko

07.11.2011

mielenkiintoinen pidän>
Arvostelija: seba
07.11.2011

voi vaude, sulla on ihania sanoja ihanassa järjestyksessä

mustakin välillä tuntuu tuolta, kaunis!>
Arvostelija: theseparisnights
07.12.2011

Koskettavan rehellinen runo.>
Arvostelija: taivaanlapsi
20.02.2012


Ei sitä

Ovatko sinun sanasi, sanavalintasi,
koskaan vääriä, tai epäsopivia?
Sinun tunnustuksesi, rakkautesi osoitus,
surujesi purkamiset tai ilojesi jakamiset.
Ovatko ne koskaan väärin sanottuja,
lausuttuja, kirjoitettuja, luettuja?
Voiko taidetta arvostella.
Sielulta sielulle. Haavoittuvaisia kumpainenkin
välikäsien kautta kosketeltuna, muunneltuna
haukuttuna, pilkattuna, parjattuna, hymykin
on lopulta suru.

Voiko taidetta arvostella?
Voiko oikeasti tyrmätä toisen
sielunmaiseman?
Syvimmät, synkimmät salaisuudet
ja lennokkaimmat unelmat.

Eikö?

sitähän minäkin.
>


11.09.2011


pyhä yksinkertaisuus

Yksinkertaisesti
lasilapsen hauraan läpikuultavat
tunteet särkyvät siinä missä posliiniastia
särkyy linoleummatolle.

ei se ole sinun surutyösi jäädä
siivoamaan jälkiä pahantekijä

mene pois

kyllä minut joku korjaa talteen.
Suudelmin rakentaa uudelleen.
>

Älä koskaan enää sano sanaakaan minulle ihmispuoli.

03.08.2011

Niin särkyvää...>
Arvostelija: Adalmiinanhelmi
03.08.2011

Voimakkaita tunnepurkauksia koskettavassa runossasi.>
Arvostelija: taivaanlapsi
05.08.2011

Surullisen sirpaleinen tunne runossasi.>
Arvostelija: niiu
24.08.2011


Tämä on loppu

seinät eivät kaadu,
minä vain lähestyn niitä,
jokaista samanaikaisesti
ahdistun

lopun alku, voisiko se olla uuden alkuni loppu
ja jatkuuko aika siitä jälleen?
Vai onko se loppu
olisko se onnellinen vai onneton.
Tämä on loppu

entä onnistuisinko elämään kuin ihminen
ilman sinua varjostamassa
yli-innokkaana rakastamaan
paitsi niinä hetkinä joina minä
sitä eniten tarvitsenTarvitsin

Tämä on loppu

ja maailma jonka piilotit ja jonka
löysin sinä aamuna kun heräsin lapsuuteni
vuoteesta vapauden jonka vuosi sitten
sängyn alle unohdin.

Tämä on loppu

Ja loppuna se myös pysyy


>

olen sinkku.

26.07.2011

Käsittelet hyvin vahvoja tunteita, silti taitavasti mutta karkeasti.

Ihanaa>
Arvostelija: Baron Artorius
26.07.2011


Vapausmarssi

Olemassa olemisen äärirajat
piirrettynä vartalolle.
alastomalle väsyneelle.

Huterina mielikuvina
järkkyneessä psyykeessä

nykymaailman aspartaamilla
rikastettu ajatusmaailma hapettaa
myrkyn lailla viattomuuden
vastasyntyneen ensimmäsillä henkäyksillä

onnellinen pariskunta,
vastanaineet, rakastuneet,
suuret suunnitelmat, kolme lasta
ja koko maailma käsissä

velkakierre, epätoivo, väsymys,
tyttären häiriökäytös, huostaanotto,
epäonnistuminen

taistelu, periksiantamattomuus,
kotiinpaluu, voittaminen


Tämä maailma ei meitä lannista,
ei minua eikä sinua, kunhan pidämme yhtä,
olemme voittamattomia
tämän kaiken yläpuolella

silti nöyriä.


>

kolmen runon yhdistelmä, jotka halusin pitää yhtenäisenä, omistan tämän isälleni, joka on taistelija.

03.07.2011

Kun kokee kovia, ymmärtää kaiken paremmin.

Siunaus vai kirous? Mene ja tiedä.>
Arvostelija: Baron Artorius
26.07.2011


kroonisesti lähtöpisteessä

Ensiaskeliani todellisuudessa
viitoittavat vain varjokuvat
harhanäyt

Taakseni jätin ne,
vain löytääkseni ne uudelleen.

Horjuvat lapsen askelet takaperoisesti
lähtöviivalle, ohitse, ylitse takaisin
samaan pisteeseen.

lääkekaapin, ikkunan ja pilleripurkin eteen.
Muovikassi päässä. Papin aamen

Näissä juhlissa kukaan ei sano ''tahdon''
>

Syvä yhyy.

04.06.2011


äitimaan synkkä salaisuus

Ajatar tuo metsäin henki
naisen ruumis naisen sielu
Kaunaa kantaa paholaisen äitikulta
käärmeen juottaa taudin tuottaa
älä häntä häiritse metsiänsä himoitse


Vammatar tuskan tuottaa,
kiduttaen uhrinsa tuudittaa
ahdistuksen syviin vesiin
ihmispolon tainnuttaa

Loviatar kaunokasvo
unhoitettu pahalainen
hyökkää kimppuus äänettä
jollet ole varomatta
lahjaks hältä ruttotaudin
vaivoiksesi saat

Kivutar tuo siskokulta
hengen vielä viepi sulta
Kipua tuottaa
kärsimykseen luottaa

Kipu-tyttö jumalainen
Rokonarpi kammotar.
yhdeksän pahaa lasta,
pahaa pahempaa
julmaa julmempaa

Uneen laulaa kärsiväisen
ikiuneen kuolevaisen

> >

nimi ei ainakaan toimi ajattelimpa kertoilla hiukan 4 jumalattaresta ja yhdestä hengettärestä. Eli Ajatar on metsänhengetär Loviatar,vammatar, kivutar ja Kipu-tyttö kaikki supisuomalaisia suomalaisia jumalattaria. (yritin jopa riimittää)

05.05.2011


Rakkauteni anoreksiaan

Ei sillä, etteikö vartaloni olisi hyvä näin,
etteikö tämä 52 kiloani olisi hyvä,
ettenkö riittäisi näin,
mutta pystyisin parempaan.
Voisin olla niin paljon enemmän
olemalla vain hiukan vähemmän,
vaikka vain kaksi kiloa, tai 5, tai 10.
Mitä vähemmän olen, sitä lähempänä olen kotia.
Eräs viisas mies kertoi minulle kodista.
Kotiin pääsee hyppäämällä parvekkeelta.
Se ei ole tabu. Se on omanlaisensa rakkaustarina.
Minun rakkaustarinani on kietoutunut anoreksian
ja äärimmäisen laihuuden ympärille.
Mitä helpommin voin sujauttaa rannekorut käsistäni,
mitä tiukemmalle saan vyön kiristettyä.
Mitä enemmän mahaani sattuu
tai mitä kovempaa sireenit huutavat korvieni välissä. Sitä enemmän rakastan.
Kaikessa tuntuu olevan kyse siitä,
kuinka helposti voin laskea kylkiluut.
Kuinka selvästi solisluut törröttävät.
Kaikessa on kyse kauneuden tavoittelussa,
ja siinä kuinka soikea napani on, kun herään aamulla.>

eihän tämä ole runo, mutta tämä on proosaa rakkaudestani syömishäiriööni.

02.05.2011

Anorexia on vaarallinen sairaus, joka voi johtaa kuolemaan>
Arvostelija: Anjuska
02.05.2011

upeasti sanoitettuna tämä vaikea rakkaus!>
Arvostelija: Saga Stålt
02.05.2011

jotenkin upposi tuo lause "voisin olla niin paljon enemmän olemalla vain hiukan vähemmän". Upea. Voimia sinulle!>
Arvostelija: saudoso
28.09.2012


jäähyväiset salmiakkisammakolle

Kuinka monia kertoja olen
halunnutkin päästä eroon hänestä

enemmän kuin vuoden päivät taistelin
sitä tunnetta ja sitä ihmistä vastaan

huutanut itselleni ei ikinä enää

ja nyt, kun hän on kadonnut
kaipaan kuollakseni

mietin pääni puhki
kuinka pääsisin takaisin
väkivaltahelvettiini

mutta todellisuus on julma

olen jo käytetty

ja aivan liian vanha
päästäkseni siihen kylmään
suihkuun

Sohvalle syömään salmiakkisammakoita>

ei ikinä enää

08.04.2011

koskettava runo>
Arvostelija: Adalmiinanhelmi
01.05.2011


Tilastollisestihan ongelma olen minä.

Ethän hylkäisi minua,
vain sen tähden, etten kykene olemaan
nainen

haluaisin kovasti olla joku muu

en se, joka tuijottaa ikkunakarmeista
loppuun palaneena,väsyneenä
jatkamaan hymyilyä

vaan on pakko, sillä kukaan ei
pyyhkisi kyyneliäni enää nyt kun
niitä tulee solkenaan ja hukkumiskuoleman
riskit ovat nousseet pilviin,
tilastollisesti joka kolmas ihminen
pakenee läheltäni ja ne jotka eivät
pakene hukkuvat kanssani.
Itsetuhoiset ääliöt

olen aivan yksin
ollessani niiden kanssa
paetessani vain palatakseni
tappion kokeneena yhä yksinäisempänä
yhä vuolaampana ja alastomampana
haavoittuvana ja pakokauhun vallassa
ja silti hakeudun lähelle, niin lähelle, että
ne jotka eivät jo lähteneet (tai hukkuneet)


pakenevat tässä vaiheessa.

Huono päiväni on jatkunut jo kolmisen viikkoa.





>

Näytelmä kiertue ja tilastollisen väsynyt olo.

07.04.2011

voin samaistua tähän, hieno runo>
Arvostelija: Maari
31.05.2011


epäsikiön elämänkerta

En ole se miksi minua luulet
yhä vieläkin kuvittelet olevasi tarpeellinen

En ole niin pyhä kuin luulevat
en neitsyt kastemaljassa
pyhän veden pirtuksi muutin.

Luulin, anteeksi anelun auttavan
Tänään tiedän, mikä minusta on tullut

epäsikiö, voiveitsellä saatoinko viiltää
epäsikiö, sisäisen lapseni kahtia
epäsikiö, vuodattaen veret sanomalehdelle
epäsikiö, maailma on kärsimys

en ole ansainnut maailmaa
luulen
olen ansainnut jokaisen viiltävän
tunteen rintamuksessa ja päänsisäisen
kirvelyn, kuin kaataisit happoa
silmilleni.

se olikin vain hyväksyntä.>

Aamuisia fiiliksiä paastolta

22.03.2011

taitaa olla paasto pahasta>
Arvostelija: ollimolli
22.03.2011

Alkuun paastolla on sellaisia vaikutuksia..>
Arvostelija: Pellava
22.03.2011

hieno runo, koskettava>
Arvostelija: loveaholic
28.03.2011


Vajavaisuus

itseasiassa taidan olla hieman vajaa.
puolityhjä lasi, säröillä, älä pudota lattialle.
voisin mennä kokonaan rikki.
Kaada minut täyteen
tee minusta kokonainen
rakastamalla

jollakin tavalla tarvitsen sinua
teet minusta tarpeellisen
erehdyksestä inhimillisen
saatan avata silmäni ja nähdä
maailman lasisena, kuten minä olen.
En ehkä kuulu joukkoon, mutten ainakaan
ole olemassa turhaan.

Sinun kanssasi olen täydellinen

tuhkaimuri tai vesilasi.
Mahdollisesti kumiankka

hassu tyttö, jokatapauksessa
olemassa.


>

Täyttä tajunnanvirtaa, kohta joudun eroon rakkaastani viikoksi. Nakertaa.

08.02.2011

jatkuisipa se tunne ikuisuuksia
>
Arvostelija: pakkomielle
08.02.2011


evoluutio

Kuinka monta hetkeä
toukkavaihe kestää?

säteileminen ei onnistu
hymyileminen sattuu

koteloituminen pelottaa
se tekee kipeää
pelkään pimeää

Entä jos olenkin
liian paksu perhoseksi?>

riimipelleilyä ja läskifobiaa

04.01.2011

Tätä en sanoisi riimipelleisyksi <3

Suosikeihin -->

Ihana tääkin <3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
14.01.2011

Tykkään:)>
Arvostelija: Adalmiinanhelmi
21.01.2011


alkoholia, kiitos(ei)

Luulin jo osavaani,
olevani jotenkin parempi

mutta yhä uudelleen
löydän itseni konttaamassa
ravintolan lattialla

juoksentelemassa päin seiniä
täyttämässä lasia jota en
edes vielä ole tyhjentänyt

ja kuinka monta kertaa
lupasinkaan itselleni
ei ikinä,
ei ikinä enää


>


20.12.2010


Ratakiskoille

Joskus vain yksinkertaisesti
haluan laskea pääni ratakiskoille
kuin pehmeälle tyynylle
kyllä se juna tulee ja liiskaa pääni
ennemmin tai myöhemmin

Tällä hetkellä ei niinkään ole merkitystä>

Näin

15.12.2010

Joskus voi tosiaan tuntua tältä. Tärkeintä lienee se, ettei kuitenkaan mene sinne ratakiskoille lepäämään vaan saa avun muualta. Kynä ja paperi voivat auttaa paljon, samoin kuin moni muukin asia. Eikä ole oikeastaan merkityksellistä se, mikä auttaa kunhan se ei tee peruuttamattomia tuhoja. Elämä on hauras.

Hyvin osaat kirjoittaa, kiteyttää tunteet viiltävinä "paperille".>
Arvostelija: aamunsarastus
17.12.2010


kuin minä

Vähän niinkuin aamu
kuljen seinillä (olen haamu)
hiiviskelen ja vaanin
hyökkään välillä

teräviä ovat nämä sanat
satuttavat ja julkeat

yleensä hyvin hiljaa
vielä useammin äänessä

huutamassa suoraa huutoa

tyhjennä mielesi
etkä koskaan ole kuin minä
>

jessus

14.12.2010


| 0| 20 | 40 | 60 | 80 | 100 | 120 | 140 | 160 | 180 | 200

9532 runoilijaa on lähettänyt jo
572639 runoa!
 
 
 
 
|22.12|
Tänään syntymäpäiviään viettää:

Sasori93 21v.
kengänpohjat 21v.
Gasthaus 23v.
Ellie^ 27v.
KuunTyttö 27v.
Vaeltajamaan 27v.
tiucu 28v.
DarkShadows 33v.
ArRa 52v.

   Paljon onnea!
 

Hosted by
Kotisivut.com
 
Copyright 2003 Petri Vilén