|
 |
 Lootus 
Julkaistu : 57 runoa
Tunnus luotu : 08.03.2006
Asuinpaikka : Kokkola
Syntymäpäivä : 10.01.1974
Hyväntahtoinen haaveilija,intohimoinen elämänkuluttaja,saaja ja antaja,kesyttäjä ja kesytetty,armoton ja armollinen,suuri ja samalla niin mitättömän pieni,olemassaolon uskollinen rakastaja...se..se minä olen
Kauneimmat kiitokset sanoistanne...>
Kolumnit, pakinat, mielipiteet, yms. (Uusin 16.11.2006)
Sadut, tarinat (Uusin 09.03.2006)
|
|
|
|
|
|
|
|
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä arvostelut
Näytä vain otsikot
VuosipäiväLaahustaa askel
painuu pää
selkä kumaraan jämähtää
Ol pystyssä ennen rinnatkin nuo,
nyt ne vain katsettaan maahan luo
Voi vuodet te miksi mua kiusaatte näin?
Vaan kuljen mä kuiten pystyssä päin
Mä selkäni notkosta suoristan
ja kohti taivaita kurkotan
Rintani pusseihin rutistan
ja lopulta vuosille naurahdan.>
=))
09.01.2009
Hiljaisuudessa enemmän sanoja
satoja säkeitä
sanoitta
vartaloilla hetkeen maalattuina.>
23.10.2008
Sieluni huuto
ei jumalille kulkeutunut.
Ei kantautunut yli vuoren avunpyyntöni,
eivät repaleiset kyyneleeni.
niin vaikenin
ja maailmasta tuli minulle sokea
Käänsin selkäni,
kivetyin
sisälläni vain kuohuva vereni
liekehtivä sydäntuleni.>
23.10.2008
Hiljaiset kellotSiivillään peittelee enkeli
lapsen kultaisen
lipuen saapuvi taivasten takaa
airut noutamaan pienoisen
Itkevät vuoret, vaikertaa maa
tuuli hymnillään hiljaa lohduttaa
niin hiljaa soi lehdot lauluaan
ikiuneen rauhaisaan tuudittaa.>
23.10.2008
Syksy tuli liian pian
ja minä yritin kesän helmoissa roikkua
En yhdestäkään kesänvihreästä lehdestä tahtonut luopua,
en nähdä yhdenkään muuttolinnun siiveniskua.
Ja minä oikeasti olen syksyihminen...
Vaan kukapa haluaisi kärpässieniä yksinään vesisateessa laskea?>
18.09.2007
LuopumistaOnko tämän oltava
minun kiirastuleni?
Se hetki, jolloin on
pakosta kasvettava ihan pikkuisen enemmän aikuiseksi?
Jos minä kysyn,
kuka vastaa?
Ja jos minä annan anteeksi
kuka antaa anteeksi minulle?>
17.09.2007
Silmissään palava tuli,
sieluni nälkäinen susi
voimiaan kasvattaa sanoistasi.
Vielä huterin askelin,
jonain päivänä jumalten voimalla.>
28.04.2007
UniinMinun suljetussa kädessäni
sinisen hämärän unenomainen hetki,
salaisuudet maailman kuiskauksista
Kauneimmat ajatukseni,
rakkauden pehmeät värit
Matkaan ne lähetän,
puhallan kevyesti selkään yötuulen
Peitoksesi yöuniin...sinulle.>
26.04.2007
Aalto lakkasi keinumasta
saapui sankkana merten sumu
Kadotin itseni ja ajasta tuli minulle vieras
Mutta minä näin ajan verhotun salaisuuden taakse
ja kaikki oli vanhaa
Minä tunsin äitimaan
sen virtojen vaivalloisen juoksun
Tunsin ne suuret tuulet
tunnistin kaartelevat kotkat
Mieleni pienuudessa
usva hälveni
Aistini herkistyivät vastaanottamaan
Kauaksi oli kuljettava
löytääkseen itseensä takaisin
En tarvinnut enää silmiäni näkemiseen
Sillä minä näin
koska uskoin.>
23.04.2007
OlenTulta tulesi kajossa,
sielusi sininen liekki
Olen polttava kuume
ihollasi,
lihaasi työntynyt piikki
Olen ilosi,
riemusi rajaton,
askeltesi väsymätön kaiku
Olen siltasi,
porttisi,polkusi
rakkautesi loputon laulu.>
toinen toiselle...kun oikein rakastaa...
21.04.2007
Kuun kajossaSuden silitys kasvoillani
Unieni vartijan
Sulkien silmäni
pimeää vastaanottamaan
silti herkempänä näkemään, aistimaan
askellan kohti unimaailmaa
Sinä yönä ei ollut
varjoja
ei vaaraa
vain lumotussa hohteessa
linnunradan kaaria vaeltaa
Suuri vartijani
äänettömän lupauksensa täytti>
12.11.2006
SydämeniKuin suttuinen ruutupaperi
rikkirevityin reunoin>
03.11.2006
Tässä hetkessäPohjatuulessa on
ikävän sointu
Sielun jääpuikot
helisten samaan tahtiin
Sydämen ikkuna
jäähilein koristeltu
Suudelma
Kosketus
Saaden tuon kaiken sulamaan>
02.11.2006
Uusi kevätNiiden vuosien aikana
jolloin olin hyväksynyt soveliaisuuden rajat
tiesin kadottaneeni jotain
Naiseuteni
Salakavalasti se oli hautautunut
ajan tomuun
pölyttynyt käyttämättömänä
jossain syvällä minussa
Nyt,
kun olin ottanut sinusta askeleen kauemmaksi
uskalsin viimein hengittää
Tässä hetkessä
kipeiden kyynelien kastellessa
paljasta ihoani
syleilen itseäni tiukemmin
tuntien naarastiikerin minussa nostavan uneliaasti päätään
Silloin ymmärrän
en ollut niinkään ikävöinyt toista ihmistä,
vaan jotain itsessäni
Annan luvan sormilleni
tanssia ihoani eloon
Käsieni vaeltaa ääriviivojani ehjiksi
Patojeni
murtua
purojeni
kasvaa
vuolaiksi
virroiksi
Syksyn tummuvassa yössä
minussa syntyy uusi kevät
kauniina puhkean kukkaan>
22.09.2006
Miehistä romantiikkaaOlihan se outo kosintareissu
Vertasi mies minua Volvoonsa
Minulla kuulemma kauniimpi perä
Mitä tuohon nyt sitten sanoisi?
Lievän närkästymisen jälkeen mietin tarkemmin
Kai se oli miehistä hellyyttä
ja sehän on selvää, että minun peräni helmapellit eivät taatusti ole vielä viidenkympin iässä yhtä ruosteiset kuin Volvon
Ja taitaa moottorinikin hyrrätä vielä tasaisemmin
Niin, kai se oli sitten kauniisti sanottu>
;)
05.09.2006
VaellanKun valo taipui nousevan hämärän edessä
olin minä kerran rakastettu
Minun mieleni metsät puhkesivat kukkaan
ja ajatusteni onnelliset niityt kukoistivat
Sen hetken olin ruhtinaan kruunupäinen morsian
Hän
vaelsi
minua
käsissään
rakkauden
kultainen
kosketus
Ja minä lauloin,
lauloin hänen kasvoilleen kauneinta laulua
Niin on sydämeni tyhjä nyt
alakuloinen säveleni kaikuen vuorien laaksoissa
Muistoissani
Hänen kasvonsa
välähdyksinä hopeisen lammen pinnalla
Kuiskauksensa
huokauksina aamun usvassa
Silmiensä loiste kultaisina pilkahduksina
auringon kehrässä
Niin minä vaellan
käsissäni surun ja murheen paino
Seuranani tuulessa väreilevät
tuhannet ikävän värit>
04.08.2006
MetsäniKahden kaarnan välissä
tilaa tuulen tuivertaa
Portti ikihonkien satavuotisista oksista
minun mentävä aukko
Polku
sammaleinen
pehmeä
astua
Kattona kaarevan taivaan
seitsämän kirkkainta tähteä
Surustani metsälampi syntynyt
sen pintaa rikkoen
kipeät kyyneleeni
Lintujen laulussa
kauniina sävelinä
sydämeni onnellinen nauru
Hiljaa kuiskaten nurmilintu
unehen tuudittaa
kehtoni helmassa lehtikuusen
tuuli hiljaa keinuttaa>
...pakon alla muokattu..viimeiseltä riviltä poistettu mua-sana...kiitos Seathanin...
25.07.2006
HelmeniOlivat siipeni liian hennot
sinun syleillä
Liian herkät
sinun koskettaa
Et uskonut kun kuiskasin
olen särkyvää
Yöni hämärässä
seurasin kuunsiltaa
Tanssien jäähyväisiäni
pitkin sen kaarevaa pintaa
Astelin kuunmeren rantaan
piirsin kasvosi sen pehmeään santaan
Särkyneen helmen kädestäni tipautin,
kuun kultaiseen
iättömään tomuun sen hautasin
>
14.07.2006
FrozenHiljaa painan otsani
tähän kylmään tiiliseinään
koska totuutta en tiennyt eilen
niin tuskin tänäänkään
Tämä maa minun jalkojeni alla
ei kestä enempää
Siihen sytytit roihut rakkauden
ne vain jättäen kytemään
Olit enkelini väärän värinen
siipinäsi sulat
valkeiden valheiden
En oppinut ansojasi väistämään
jätit sydämeni kädellesi jäätymään
Kuka kehtasi minulle väittää
on rakkaus ikuinen
Kuka sanoi sen parantavan haavat
syvät sydämen
En enempää tahdokaan ymmärtää
en rakkautta kytevää sytyttää
Tähän kylmään tiiliseinään
hiljaa painan pään
koska en totuutta tiennyt eilen
niin tuskinpa tänäänkään>
24.06.2006
Niin paljon menetinTässä tuulettomassa illassa
ei henkäys pihlajan lehteä hyväile
Ei taivaalleni heijastu laskevan auringon
punertavaa kajoa
niin paljon kaunista sain
niin paljon enemmän kaunista menetin
Tähän seisahtuneeseen hetkeen
valutan kyyneleeni
Huudan äänettömän tuskani
illan hämärään
Yksinäisenä
yön kylmässä syleilyssä
kohotan kasvoni taivaisiin
-annan sateen tulla>
11.06.2006
| 0| 20 | 40 |
|
|
