Ei entistä mutta omanlaisen aina, koskettaa runosi kun muistoissa olen lapsuuden jouluissa>
Arvostelija: Anjuska
18.12.2010

Pienenä joulu oli taianomaisempaa, se on totta, olen itsekin huomannut kuinka kaikki on nyt niin "arkisempaa".
Mutta kovasti sitä silti tavoittelen ja olen jo sellaisen saanutkin. :)
Eiköhän se tule jokaisen sydämeen, toivon niin sinulle :)
Luo omanlaisesi kaunis joulutunnelma=)>
Arvostelija: Marionetti
18.12.2010

Niin... menneisiin hienoisiin muistoihin ei ole paluuta..
hieno runo>
Arvostelija: uninen runoilija
19.12.2010

Ajatusten aalloilla voi purjehtia menneseen.>
Arvostelija: epeli
03.01.2011

kaunis :)>
Arvostelija: WooDoo-Doll
15.01.2011

Huiii, kyllapa on perusteellisen surullinen runo.... ihan vihloo lukiessa.>
Arvostelija: Hiljainen Lukija
09.12.2010

ajattelepa että nyt on vain voitettavaa >
Arvostelija: Anjuska
09.12.2010

Itseäsi Et voi menettää kuitenkaan,vaikka sitten olisikin vain runo. Olet Vahva kuitenkin ja tunnepakkaus !>
Arvostelija: Kaseva
09.12.2010

Kuulostaa kohdalta, jossa on mahdollisuus aloittaa alusta.>
Arvostelija: Erppa
12.12.2010

Pysäyttävä runo! Toivottavasti perustuu kuitenkin enemmän tunteeseen kuin totuuteen.>
Arvostelija: Juru
13.12.2010

tiedän tunteen>
Arvostelija: Rokkarinpimu
18.12.2010

Niin surullinen kuin tämä onkin, tämä osuu tähän hetkeen...>
Arvostelija: maitokahvi
19.12.2010

Ei, ei ja ei !
Niin kauan, kuin on elämää ion toivoakin vaikka toisinaan se tuntuukin melkein utopialta. Kovasti suruinen runo, toivottavasti jo tänään näet päivänvalonkin.

>
Arvostelija: lindalinda
15.01.2011

viiltävää... koskettava
runo>
Arvostelija: uninen runoilija
27.11.2010

Sanat satuttavat enemmän kuin lyönnit.

Lyönnit jäävät pintaan,
sanat uppoavat,menevät
läpi ... sielustakin.

Miten unohtaa, mikä sielun viilsi?

Puhdas, aito,
koskettava Runo,
jonka hienoin anti on
sen viisaus.

Hieno.>
Arvostelija: Dr Pill
27.11.2010

Yhdellä sanalla kuin eleellä voi tuhota sen minkä aika on rakentanut mutta riittääkö - aikaa enään - rakentaa kaiken uudelleen.
Mutta unohtaa ei kuitenkaan voi.>
Arvostelija: Kaseva
28.11.2010

Surullinen ja hyvin satuttava runo. Toivon jaksamista sen kaiken yli !

>
Arvostelija: lindalinda
29.11.2010

Auts! Tehokas ja terävä sanoma. Sanat sivaltavat, mutta arvet toivottavasti paranevat.>
Arvostelija: Juru
13.12.2010

koskettava. sanat satuttavat.>
Arvostelija: tanukiNeesan
25.02.2011

Tämä on myös ihanan todellinen =)
Kiitos >
Arvostelija: Tattooman
18.03.2011

Surullinen, tykkäsin.>
Arvostelija: Oprinsessa
08.11.2010

Surullista, mutta aitoa ja rehellistä tulkintaa. >
Arvostelija: lindalinda
08.11.2010

Välillä tulee niitä onnettomia askeleita ehkä enemmän käveltyä, kuin on ansainnut,pidän.>
Arvostelija: Jukka-Pekka Huttunen
08.11.2010

Tämän Runo vahvuus, kauneus
on se avoimessa rehellisyydessä.

Niin vilpitöntä ilmaisua, että on
helppo antaa kyyneleen vuotaa,
elää mukana kokien.

Tämä Runo ei unohdu.>
Arvostelija: Dr Pill
08.11.2010

Surullinen runo>
Arvostelija: Neito68
08.11.2010

Silloin kun kuin kaikki tuntuu menetetyltä,niin varmaankin tunneasteikko on Otsikkosi kaltainen.
Ja tuo Otsikko on mielestäni upeasti valittu Sinulta.>
Arvostelija: Kaseva
10.11.2010

surullinen, koskettava
runo>
Arvostelija: uninen runoilija
11.11.2010

Askeleista onnettomista,
sydänsohjoa sovittelematonta.

Todella tyhjentävä teos.>
Arvostelija: ninotska
15.11.2010

Tulee semmoinen musta, pimeä "hetki" joka estää näkemästä valoa....>
Arvostelija: merenaalto
24.11.2010

Ei niin yhtään mitään, ja silti, mikä meitä vaan pakottaa jatkamaan tätä kulkua?!>
Arvostelija: maitokahvi
19.12.2010

surullinen eli hyvä>
Arvostelija: seba
24.10.2010

Surullinen runo>
Arvostelija: Neito68
24.10.2010

Kaksi jännää runoa aiheesta 'varjo'.>
Arvostelija: vesilintu
25.10.2010

Osuvasti tunnelmoitu runo Totuudesta.
Vähän sanoja mutta paljon tunnetta.>
Arvostelija: Kaseva
27.10.2010

Osuvasti tunnelmoitu runo Totuudesta.
Vähän sanoja mutta paljon tunnetta.>
Arvostelija: Kaseva
27.10.2010

Jestas ja toden totta, miksei se varjo aukene milloinkaan ajallaan !
Viisas ja realistinen runo.

>
Arvostelija: lindalinda
27.10.2010

Kauniin pehmeästi aukeaa tämä runo lukijalle,pidän.>
Arvostelija: Jukka-Pekka Huttunen
28.10.2010

Pieni suuri runo.>
Arvostelija: Bluest
28.10.2010

Lukija pohtii....

viis varjosta, kunhan jalat ottaa vastaan :)>
Arvostelija: ninotska
07.11.2010

Jotenkin saa hymyn aikaan, vaikka onkin surullinen.>
Arvostelija: Erppa
07.11.2010

Niin...siinäpä se! Millä ihmeellä sen saisi auki silloin kun se hätätilanne on käsillä? Hyvä vertauskuva!>
Arvostelija: merenaalto
24.11.2010

Vahvaa tunnetta.>
Arvostelija: Tupasvilla
23.10.2010

Ei paljon sanoja, mutta tunnetta sitäkin enemmän. Kadehdin teitä jokaista, jotka osaatte kirjoittaa muutamalla sanalla melkein kuin tarinan.

>
Arvostelija: lindalinda
23.10.2010

Surullinen, koskettava runo>
Arvostelija: Neito68
23.10.2010

Vahvaa runoa josta
voi aistia pelon tunteen.>
Arvostelija: Bluest
26.10.2010

Vaikuttava. Monesti koettu tuo tunne.>
Arvostelija: Alppivuokko
01.11.2010

Niin herkkiä sanoja mutta niin vahvoja ajatuksia :)>
Arvostelija: WooDoo-Doll
01.11.2010

surullinen
lyhyesti kerrottu ahdingosta>
Arvostelija: PersonaNonGrata
12.10.2010

tämä on jotenki niin hieno! >
Arvostelija: kilttitytto
12.10.2010

Kun opastajaa etsii vain
yhdestä suunnasta, tahtomattaan
rajoittaa itseltään löytämistä.

Eksymisestä muodostuu trauma,
löytämisestä psykoosi.

Elämästä paradoksi.>
Arvostelija: Dr Pill
12.10.2010

...muuta ei edes tarvita.

Kaksi lausetta jätti sanattomaksi.>
Arvostelija: WooDoo-Doll
13.10.2010

Vain 5 kipeää ja koskettavaa sanaa, löysin itsenikin tästä.

>
Arvostelija: lindalinda
13.10.2010

Tuntuu jopa useinkin että vääryydeltä elämä,jos eksyksissä on maailmansa kanssa pitempään.
Mikä on ero runon ja elämän välillä ja mikä sivuaa kuin toistaan että näitä usenkin saatetaan miettiä.
Runo kuitenkin on sen hetkistä elämää mitä kirjoittaa ja : Kuinka paljon Tunnetta Sinuun mahtuukaan !

Kauneutta ja herkkyyttä elämääsi,sillä vahvemmalla puolella kuin : Voimaksi !>
Arvostelija: Kaseva
13.10.2010

lyhyesti on esille saaanut mielenkiintoisen kohteen.>
Arvostelija: Tintti k
13.10.2010

Pienensuuri tunneruno,
onnistuneesti muutamin sanoin.>
Arvostelija: niiu
15.10.2010

Tunteet ja järki elämän teillä ohjaavat,
mutta joskus sitä on silti kuin eksyksissä.>
Arvostelija: Vanamo
23.10.2010

Surullinen, herkkä runo>
Arvostelija: Neito68
05.10.2010

Kauniisti kirjoitettu herkkä runo.>
Arvostelija: Junnu Hätälä
05.10.2010

Tämän runon sisältö voi kertoa muustakin kuin kahden toisilleen ( ainakin ennen ) rakkaan ihmisen siteen katkeamisesta. Mutta mikä tahansa sen alku onkin, niin hyvin riipaisevasti kirjoitat sen miten sattuu.
>
Arvostelija: lindalinda
07.10.2010

Kipeän lohduton.>
Arvostelija: Tupasvilla
11.10.2010

surullista :(

*iso halaus*>
Arvostelija: WooDoo-Doll
13.10.2010

Tässä kypsässä runossa kerrotaan ei toivotusta asiasta ilman että syytetään ketään tai mitään ja se tekee runosta SUUREN.>
Arvostelija: Resupekka
13.10.2010

Särkynyt hetki ja kaikki on ohi. Elämän arvokas asia Rakkaus on kadonnut. Lämmöllä Esa>
Arvostelija: Erasmus
21.10.2010

Runosi - kuin lähdön jälkeisen juoksua,vähän ennen maaliin saapumista ... häilyvillä rajapinnoilla tunteiden maastossa.
Pidä kiinni itsestäsi että siitä omasta oikeasta katsomastasi tunteestasi itseesi.Älä hajota itseäsi.

Runolla on niin monta eri kieltä kuin tulkintaakin.>
Arvostelija: Kaseva
04.10.2010

Kiertokulku,
kauniisti sanoihin puettuna,
kiitokseni>
Arvostelija: jumalat
22.10.2010

Voih, miten riipaiseva! Kyyneleet valuvat täälläkin..>
Arvostelija: coram Deo
27.09.2010

Voi miten surullista ja silti toisaalta lohdullistakin, että pienen ihmisen kipu ja ero huomattiin vaikkei se pipari äitiä lähemmäksi tuonutkaan.

Mitä enemmän vanhenemme, sitä enemmän koemme uudelleen noita lapsuudessa koettuja ravisuttavia ja onnellisiakin hetkiä.

>
Arvostelija: lindalinda
27.09.2010

surullista..>
Arvostelija: uninen runoilija
27.09.2010

Lapsuudessa lukijakin tunsi tervettä "eroahdistusta" satunnaisista mummolaan meno matkoista - mutta kuinka lohdullista onkaan että on saanut kokea myös sen, että vanhempi/vanhemmat palaa sovitusti hakemaan.

Runo herättelee pohtimaan nykymaailmaa, jossa niin moni lapsi vaan tulee/joutuu hyljätyksi, petetyksi - eikä voi vaatiakkaan että se tunne häviäisi koskaan. Se on seurana myöhäiseen aikuisikään asti, epäilee parisuhteessakin hyljätyksi tulemista jne.

hyvin, hyvin koputtelee lukijan sydämen ovea tämä.>
Arvostelija: ninotska
29.09.2010

VALITETTAVAN paljon on nykyään "pipariäitejä", jotka lähtevät lopullisesti. SINÄ SAIT ÄIDIN TAKAISIN KOVAN PETTYMYKSEN JÄLKEEN ONNEKSI!>
Arvostelija: scirocco
03.10.2010

Kipeä muisto! Niitä aian syntyy lapsisille ja jos ei kovin pahoja mutta kuitenkin niitä, jotka sattuivat ja jäivät muistoihin. Voi kun aikuiset eivät tajua, miten älykkäitä olentoja lapset ovat....pipari ei korvaa sitä, mitä menetti, mitä ilman jäin! Vieläkin se menee näin....ikävä kyllä monesti.>
Arvostelija: merenaalto
09.10.2010

Tämän runon sanomahan voi samaastua ku muisteloo omaa pikkulikka-aikaansa. Hieno !>
Arvostelija: Ma-ppi
15.10.2010

Liikutti minut syvyyksiin asti.>
Arvostelija: ÖidenKruunu
22.10.2010

*rutistaa* joskus sitä joutuu tekemään tuon väistöliikkeen syrjään, vaikka mikä ettei menisi vaan kysymään että anteeksi sopiiko minun istua tähän, runosi on surumielinen ja hieman alistunut>
Arvostelija: unelmanainen
23.09.2010

Surullinen runo>
Arvostelija: Neito68
23.09.2010

Juhlakattaus - Yksinäisyys,ilman vastakaiun lämpöä kuin unohdettuna mutta kutsuttuna että kuinka Juhla puhuu omaa kieltään :Kylmyydestä !

Lämmön kuin kylmyyden kohtaaminen - suljetut sydänkuoret yhdessä.>
Arvostelija: Kaseva
25.09.2010

Suru tästä nousee ensimmäisenä tuntemuksena lukiessa ja varmaan seuraavaksi se, miten yksin ihminen voikaan tuntea itsensä vaikka olisi kuinka suuri ihmisjoukko ympärillä.

Valoa päiviisi !

>
Arvostelija: lindalinda
25.09.2010

Halaus sinulle ystävä <3
Surullisessa runossasi on paljon sanomaa ja vahvuutta samaan aikaan.>
Arvostelija: Circuit
27.09.2010

kipu on inhoittavaa>
Arvostelija: uninen runoilija
17.09.2010

Liikuttavan kipeä runo. Luulisi, että kipuun turtuu, mutta ei!>
Arvostelija: taivaanlapsi
21.09.2010

Toivotaan näin !>
Arvostelija: coram Deo
17.09.2010

Sitä minäkin toivon, koska runossasi elää tuska ja kipu !

>
Arvostelija: lindalinda
17.09.2010

Vahvaa tulkintaa... Tuttu tunne..>
Arvostelija: Pulu
22.09.2010

Kaunista ja surullista. Koskettavaa.>
Arvostelija: WooDoo-Doll
01.11.2010

Vahvaa tunnetta!>
Arvostelija: Pratu
09.09.2010

Surullinen, herkkä runo>
Arvostelija: Neito68
09.09.2010

vahvan kuvan luot, hyvä runo>
Arvostelija: Anjuska
09.09.2010

Katseeseen ei voi nousta hymyä, jos sielussa on kipu ja se on Sinussa vahvana - jo viimeinen lausekin se todistaa.

Toivonkipinää ja valoa päiviisi !

>
Arvostelija: lindalinda
10.09.2010

vahvaa ja vaikuttavaa
tunnelmaa>
Arvostelija: uninen runoilija
11.09.2010

Ymmärrän - tai ainakin niin toivon että mitä tunteita runosi kätkee sisään.Mutta hyvänä kuitenkin pidän sitä,ettei ne jää kuitenkaan sisään,vaan pyrkii ulos kuorestaan tuskastaan.
Jaan tämän runosi eräällä tavalla itseeni - tunteesi.>
Arvostelija: Kaseva
11.09.2010

Annoit runollesi hyvän, sopivan nimen....Eka "säe" on erittäin upea. Minäkin tahdon välillä uloskirjatua minusta. Vahva tunnelma ja hyvä keronta!>
Arvostelija: merenaalto
12.09.2010

Voih! löytäisinpä otsasi oveen pienen kultaisen avaimen :)>
Arvostelija: coram Deo
14.09.2010

Itsetutkiskelua kriittisin silmin.
Jokaisessa meissä on hyvät ja huonot puolet.
Kunpa sitä jaksaisi huonojen päivien yli.
>
Arvostelija: Vanamo
14.09.2010

Hieno runo.>
Arvostelija: Tupasvilla
15.09.2010

Kaunis ja herkkä runo.>
Arvostelija: Junnu Hätälä
05.09.2010

tätä toivon itsekkin..>
Arvostelija: uninen runoilija
05.09.2010

jokainen sana kuin helmi!!!>
Arvostelija: lehdetönpuu
08.09.2010

Nuot ajatukset voisi olla varsin hyvin aamussakin, mutta tuntuu kuitenkin paremmin istuvan illan mietteísiin. Surullinen sointi on säkeissäsi, kuin sielu huutaisi
' tule, olen minä sittenkin täällä '
vaikka itse en aina itseäni löydäkään.

Olet Sinä, muuten ei tätäkään runoa olisi syntynyt !


>
Arvostelija: lindalinda
09.09.2010

Tämä on kirpaisevan kipeää kaipausta.>
Arvostelija: Vanamo
14.09.2010

Wou :o Mitä siihen muuta lisäämään.>
Arvostelija: WooDoo-Doll
15.09.2010

Kyllä olet!
mut on vaan
väillä näitä
huonoja päiviä,,,>
Arvostelija: Safira
03.09.2010

Mitenkään ei paremmin runos voisi kuvata myös minun tuntemuksiani.
Jaksamista sinulle.>
Arvostelija: k.m.s
03.09.2010

Haikea runo>
Arvostelija: Neito68
03.09.2010

Joskus se tuntuu näin itse kullakin, vaikka kuinka yrittää, huomaa kaiken turhaksi.
Hyvin sanailtu, kiitos!>
Arvostelija: Nereida
03.09.2010

Joskus se tuntuu näin itse kullakin, vaikka kuinka yrittää, huomaa kaiken turhaksi.
Hyvin sanailtu, kiitos!>
Arvostelija: Nereida
03.09.2010

koskettava>
Arvostelija: uninen runoilija
04.09.2010

Runo kuin
kuvaus kovan, kylmän
kohtaamisen.

Aika raskasta kokea
katseen tyhjät lupaukset

jos siitä ei enempää
osakseen saa... >
Arvostelija: Kavaljeeri
02.09.2010

Raskaan tuntuinen tapaaminen
ikävä fiilis runossasi
minimalismi toimii>
Arvostelija: PersonaNonGrata
02.09.2010

Hui, miten hyvin kuvattu tälläinen tunne, tulee ihan kylmä pelkästä ajatuksesta!>
Arvostelija: coram Deo
02.09.2010

Surullista tyhjyyttä varmaan pitkän odotuksen jälkeen ja sitten onkin vain autius. Vähillä sanoilla toteutit tuntemuksesi.

>
Arvostelija: lindalinda
02.09.2010

Kuin syksyinen kylmä viima ja ohikiitävä katse että unohtavan tapaamisen tuska. >
Arvostelija: Kaseva
04.09.2010

Pettymystä tapaamiseen, ihmiseen. Tapasit ehkä väärän ihmisen, mutta sitä ei voi etukäteen aavistaa aina. Jos taas tapasit tutun tai läheisen, petytit lämmön puutteeseen.>
Arvostelija: merenaalto
08.09.2010

Ihanan lyhyt ja ytimekäs runo. Suosikkeihin! :)>
Arvostelija: WooDoo-Doll
15.09.2010

Pelko pysäyttää
kuten runosikin...
>
Arvostelija: Circuit
29.08.2010

koskettava>
Arvostelija: uninen runoilija
29.08.2010

Kaunis ja koskettava runo.>
Arvostelija: Junnu Hätälä
29.08.2010

Koskettava, herkkä runo, hyvä>
Arvostelija: Neito68
29.08.2010

huh..kosketteva.>
Arvostelija: coram Deo
30.08.2010

Syvällistä, hiukan synkeääkin kieltä on runosi mutta ehdottoman hienosti kirjoitettu.

>
Arvostelija: lindalinda
30.08.2010

Tämä koskee lukijaakin.......
VOIMIA!!!!>
Arvostelija: Velimarkku
31.08.2010

koskettava runosi sun>
Arvostelija: uninen runoilija
22.08.2010

Surullinen, liikuttava runo>
Arvostelija: Neito68
22.08.2010

Vastaan - kuin kysymykseesi runosi tiimoilta että myös itse olet jo tavallaan vastannut... kun kysyy,niin samalla lohduttautuu : Ei ole toivotonta,niin kauan kun on elämää,on Toivoa meille kaikille.

Varjoistakin pilkahtaa valoa - Sinulle !>
Arvostelija: Kaseva
22.08.2010

Niin kuin otsikossa kirjoitat, suluissa saattaa pilkahtaa toivo.

Hieno on runosi.>
Arvostelija: aamunkoin kulkija
23.08.2010

Oi, aivan ihana runo. Pidin..suosikkeihin!>
Arvostelija: WooDoo-Doll
27.08.2010

On rankkaa, aina vaan etsiä, tuijottaa seiniä ja pitää yllä toivoa. Surullinen runo.>
Arvostelija: merenaalto
29.08.2010

Surullista tyhjyyttä,
kuvaat toivottomuutta
tyhjentävän loistavasti.>
Arvostelija: Circuit
29.08.2010

Runon toivottomuus on ihan käsinkosketeltavaa. Hyvä runo.>
Arvostelija: Anna Emilia
30.08.2010

Joku viisas on sanonut; niin kauan on toivoa kun on elämää, mutta omakohatisen toivottomuuden hetkinä nuo sanat kuulostavat sanahelinältä. >
Arvostelija: Resupekka
02.09.2010

Runo kuin
mietteen sen mielen
jolla vakavaa sairautta epäillään

hienosti tässä kiteytyy kuinka
epätoivo kasvaa
askel askeleelta
yhä suuremmaksi

kunnes se täyttää kaikki ajatukset...

Tallennan suosikkeihini, sillä
tätä runoa ja sen tunnelmaa
on hyvä miettiä kun seuraavan kerran
joko menee liian lujaa
tai
ei mene ollenkaan... >
Arvostelija: Kavaljeeri
02.09.2010

Rakkaan ihmisen olemassaolo on käsittämätön voimavara, rakkauden läheisyys on puhunut kauniisti herkkyydellään tässä.

>
Arvostelija: lindalinda
19.08.2010

Kuinka paljon voi mahtua ihmisen sydämeen,jonka mieli ajatuksineen että tunteineen voi kertoa...
niin pieni ajatus mutta toiveiden pohjattomuus,jota tämä ilta-aurinko säkenöi - ikkuna tulvehtii ->
Arvostelija: Kaseva
19.08.2010

koskettavaa, hyvä runo>
Arvostelija: uninen runoilija
19.08.2010

Kaipausta...hyvä runo>
Arvostelija: Neito68
22.08.2010

Ihana rakkaudenkaipuu runollasi:)>
Arvostelija: coram Deo
31.08.2010

Kaipaus kuultaa runostasi. Kaunis <3>
Arvostelija: WooDoo-Doll
15.09.2010

Koskettava ja hieno runo>
Arvostelija: Neitosi
21.09.2010