rakkausrunot.com
Valikko

Valikko

Sikiöasentoon

Julkaistu : 45 runoa
Tunnus luotu : 06.08.2005

Asuinpaikka : Hämeenlinna
Syntymäpäivä : 20.02.1990


>

Sadut, tarinat (Uusin 17.11.2007)
 
 
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot

Sydämettömyyden särkyminen

Mieleni harhaisuus ei pelota sinua telepaattisen välimatkan ulottumattomiin.
Katsot minua syvälle silmiin ja
sanot, ettet halua ikinä antaa minuun sattua.

Tiedätkö, että voit satuttaa minua enemmän kuin kukaan muu?
Vielä eräänä päivänä riistät rinnastani ne viimeisetkin kappaleet.

Vaikka tiedän, että tulevaisuudesta ei tule lupaamaasi,
painaudun alastonta vartaloasi vasten
ja tunnen, että minustakin voisi tulla vielä elävä.>


28.07.2010


Olet pelkoni rakkautta kohtaan

Hengitykseni huuruaa,
vaikka ulkona on kolmekymmentä lämmintä.
Minulla on edelleen kylmä,
vaikka minulla on sinut,
joka osaa tehdä minun olemattomuudestani vähemmän negatiivista.

Katselen, kun nukut ja hengität pelkoja tulevaisuudesta.
Jos jotakin osaan tehdä hyvin,
niin pelätä parasta, odottaa pahinta.

En osaa olla riittävästi,
riittämättömyyteni pelottaa sinua,
yrität suudella kyyneleitä iholtani
siinä kuitenkaan onnistumatta.>

Pisin parisuhde menossa tällä hetkellä ikinä. Kohta vuosi takana yhteistä taivalta ja kai sitä välillä saa olla ällöromanttinenkin, ainakin siinä määrin kuin minä osaan.

27.07.2010

Haikea ja koskettava on tämä runo. Upeaa tekstiä.>
Arvostelija: Matseltof
27.07.2010

pidin paljon>
Arvostelija: seba
27.07.2010

Koskettava runo.>
Arvostelija: Menettänyt
29.07.2010


Rakkauden määritelmä, jota en osaa

Haluan pusertaa sydämesi kasaan ja
pitää siitä kiinni kuin ikuisuutta ei olisi.

Sanot rakastavasi minua.
Tiedätkö, minustakin tuntuu,
että vihdoinkin osaan tuntea muuta kuin
tuskaa?
Se on sinun ansiotasi, rakas.

Olen ehjempi kuin ikinä ennen ja
tiedän, että olet ainoa,
joka kannattelee minua tyhjyyden päällä.

Rakas, voisitko olla päästämättä irti minua?
Tunnen sinut,
sinua kohtaan
enemmän kuin luulin osaavani tuntea
tällä monta kertaa kokoon rikotulla sydämelläni.>

Kirjoitin tämän suoraan tänne enkä ole kirjoittanut runoja yli puoleentoista vuoteen. Yrittäkää ymmärtää.

27.07.2010

kaunis ja liikuttava runo,
aidon tuntuinen.>
Arvostelija: nipsuliini
27.07.2010

Kaunis ja upea runo. Todella hyvä,jonka lukemisesta nautin.>
Arvostelija: Matseltof
27.07.2010

pidin paljon>
Arvostelija: seba
27.07.2010


Huijasin kohtaloa kutsumalla sitä hetkeä ikuisuudeksi

Olen niin väsynyt tähän maailmaan tänään,
mutta ihan vain tottumuksesta vastustamaan
kuristan ympärilläni leijailevaa ikävää

Painoit sydämeeni polttokuvioita
tarinoista, joissa ei ollut muuta
kuin niihin kirjoittamani surullisuus
ja loppu ennen olematonta alkua

Olen kirjoittanut sinun jälkeesi
haaveiden katkerilla saarilla
tunteellisemmin kuin ikinä ennen

Haluaisin rakastaa niin kipeästi,
etten enää tuntisi mitään

vähiten sinua

sinua kohtaan.>

"I always leave before it ends before it even begins. Still you're the only one I want one I desperately need"

31.01.2009

Tässäpä sinulle jälleen turhanpäiväinen kommetti:

Otsikko on hieno, suorastaan loistava. Kohtaloa on hauska huijata, mutta tuntuu aina, että loppujen lopuksi käykin niin, että kohtalo on se, joka huijaa ja itse tulee huijatuksi.

Loppu on ehkä hienointa tässä runossa, neljä viimeistä säettä. En ymmärrä, miten saat loput aina onnistumaan ja tuntumaan niin luontevilta, että ne luiskahtavat mieleen sisään ja jäävät soimaan.

Tässä on hyvä kokonaisuus, alkaa hienosti ja päättyy vielä hienommin. Eikä väliin jäävä tekstikään mitään pahaa ole.>
Arvostelija: Asphyxie
03.02.2009

Pysäyttävä vaikutus, niin paljon tunteita joista pälimmäisenä tuntuu ikävä, katkeruus ja rakkaus.
Tuo vähiten sinua - kohta sopii hyvin, ja muuttaa samalla jollain tapaa koko runoa.>
Arvostelija: Brindille
05.02.2009

rakastuin tähän.
miks musta tuntuu et oon sanonu sen jo ?
>
Arvostelija: pakkomielle
09.02.2009

tää runo kosketti todella ! tässä on paljon tunteita ja ehkä muista poiketen pidin alusta enemmän (: runosi jäävät päähän soimaan ja säkeet tartuvat kiinni mieleen ja niitä alkaa toistamaan huomaamattaan, siis tarttuvia ja sykähdyttäviä runoja !>
Arvostelija: SCARS
10.02.2009

Mahtava otsikko. Runosi on muutenkin kaunis ja täynnä ajatuksia ja tunteita.. Pidin paljon!>
Arvostelija: downgirl
11.02.2009

tää osu niin omalle kohalle.
kauniin kipeetä tekstiä, tykkäsin paljon,
ei tähän oikeen muuta voi satuilla. vau.>
Arvostelija: timanttityttö
12.02.2009

Kaunis ja koskettava.
>
Arvostelija: sulkakynäilijä
14.02.2009

ihana, tältä tuntuu tällä hetkellä .>
Arvostelija: sssara
19.02.2009

Todella vaikuttava runo, siis ihan äimästyin tähän! Hienosti kerrot tässä alun, keskivaiheen ja lopun.Siis hei tää on upeeta tekstiä. ^^>
Arvostelija: Fantzu
14.03.2009

Mahtava ! Hyvä aloitus ja lopetus. Päädyin puolivahingossa lueskelemaan sun runoja (kiinnostavan nimimerkkis vuoksi), ja täytyy sanoa, että hyvä että tulin :)
Suosikkeihin.>
Arvostelija: Willa
25.03.2009

Mielestäni hieno teos ^^ Hyviä tunteidenilmaisuja.>
Arvostelija: ShaDow13
01.04.2009

tämä on rakkautta !>
Arvostelija: problematic
07.04.2009

Ensinnäkin, ihan tajuttoman hyvä otsikko!

Tähän runon tekstiin, jokaiseen kirjaimeen, kiteytyy niin hyvin sellainen surullisuus ja kaipaus (jota ehkä on itse myös yrittänyt omissa teksteissään tavoittaa).

Niin hieno, että jään miltei sanattomaksi. Pidän!>
Arvostelija: nuppineula
21.07.2009

tunne runolla on voimakas,
rakkaus ja sen poissa olo
kaipuun ja ikävän kirjoitat hemmetin hyvin
runoksi.
pidän valtavasti runostasi <3
kiitos lukunautinnosta>
Arvostelija: uninen runoilija
01.05.2010

vau, tää osu ja uppos, ehkä se osuu jollain henkilökohtaisella taholla myös :)>
Arvostelija: cheni112
15.05.2010

"Haluaisin rakastaa niin kipeästi,
etten enää tuntisi mitään"

Kipeän kaunista.
Niin tuskainen runo mutta vallan kaunis. Kolhati ja kunnolla.
Kiitos tästä.>
Arvostelija: Nirso koiperhonen
19.05.2010

Todella upea runo! Otsikko loistava. Pidän kokonaisuudessaan :)>
Arvostelija: Matseltof
27.07.2010


Kiillottaisit huurteisia muistikuviasi todellisuuteen

Sinä sanot asioita,
jotka saavat minut nauramaan
melkein hulluuden partaalle,
vaikka tiedostankin halusi satuttaa

Analysoit minut tunteettomaksi sadistiksi,
miten sinä nyt luulet,
että osaisin tuntea edes häpeää

miten saisit minulta lämpöä pakkasella,
kun en antanut sitä kesääsikään?

En suostu enää olemisesi tekosyyksi.
Milloin annat minun olla

ilman sinua?>

Sinä. Minä. Kaksi eri pronominia, uskoisitkin sen jo.

29.01.2009

"Kiillottaisit huurteisia muistikuviasi todellisuuteen"

Varasti heti huomion, vaikka piti aluksi sulle vain viestiä lähettää...

Arh, tässä oli juuri sitä kaikkea mitä tarvitsin sanoiksi! Mä vaan heilutan käsiäni täällä ja pitelen päätä, kun yritän selittää, mitä tämä mulle merkitsee.

Ja tuo teksti kahdesta eri pronomista oli hyvin uniikki ja osuva!>
Arvostelija: Umbriel
29.01.2009

Ihana. <3 Ihana. <3 Ihana. <3 Ihana. <3 Ihana. <3 Ihana. <3 Ihana. <3 Ihana. <3
Sillä tämä on enemmän kuin "Kiva. <3"

Tässä on hyvin vahva ja tiivis kokonaisuus. Sanat ovat kuin liimatut toisiinsa tai pikemminkin kuin kasvaneet yhteen, sillä tässä ei tunnu olevan mitään liikaa eikä mitään liian vähän. Tämä on tarina, jonka loppu jättää auki jatkolle. Saa nähdä, miten tässä käy.

Otsikkokin kertoo jo niin paljon, että sen voisi melkein irroittaa omaksi runokseen. Se on ivallinen, pilkallinen, toteava ja kuitenkin yhtä aikaa kenties pyytävä. Riippuu millä mielellä sen lukee. Sen voi myös käsittää käskyksi.

Tässä on kunnon tilityksen makua. Tykität ajatuksiasi ja tunteitasi luettavaksi. Ja sinä jos joku osaat taidon pukea ajatuksesi ja tunteesi sanoiksi, säkeiksi, säkeistöiksi ja runoiksi.

Aitoa sinua.>
Arvostelija: Asphyxie
30.01.2009

Muistutat minua tällä ajasta noin vuosi sitten. Luonani oli silloin henkilö, joka sai minut kokemaan tismalleen näin - olisin voinut huutaa päin hänen naamaansa vaikkapa tuon toisen säkeistön.

Onneksi olen päässyt siitä ajasta eroon. Tämä muistuttaa minua siitä, muttei enää oikeastaan pahassa mielessä. Todella taitaviksi sanakiemuroiksi olet ajatuksia ja tunteita yhdistänyt, liikkuen kliseen ja omaperäisen rajamailla, kuitenkaan kuluneeksi muuttumatta. Se on taito, jota kannattaa vaalia. Sinulla on oma tyylisi, oma persoonallinen tyylisi - pidä se.

Kiitos pitkästä kommentistasi myöskin.>
Arvostelija: mykkäelokuva
30.01.2009

Minulle tulee tästä mieleen terapia istunnot. Koen ne juuri näin, vaikuttava runo.>
Arvostelija: Brindille
05.02.2009

Otsikko kyllä herättää lukemaan, todellakin.

Taas niin loistava, niin kipeä ja kaunis teksti sulta.
Aiheena tää on klisee mutta kirjoitat niin ettei se ole :)>
Arvostelija: Enkelipeikko00
04.11.2009

vau! mitä voimaa runosi sanoilla,
ihaillen luen tätä runoa.
>
Arvostelija: uninen runoilija
01.05.2010


Kaipausta sinusta pelkoa sinuun (minuun)

Itken yöni todellisiksi
vartaloni piirtäessä hahmoasi lakanoihin

Kipuilen sinut ulos minusta
seinälle ripustettavaksi peloksi

Käperrän kaipauksen iholleni
voidakseni leikata sen irti

Kuvittelen kaartuvan taivaan sinuksi
luodakseni mustia aukkoja,
ja tähtien pilkahdukset menevät pois.>

Aamuyön tunteina kirjoitettuja hajanaisia ajatuksia

26.01.2009

Tässä runossa on jotakin, joka pitää otteessaan. Hienoja kielikuvia!>
Arvostelija: Lula Mae
29.01.2009

Kiitos kommentistsi!

Tuon lopetuksesi takia päädyin tätä runoasi kommentoimaan. Se on jollakin tapaa oikein nätti.

Ylipäänsä runostasi. Se on yhtenäinen ja sitä kautta se tuntuu myös ensimmäisellä lukukerralla toimivalta. Toisella lukukerralla kuitenkin ainakin minun silmäni näkevät muutaman kohdan, joka ei oikein tunnu toimivalta. Aloitussäkeistö on kyllä oikein nätti, siitä ei kritiikkiä. Toinen säkeistö sen sijaan ei ainakaan tunnu toimivan. "Kipuilen" tuntuu jotenkin hurjan hankalalta sanalta. Jotakin muuta sen tilalle mielellään! Sen takia tuo säe tuntuu jotenkin toimimattomalta.

Kolmas säkeistö taas tuntuu toimivammalta. Sitten tuo lopetus. Se on oikein nätti, mutta toisaalta tuntuu, että siinä myös ajatuksestasi osa katoaa. Lopetussäettä en enää ymmärrä kunnolla. Ei sillä, etteikö sekin olisi nätti, mutta se on kuitenkin jollakin tapaa vaikea. Olen huono selittämään. Samaan aikaan lopetuksesi on oikein kaunis mutta vaikeaselkoinen, jolloin se hiukan tuntuu jäävän irtonaiseksi.>
Arvostelija: Beth
31.01.2009

Todellinen runotyttö olet.
Kaipaus on jotain hirmu itkettävää.
Anteeksi vähäsanaisuuteni mutta kaunis!
Suosikkeihin ~~> <3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
31.01.2009

tämä on aivan ihana, ja nuo muutkin mitä kerkesin lukemaan, pitääpä muistaa palata töiden jälkeen runoihisi.

kiitos arvostelusta. tuo otsikointi ei oikein ole mun juttu=)>
Arvostelija: cheni112
05.02.2009

Mahtavia hajanaisia ajatuksia!
Aina ei tarvita järkeä, vain kauniita sanoja, jotka takertuvat toisiinsa. Sillä yksin ne eivät ole mitään.

Pidän. >
Arvostelija: Meren kyynel
02.05.2009

piti lukee kaksi kertaa ennenku sisäistin :D
mutta sitten kun sisäistin ni tykästyin eniten tuohon kahteen ekaan riviin :)>
Arvostelija: Punainen Pisara
27.08.2009


Minussa ei ole totuutta edes valheeksi asti

Annan sinun kietoa kätesi
ja luulla koskettavasi jotakin.

Kokemus ei opeta minua tarpeeksi.
En osaa sanoa olevani liian tyhjä,
että voisin sallia jonkun täyttää itseni.

Sinä tulkitset katsettani hyväksynnäksi,
vaikka minä en näe mitään.
Haluat tuntea huuleni kaulakuopassasi,
vaikka kerron sillä vain
huulieni olevan kielletyt,
koska tunnet jo nyt liikaa

minua kohtaan

minua et koskaan.>

Nyt sitten kirjoitan kaiken itsestäni ulos. Nopeastinopeastinopeasti, en anna itseni pysähtyä ajattelemaan, mitä sanon.

25.01.2009

Kiva. <3 Kiva. <3 Kiva. <3 Kiva. <3 Kiva. <3 Joko tautipaketti on postissa?

Ensimmäiseksi tästä runosta pomppasi silmiin tuo lopetus.
"minua kohtaan

minua et koskaan."
Jo sen luettuani päätin pitäväni tästä, sillä ei kai tuollaisen lopetuksen omaava runo voisi olla läpeensä huono. Eikä ollut, todellakaan.
Luettuani runon lopetuskin alkoi tuntua hienommalta, täydemmältä.

Jännä, miten tämä runo saa kuilujakin syvemmät syvyydet, kun tiedän suunnilleen, mistä kirjoitat tässä. En tiedä, miten näkisin tämän runon, jollen tuntisi sinua.

Tässä on surullista perustunnelmaa ja musertavaa oloa. Runoistasi on ajan kanssa kehittynyt syvällisempiä. Kehityt kovasti runo runolta. Odotan kovasti uusia runoja.>
Arvostelija: Asphyxie
25.01.2009

Osaat kirjoittaa kokemuksella.
>
Arvostelija: ÖidenKruunu
29.01.2009


Mikään ei riitä (tai sitten lopulta on liikaa)

Pakenen todellisuutta sinuun,
mutta sinäkin olet riittämätön kipuihini.
Hetken kuitenkin elän kuvitelmassa,
että minäkin osaan tuntea
muutakin kuin sormesi ihollani.

Unohdan tarinoiden traagisuuden
ja loppujen onnettomuuden.
Jos edes olisi sitä tarinaa,
ainoa tuntemani loputtomuus on yksinäisyydessäni.

Kun käännän selkäni,
kosketuksesi muisto haihtuu.
Kaipaan edes mieleni seiniin varjoasi,
mutta kuvitelmasta ei jää

muuta kuin tyhjät raamit.>

Todella hiomatonta. Tämän rehellisempää ja herkempää ette minusta kuitenkaan saa, arvostatte tai ette. Luulen aina haluavani sen, mitä en voi saada. Milloin tajuan, että mikään ei riitä (tai sitten lopulta on liikaa)?

24.01.2009

Anteeksi että kommentoimiseen on mennyt aikaa. Runojasi olen lukenut monta kertaa tässä välissä -olen vain ollut sanaton. Kunpa osaisikin aina kertoa juuri sen mitä runo herättää.

Runossasi on tarpeeksi muttei liikaa. Lopetus toimisi myös ilman muuta-sanaa, mutta toisaalta toimii myös sen kera. Runosi puhuu minulle ja minä ymmärrän, tunnen saman.

Loputon yksinäisyys-yksinäisyyden loputtomuus-loputtomuuden yksinäisyys -pidän siitä kuinka voin leikkiä tällä ajatuksella, maistella sitä ja löytää sen itsestäni. Selän kääntäminen vaatii rohkeutta.

Pidän tästä tunnelmasta.
Kiitän arvostelustasi. :>>
Arvostelija: Nimimerkitönotus
21.02.2009


Enkä osaa romantisoida enää edes kuolemaa

Kuulen, että olen kokenut paljon näin nuoreksi
ja etten voi ymmärtää vielä,
miten sattua ja satuttaa.

Been there done that,
en uskonut eläväni 16-vuotiaaksi.
Nyt on ikuisuus teiniangstivuosista,
kylkiluiden näkymisen riittämättömyydestä,
niin ja varsinkin siitä,
kun suurin haave oli Sid ja Nancy -loppu.

Elämä on kyynistänyt minua liikaakin,
ikuisuus ei enää kuulu sanavarastooni,
ja selviän ehkä hengissäkin kaksiseiskaksi.

En vain ole oppinut yhtä asiaa:
onnellisuutta.>

Voisi melkein sanoa, että tämä on jonkinlainen jatko vajaa kolme vuotta sitten kirjoitettuun runoon nimeltään Enkä enää osaa muuta kuin romantisoida kuolemaa.

20.01.2009

Ei ihme, koska ei onnellisuutta opitakaan, se vain tulee jos on tullakseen ja kyllä se varmasti tuleekin vielä joskus. Hieno runo.>
Arvostelija: ÄNDII
20.01.2009

Upea, voimakas runo. Loistava, kerta kaikkiaan!>
Arvostelija: Lula Mae
26.01.2009

Sanavarastosi on laaja. Minna oot huippu!
Puhuttelevaa pitkästä aikaa jee.
Rupesin kyynelehtimään viime metrit<3
Suosikit HETI ~~>>
Arvostelija: ÖidenKruunu
26.01.2009

Olen ensimmäisen kommentoijan kanssa kyllä eri mieltä, on asennekysmys aika pitkälti onko onnellinen vai ei, ettäjääkö roikkumaan samaan vanhaan. Mutta asiaan-

Tää on ajatuksia, joita vielä vuosi parisitten ajattelin erittäinkin vakavasrti. Mulla vaan oli ajatus, että oon tappanut itseni/kuollut joskus 20 tienoilla suunnilleen..

Surullista, että joku vielä ihan oikeasti tahtoo eläätuota elämää, koska se on kuitenkin itsestä kii, muuttaako elämäänsä. Helppoa se ei ole kyllä..>
Arvostelija: Enkelipeikko00
04.11.2009


Ajoittaisia tuntemuksia pohjan ponnistuspinnasta

Olen sanonut masennuksen olevan loinen,
jonka juurista ei pääse eroon.

Olen tuntenut elämäni junan lipuvan ohi
pysähtymättä yksinäisen matkalaisen vuoksi.

Nyt voisin sanoa tuntevani paljon,
myös sen, että olen olemassa.>

Ei tyypillistä minua, ei sitten todellakaan. Kirjoituslukosta on vain niin hirveän vaikea päästä eroon.

20.01.2009

Tosi kiva että kirjotat - mä tykkään näistä kovin. Voiko ihminen tuntea enempää kuin oman olemassalonsa? Sä Tunnet Paljon.>
Arvostelija: liimapää
20.01.2009

Kiva. <3

Täytyy aivan vakavissaan sanoa, että tämä on hieno. Pidän näistä kielikuvista, erityisesti tuosta masennuksen vertaamisesta loiseen. Juna-kohdasta olisi voinut helposti tulla hyvin kliseinen, mutta onnistuit välttämään sen aika hyvin. Yksinäinen matkaaja särähtää korvaan hienosti.>
Arvostelija: Asphyxie
21.01.2009


Fyysinen kosketukseni huijaa uskomaan henkiseen

Olen elänyt kadotettuja rakkaustarinoita,
ainakin niin minulle on kerrottu.
Kuitenkaan sydäntäni en anna lyöntietäisyydelle,
vaikka ilman ei eläminen ole mahdollista.

"Minä rakastan sinua" on maailman pelottavin lause,
ja silti etsin aina ihmisen,
jonka huijaan sanomaan sen.

Minulta vaaditaan kerta kerran jälkeen enemmän kuin ikinä pystyn antamaan,
ja ainoa tuntemani ratkaisu on jäähyväiset.

Kädet ympärilläni eivät estä taas yhtä ihmistä hukkumasta.
Minun lähelläni on vain traagista ja loppuja,
varsinkin niiden yhdistelmää.>


19.03.2008

palautteesi oli hyvä ja joskus kiva kuulla ne parhaimmat/HUONOIMMAT/SYKÄHDYTTÄVIMMÄT KOHDAT.

oho caos jäi päälle.

mutta kenenään kädet ei estä toista, vain itseään jos sitäkään.
"ja ainoa tuntemani ratkaisu on jäähyväiset"
samaistun.
>
Arvostelija: Enkelipeikko00
20.03.2008

mun mielestä pisteet runossa tekee sen lukemisesta vähän töksähtelevää. jos jätän ne huomioitta, voisin sanoa, että tää oli hienoa luettavaa, ehkä parasta sulta lukemaani tekstiä tähän mennessä. pidän siitä, miten ilmaisit ajatuksesi, ja pidän siitä, miten et yrittänyt värittää tätä turhilla sivistyssanoilla - yleensä silloin menee jossain vaiheessa vahingossa rajojen yli.>
Arvostelija: marras
22.03.2008

voi kettu kun kun kuolen parille lauseelle.
toinen ja kolmas säkeistö upeita ja samoin viimeinen lause. kiitos tästä. >
Arvostelija: Shade
26.05.2008

mä yhtyisin tuohon että ihan kiva lukea tällaista kun et väritä turhilla sivistyssanoilla, ne tekee sun runoista usein vaikeatajuisia miksi en sitten oikein jaksa keskittyä että alkaisin pitää niistä. kiinnostaisi sellainen juttu muuten että kirjoitatko vielä?>
Arvostelija: Kheldar
24.06.2008

Koskettava, siisti, rehellinen. Kuvaa myös omaa tilannetta. Kiitsa hienosta runosta!>
Arvostelija: liimapää
19.01.2009

Minä rakastan sinua, pelottaako?>
Arvostelija: Hullu Alkemisti
13.03.2009

"Minulta vaaditaan kerta kerran jälkeen enemmän kuin ikinä pystyn antamaan,
ja ainoa tuntemani ratkaisu on jäähyväiset."<-
tuo on aivan IHANA kohta! koko runo on kuin minusta tehty ja olen monta aikaa yrittänyt pukea näitä tunteita sanoiksi mutta en ikinä onnistu. sä teit sen mun puolesta. KIITOS ! suosikit ->>
Arvostelija: willie`
10.06.2009


Parannus on vain lopun alkua

Hiukseni ovat kampaamatta
ja silmien alustojen tummuusaste ennätys
- jopa minulle
Suunpielieni muisti ei riitä niihin aikoihin,
kun ne osasivat valehdella ylöspäin.
Depressio tihkuu sormenpäihin asti.

Pohjan alapuolella on niin vaikeaa
vetää hapettomuutta hengityselimiin.
Olen aina miettinyt liikaa,
etenkin sillan kaiteilla
ja metallipinnan heijastuksissa.

Kirjoitan tunteitani pois vain huomatakseni
sen olleen aina vieläkin huonompi vaihtoehto.>

En kirjoita yleensä näin nopeasti. Paluu alkulähteille, varmaan huono juttu.

10.11.2007

enpä tiedä miten huono juttu. mutta joka tapauksessa, pidin runostasi todella. nimi pakotti lukemaan, siitä täydet pisteet. "välehdella ylöspäin" oli erityinen kohta, loppuun samastuin vahvasti. hienoa. >
Arvostelija: Ässä
25.11.2007

Joidenkin mielestä kännykkään tulisi asentaa alkolukko, tiedäthän, ettei voisi kirjoittaa kovassa humalatilassa kellekään mitään tyhmää. Itse kannatan tunnelukkoa, tiedäthän, ettei vain voisi tunnekuohuissaan kirjoittaa toiselle jotain sellaista jota saisi katua jälkeen päin. "Kirjoittaa tunteitaan pois vain huomatakseen sen olleen aina vieläkin huonompi vaihtoehto."
Rakastin tätä, tiedäthän, kuten oikeastaan ihan kaikkea kirjoittamaasi.
>
Arvostelija: DistantSamantha
27.01.2008

pohja tulee vastaan enemmin tai myöhemmin, mutta sieltä ei ole kuin yks suunta, ja se on ylöspäin, nimimerkillä "kokemusta on!>
Arvostelija: tulukset
02.02.2008

useimmissa tän tyylisissä runoissa ei ole ideaa, sanat vaan valuvat mutta onnistut aina tuomaan kaikkeen sisällön. luulen että se johtuu siitä että kirjoitat ajatuksella. kunnioitan sitä aina että teksti on sekä kaunis että älykäs samaan aikaan. ilmaisut on niin soljuvia. meinasin kirjoittaa parhaat osat tähän mutta huomasin koko runon parhaaksi kohdaksi (darn!). olet taidokas, todella taidokas.>
Arvostelija: Shade
15.02.2008

paluu alklähteille ei ole huono juttu. aina.

Tää on ihana runo, aika tuttuja fiiliksiä.
lopetuksessa oon eri mieltä.>
Arvostelija: Enkelipeikko00
18.02.2008

Tää on epätoivoinen avunhuutoruno, kerrot kuitenkin itsemurhasta...

En osaa sanoa tästä enempää, toivon, että voit saada apua.>
Arvostelija: Vihreäpapu
20.02.2008

oooh, aivan mahtava>
Arvostelija: sulosointu
20.02.2008

tää on kyllä jotenkin hieno.
mielenkiintoisia ja kauniisti esitettyjä ajatuksia, loppun on vaan ehkä hieman pettymys muutoin upeaan runoon.>
Arvostelija: teeskentelemätön
07.03.2008

Se on kyllä helvetin masentavaa kun aloittaa kirjoittamisen ja lopputuloksen luettuaan huomaa, ettei se ollut sen arvoista. Hiljaa hyvä tulee, kuten sanotaan.

Loppu on mielestäni irrallinen muusta runosta. Noh, ehkä se on juuri sopiva kruunu runon alakuloisuudelle, vähättelee vielä viimeiseen asti.

"Olen aina miettinyt liikaa,
Etenkin sillan kaiteilla
Ja metallipinnan heijastuksissa."

Miettinyt viimeistä hyppyä? Pohjalta on vain yksi tie, ja se on ylöspäin.

Joo, lopetan sanailuni. Tämä vaan sai minut pohtimaan. :)>
Arvostelija: Shandi
13.04.2008

Otsikko herätti mielenkiintoni!

"Depressio tihkuu sormenpäihin asti."
sinulla on kyky yhdistellä sanat aivan mielettömän osuvasti toisiinsa, en osaa edes selittää sitä tarpeeksi hyvin mutta. Toimii, toimii kertakaikkiaan. Hieno.
>
Arvostelija: nuppineula
30.11.2008

Tykkään kahdesta ensimmäisestä säkeistöstä hirveästi, osaan samaistua niihin täysin. Tuntuu, että sinäkin olet kokenut masennuksen, sillä ei sitä muuten voi osata noin hyvin kuvata.
Käytät tosi kauniita kielikuvia ja hirveän rikasta kieltä. Pidän runoistasi!>
Arvostelija: MariaMagdalena
26.01.2009


Alitajuntani liian pitkä muisti

Minulla on teorioita tunteistani sinuun
ja niistä eroonpääsykeinoista
riittämättömyyteen asti.

Niin se vain on,
että muistot ovat kultaisia.
Kuoren alla ammottaa totuus.

Sinuun kohdistamani tunteet
eivät edes heijastu takaisin.
Kuitenkaan niiden loppu
ei ole näkökentässäni.>

Itse asiassa, kun kirjoitin tätä tänne, tajusin tämän sekavuuden. Kirjoitin lopunkin aivan uusiksi, koska alkuperäinen oli niin toistoa, mutta eipä siitä tullut kuitenkaan mieleistäni.

10.11.2007

Juu..välillä sitä ei vain osaa päästää irti vaikka tietää sen olevan viisaanpaa.pidin aiheesta.>
Arvostelija: AnEmOnE
13.11.2007

ehkä sekava, muttei runon tarvitse olla looginen.

Jotenkin tunteidenpurkaukseksi huomaa tämän. ja ajatsten.

Tykkään sailti>
Arvostelija: Enkelipeikko00
18.02.2008

Pidän tästä <3>
Arvostelija: maizkah
22.03.2008

Apuah.. Kaunista.
Tuttua ja upeaa.
Rakastuinn.
Ihanaa, iik. :'3>
Arvostelija: Swindle
09.12.2008

Käsittelet asiaa miellyttävällä tavalla, minusta tyylisi on erilainen, eivätkä runosi ole pelkkää sana helinää.
Tämä runo laittoi eniten, niistä mitä luin, pään pyörälle.>
Arvostelija: Umbriel
28.01.2009


Todellisuuden hämärtymiä

Surua vain säännösteltyinä annoksina
tämän tyhjyyden sisälle.

Määrä ei enää riitä,
tarve taas lisääntynyt.

Kipu ainoa elämän tuntu,
sekin häviämässä harvinaisuuttaan.

Enää yksi pyyntö jäljellä:
hieman lopullista unohdusta.>

Monen viikon univelka+CMX:n Talvikuningas=tämä runo

08.09.2007

CMX talvikuningas<3
ja tää runo <3>
Arvostelija: kukka
15.11.2007

Ah, CMX:n Talvikuningas on täydellisyyden ruumiillistuma.
Aivan, viimeinkin pääsin tänne asti, runojasi kommentoimaan siis.

Selkeä rivitys ja 'yksinkertainen' lauserakenne helpottavat lukemista, aihe osaa olla ahdistava, joten siksi helppolukuisuus helpottaa ymmärtämistä.
Karun kauniita lauseita, lopun tuntua viimeisessä säkeessä.
Kantaa hienosti itsensä loppuun asti!>
Arvostelija: mindfreak
08.12.2007

Yksi sana: Mahtava.>
Arvostelija: Idja
01.02.2008

Todella loistava :o>
Arvostelija: ÖidenKruunu
05.03.2008


Markkina-arvoni laskusuhdanne

Olen oman itsenikin plagiaatti
ja kyllä, tämä versio on epäonnistuneempi tuotekehittelyltään kuin edellinen.
Reilusti parempia on tarjolla Tallinnan torilla
kappalehintana sentin tuhannesosia.

Tunteenikin ovat laimentunutta cocktailia,
ja koostumuksen selvittämisessä eivät onnistuisi edes huippulaboratoriot,
joten miten minäkään huonolla kemianalan tuntemuksellani.

Elämä ja rakkaus ovat maailman yliarvostetuimpia asioita.
Perustele siis, miksi
elämää pitäisi rakastaa.
>


26.05.2007

hei tää on kiva, vähän erilaista. toi sun tyylis yleensä muistuttaa liikaa yrjänää mun makuun. :) mutta tästä kyllä tykkään todella. ^^>
Arvostelija: Kheldar
29.05.2007

erikoista tyyliä mutta se taitaakin olla tämän runon suurin etu.pidän tästä kyllä paljon !>
Arvostelija: nuppineula
12.06.2007

erikoista tyyliä mutta se taitaakin olla tämän runon suurin etu.pidän tästä kyllä paljon !>
Arvostelija: nuppineula
12.06.2007

Ei elämää tarvitse rakastaa, en minä ainakaan.
Paljon asioita joista pidän tiivistettynä yhteen runoon. Hienoa!>
Arvostelija: Hetkessä
15.06.2007

Ensinnäkin pitää tunnustaa etten tiedä mitä tarkoittaa sana plagiaatti. Mutta sen tiedän, että sussa on hirveän paljon potentiaalia. Sun runot on välillä ehkä hiukan liian monimutkaisia mulle, mutta pidän niistä valtavasti, tästäkin. Viimeinen kappale on nerokkaasti rakennettu, vaikka en yhdykään siihen mielipiteeseen että elämä ja varsinkaan rakkaus olisivat yliarvotettuja. Tykkään tavasta jolla olet saanut kaksi viimeistä lausetta liittymään toisiinsa.

Jatka kirjoittamista, sulla on taitoa.>
Arvostelija: Neryl
18.07.2007

Uaah, kun saisi itsestäänkin irti yhtä hienosti muotoiltuja ajatuksia.>
Arvostelija: First Of May
24.07.2007

Tämä on loistava.
>
Arvostelija: Neulatyyny
26.08.2007

elämä ja rakkaus on kaks maailman tärkeintä asiaa. niitä pitää rakastaa ja elämää pitää rakastaa, täytyy! muuten ei pärjää. ja jos ei rakasta niin voi paska ja onpa perseestä. täytyy tajuta, et mistään ei tuu mitään ilman elämää. tai rakkautta. surullisuus on yliarvostettua. ja kemia. et ei tarvi välittää.>
Arvostelija: justoverjoyed
27.08.2007

Ei miksikään. Pidin ekasta säkeistöstä. (muistutti minua omasta entisaikojen kapina-hengestäni) Ja nimestä. Loppu läsähti.>
Arvostelija: Syysmyrkkylilja
08.09.2007

Ajatuksia herättävä!!
Rakkaus on itse elämä ja se asustaa jokaisessa meissä muodossa tai toisessa kulkien mukanamme.>
Arvostelija: Joutonoomi
24.11.2007

Runoistasi tämä iski eniten. Kaikissa toki oli ihan huikeat otsikot, samoin tässä, mutta pienempi präntti + ironia on lyömätön yhdistelmä minun runoilumaailmassani.>
Arvostelija: YAY
15.02.2010


Yhä vaikutuksesi alaisena

Yritän leikata sinua pois muistilokeroistani,
mutta euforinen tyhjyyshän ei ole mahdollisuuksien rajoissa.

En ennen uskonut käsitteeseen ikuisuus,
nyt se on palautumisaikana sinusta.

Addiktoiduin sydämesi lyöntitiheyteen.
Olit minä, olin sinä.
Nyt täällä on vain puolikas,
joka riistettiin pois elinehtonsa luota.
>


19.05.2007

Wow, ei voi muuta sanoa. Onnistunut otsikko ja teksti!>
Arvostelija: Lasihelminen
19.05.2007

Ihastuin tähän jo silloin, kun tekstasit tämän minulle.
Samaistuin myös täydellisesti, ehkä juuri siksi tämä kolahti minuun kovaa. Ja kuten jo mainitsinkin sinulle tämä on taidokasta ja riipaisevaa tekstiä. En osaa juuri nyt sanoa tästä mitään muuta kuin, että tykkään.>
Arvostelija: Asphyxie
20.05.2007

Wau mikä runo!
Tämä ei ole liian hienostunut tai vaikealukuinen, vaan juuri sopiva. Tähän pystyy myös samaistumaan helposti. Ehkäpä parhaita täällä lukemiani.>
Arvostelija: Blood and Tears
26.05.2007

Mulla oli aika kun sun runot ei iskeneet muhun yhtään. Mutta joko sä olet kehittynyt kirjoittajana tai mä lukijana (molemmat ovat todennäköisiä), koska tämä on mun mielestä jotain aivan upeaa. Hyvä rakash. <3 Tykkään.>
Arvostelija: Kheldar
02.07.2007

auts.
tässä maailmassa taitaa olla aika monta puolikasta, ja ku pahinta on se että vaikka kaiksi puolikasta yhdistyy ei niistä siltikään tuu ehkä enää kokonaista.

täs oli sellasta oman päänsisäisen maailmanlopun tuntua,
sellasta ku herää kesken painajaisen eikä tiiä enää mikä oli totta ja mikä kuvitelmaa.

mä en sano mitään muuta kuin vau.

< 3>
Arvostelija: kukka
16.07.2007

Niin tiivis tunnelma, että melkein palan kiinni tähän runoon! Ihana toi kohta : "Addiktoiduin sydämesi lyöntitiheyteen". Ei voi muuta sanoa, kuin hieno. >
Arvostelija: Marinella
27.07.2007

Mahdottoman ihana <3
Onnistuit :))
Suosikit >>>
Arvostelija: ÖidenKruunu
15.03.2008

Aivan mahtava kuvaus erosta, toisen poissaolosta jättämisestä... Ylipäätään siitä, että toinen ei olekaan siinä enää.

Upeaa.>
Arvostelija: 20 times in a lifetime
25.01.2009


Minuuttomuuteni

Masokismikin oli sentään taitolaji,
rappiosta nautinnon rakentaminen elämäntapa.

Nyt kun ei ole enää kuin
my so called life,
on jäljellä vain yksi suurista mysteereistä:
minkä varaan voisi luoda olemattoman?


Ei sitä olisi uskonut,
että vielä joskus täytyisi kyyneleiden muodostuskin opetella.
>


30.12.2006

Loppu oli pysäyttävä. Ensimmäinen ja toinenkin olivat todella hyviä, mutta niistä en saanut niin paljon irti. mutta tuo loppu, wow, melkein lopetin hengittämisen. Samaistuin.>
Arvostelija: Sanie
30.12.2006

on vaikuttava runo. Ja iavan upeasti kuvaat tuon itsensä hukkaamisen. Sitä voi todellakin kadota niin itseltään, että ei pysty enää itkemäänkään.>
Arvostelija: Mimosa
01.01.2007

"on jäljellä vain yksi suurista mysteereistä:
minkä varaan voisi luoda olemattoman?"

Hurr, kylmänväreet.
Näitä runossasi esiintyviä asioita minäkin mietin joka päivä ja alati, mutten millään saisi rakennettua niistä mitään tällaista upeutta.
Lopetus säväyttää ihanasti ja luo lisää väristyksiä selkärankani tuntumaan.>
Arvostelija: Asphyxie
06.01.2007


Kylmää ja karmivaa.
Sinulla on todella oma tapasi kirjoittaa ja ilmaista asioita ja minä tykkään siitä tavasta.
Hienoa tekstiä, jatka samaan tapaan. :)>
Arvostelija: Psyloche
08.01.2007

mm, aika hyvä tosi hyvä. pidän, kun runo on mielenkiintoisen toteamusmuotoinen, mitään ei selitellä liikoja vaan tämä on jotenkin--napakka ja itsenäinen. sopivan riisuttu. hienompi kuin aiemmin lukemani runot sinulta, ei mitään liikaa eikä liian vähän ja jotenkin yksinkertaisempi.


on jäljellä vain yksi suurista mysteereistä:
minkä varaan voisi luoda olemattoman?

^tuosta pidän eniten.

oot kehittynyt.>
Arvostelija: boisystem
11.01.2007

Tämä teki mut kamalan surulliseksi, tai ei surulliseksi mutta lannistuneeksi. elämään kyllästyneeksi. Mutta se on vain hyvä, on aina parempi että runo saa aikaan negatiivisia tunteita kuin ettei se saa aikaan mitään tuntemuksia ollenkaan. Tämä runo on helposti samaistuttavissa ja kai siksi se iskee varmasti moneen. Tykkäsin.>
Arvostelija: Neryl
19.01.2007

Helvetin upea <3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
17.02.2007

olet todella taitava ja mä en osaa enää muodostaa hyviä arvosteluja.
joka tapauksessa, sulla on järjettömän hienoja oivalluksia ja saat sovitettua ne yhteen, kadehdin sitä ominaisuuttasi.

otsikko on loistava, samoin kahdeksas rivi ja loppu.>
Arvostelija: Shade
17.02.2007

aika tyhjentävä... ihan kiva. niin kiva ,että menee mun suosikkeihin .taidan lisätä sinut kokonaan sinne.>
Arvostelija: ihminen
20.02.2007

taitolaji on kyyneleetkin..joskus.
Eli lopusta eritoten pidin paljon vaikka muutenkin etsivä/luopuva kuvaus hieno>
Arvostelija: Merikukka
23.02.2007

vau.
menen ihan sanattomaksi kuten yleensäkin teksteistäsi.
otsikko on ihan loistava, tulee niin jotenkin oma tilannekin mieleen, ettei sitä edes tunne itseään.
enkunkieli oli sopiva tuossa kohti, jotenkin just täydellinen.
Lopetus on sellainen että pitp melkein pidättää hengitystä.
-onko sullakin niin ettet osaa itkeä, hei en olekaan ainut.. >
Arvostelija: Enkelipeikko00
21.03.2007

uskomatonta, mulla pyöri päässä muutama viikko sitten tuo suuri mysteeri jonkinlaisella tasolla. en kuitenkaan osannut ihan pukea sitä sanoiksi joten annoin sitten olla. mutta tässä se on nyt! huikeaa. rakastuin myös otsikkoon.

kiitos arvostelusta myös. :)>
Arvostelija: pahoinvointipäiväkirja
02.02.2009


Harha(utum)inen

Huomaan jalkojeni löytäneen tielle,
jolla on vain yksi suunta.

Miten tunteista kulloinkin kirjoitetaan,
riippuu siitä, mitä tunnelabyrintti milloinkin
sattuu tielle tuomaan.

Vain yksi harha-askel voi muuttaa vuosisadan rakkaustarinan
nanosekunti sitten päättyneeksi tragediaksi.

Viimeksi minä eksyin harhaan itsestäni.

Niin ja sillä tiellä olen vieläkin.
>

Kauan sitten jo sanottuja asioita. Kokeilin, mutten onnistunut.

25.12.2006

kaunista...toivottavasti mulle ei käy tänään niin että astun harhaan..ja olen hukassa...=)>
Arvostelija: Via Dolorosa85
26.12.2006

kaunista.. :)>
Arvostelija: SoulOfEvil
29.12.2006

Välillä kaikki vain on niin vaikeaa. Loistavasti kirjoitat, pidin muistakin runoistasi.>
Arvostelija: dark_desire
04.01.2007

ehkä sanat ovat löytyneet mutta sinä olet jäänyt jonnekin?

Ihan upeeta tekstiä tämäkin, niin todellista ja niin oman(kin) nahan alle menvää.
osaat herättää tunteita sanoillasi.

jälleen otsikosta erityismaininta.>
Arvostelija: Enkelipeikko00
21.03.2007

Otsikko kiinnitti heti huomion. En tiedä sitten olenko kovinkaan viisas, mutta tuossa on jotain ironista minun silmieni katsoessa.

Sinä osaat kirjoittaa tiedätkö liian hyvin. En minäkään oikein osaa tehdä muuta kuin vain ajatella jokaisen runosi jälkeen, että miksi minä en keksi mitään tuollaista. Varsinkin tuo toinen säkeistö, kateeksi käy kykyäsi tehdä ajatuksista lauseita noin hyvin. Suosikeihin menee heti.>
Arvostelija: mykkäelokuva
10.06.2007

Eipä tarvinut kahta kertaa miettiä miksi olit suosikkirunoilijoihini joskus päässyt.

Tässä kun hetkisen aikaa jumituin runojasi lukemaan..

Upeita ovat teoksesi,
vallan mainiota terapiaa aivoilleni.>
Arvostelija: beautiful end
14.04.2008


Me-pronominin jako kahdella

Anteeksipyyntöni ovat enää vain tyhjää sanahelinää
ja vaikenevat ennen kuulumistaan.

Yhdestä täydellisestä hetkestä tässä jatkumossa
täytyy aina maksaa pitkällä tuskan aikakaudella,
ja minä vain kysyn, onko se lopulta sen arvoista.

Kun sinusta tulee vain varjoja pupilleihini,
en enää tiedä, mitä pitäisi tuntea,
tai lähinnä en voi myöntää itselleni ettei mitään.

Matka täydentävästä objektista yksinäiseksi subjektiksi
on niin pelottavan lyhyt,
etten ehdi sopeuttamaan tunnekeskustani muutokseen.
>

Ehkä tästä aiheesta kirjoittaminen olisi pitänyt lopettaa jo ennen kuin se oli alkanutkaan.

18.10.2006

runojesi (ei ainoastaan tämän) monimutkaiset sanat hämmentävät vähän, takerrun ehkä niihin liikaa. Täytyy tulla huomenna lukemaan uudelleen, jos saisin seuraavaksi lauseista jotakin.
Viimeinen kappale on osuva ja hieno.>
Arvostelija: sadealue
18.10.2006

Mielenkiintoinen, puhutteleva...
Rakkaudesta tässäkin on kyse.
Tunteminen on elämämme rikkaus,
sitä ilman varmasti olisi "köyhää">
Arvostelija: Aaltonen
18.10.2006

hmh hmh hmmm... hmmm (näyttää junalta[typerä huomio, mutta tehtävä se oli])>
Arvostelija: vainihminen
19.10.2006

Miten sä osaat käyttää noin vaikeita sanoja? Olen liian yksinkertainen ymmärtääkseni tätä täydellisesti mutta kuulostaahan se hyvältä ja sivistyneeltä.>
Arvostelija: PandeMia
19.10.2006

Sinä se teet niin hienoo tekstiä!>
Arvostelija: ÖidenKruunu
19.10.2006

suhinaa. tämä kertookin jotain. olet taitava.

pidänpidän. enempää en nyt osaa vain sanoa.>
Arvostelija: Sassy Sin
21.10.2006

Aivan loistava ja nerokas otsikko!
Runosi tuntuvat paranevan runo runolta ja kirjoitustaitosi kehittyvät jatkuvasti parempaan päin.
Ei tätä voi kuin ihailla.>
Arvostelija: Asphyxie
22.10.2006

Mä pidän tästä. :)>
Arvostelija: Sehnsucht
24.10.2006

"en enää tiedä, mitä pitäisi tuntea,
tai lähinnä en voi myöntää itselleni ettei mitään."
hyvä! tykkään tällaisista äikkä-aiheisista runoista, in general. tyylikkäästi kirjoitettu. tunnekeskus-sana on myös erityisen kehun arvoinen. >
Arvostelija: Ässä
25.10.2006

Tästä runosta tuli mieleeni yksi äidinkielen ylioppilasaine, joka lähti lukion opettajan ensiarvioinnista laudaturina mutta tuli ylioppilaslautakunnalta takaisin hylättynä.



'Tarkoituksellinen vaikeaselkoisuus' makes me horny.>
Arvostelija: mammuttisiilinpalvoja
29.10.2006

Tämä on kyllä loistava.
pistänpähän suosikkeihini.
kieliopilliset vertauskuvat
kertoivat hyvin asiansa.>
Arvostelija: Illuminated
04.11.2006

Tykkään kovasti sun tyylistäsi ja persoonallisuudesta, mutta tämä tuntuu liian vaikealta minulle, runo kompastuu vähän omaan hienouteensa.
Toisesta kappaleesta pidin eniten, siihen kiteytyy koko runon ajan vallitseva tuskan ilmapiiri. Kipeää, kaunista tekstiä.>
Arvostelija: Neryl
23.11.2006

Tykkään kovasti sun tyylistäsi ja persoonallisuudesta, mutta tämä tuntuu liian vaikealta minulle, runo kompastuu vähän omaan hienouteensa.
Toisesta kappaleesta pidin eniten, siihen kiteytyy koko runon ajan vallitseva tuskan ilmapiiri. Kipeää, kaunista tekstiä.>
Arvostelija: Neryl
23.11.2006

Otsikko hyvä kymmenen, sai minut lukemaan loppuun. Tuntuu että vähän kompastelet liikoihin 'hienoihin' sanoihin? Jotta tajuaisi kokonaan, vaatisi monta lukukertaa, eikä sitä kukaan halua tuntea itseään tyhmäksi. ^^
Mutta anyway hiton hieno, koska sentään tajuan kaikkien hienojen sanojen tarkoituksen.>
Arvostelija: Paniikkivarpunen
23.11.2006

todella upeaa tekstiä. pidin ja paljon. tämä löytää itsensä suosikeista :)>
Arvostelija: bymyself
23.11.2006

Rakastuin otsikkoon.>
Arvostelija: Uniapnea
03.12.2006

Pidän tästä. Viimeinen kappale on upee.>
Arvostelija: Peltiprinsessa
27.12.2006

Mulle tuli mieleen Sofi Oksasen tyyli. Niistä tulee mielekuvana sama väri, kuin tästä.>
Arvostelija: Niilo
10.01.2007

Pidän valtavasti.>
Arvostelija: Neulatyyny
24.01.2007

ihailen. taikaa, taitoa, todellisuutta.
toinen säkeistö soi päässäni loppuillan. niin kaunista että käy kipeää.

osaat>
Arvostelija: tunturipuro
17.07.2007


Mielialamääritelmä

Perfektionismi kaataa mielenterveyteni rajoja
upotessani koko ajan yhä syvemmälle epätäydellisyyden syövereihin.
Klaustrofobisena harhailen etsien pakokeinoa,
mutta en löydä itsestäni pois.

Selväjärkisyys häilyy vain käsitteenä aivojeni pimennoissa
tyhjään tauluun painettujen siveltimen vetojen haalistuessa tunnistamattomiksi.

Kaukana häämöttävät paratiisinäyt,
mutta nekin vain askelmia kohti kadotusta.
>

En ole kirjoittanut pitkään aikaan.
On liikaa sanottavaa ja liian vähän oman itsensä ymmärtämistä.

15.10.2006

Älyllisen ihmisen ajatuksia. Joskus on lujilla oman itsensä kanssa.>
Arvostelija: tulen-poika
15.10.2006

Ah, mahtavaa sanakirjailua
Upea ja todella intensiivinen runo, ei voi muuta sanoa>
Arvostelija: Aegrescit
15.10.2006

Niinkuin jo muut ovat sanoneet, upeeta tekstiä..
Ehkä kirjoittaminen luo selvyyttä sinulle siitä kuka olet, toivottavasti olet tästä saanut jtn apua.
Älyttömänm intensiivinen runo, vaikka on näin lyhyt. Todella mahtavia yksityiskohtia kuten tuo en löydä itsestäni pois.>
Arvostelija: Enkelipeikko00
16.10.2006

Tässä on paljon ajatuksia, pidän siitä. Ehkä jokseenkin omien ajatuksieni kuuloisia...

Persoonallinen ja kaikin puolin hieno kokonaisuus, menee suosikeihin. Kiitos arvostelusta.>
Arvostelija: mykkäelokuva
16.10.2006

hyvää ulosantia. tykkään tämän tyylisestä runoudesta. tässä on vankka tunnelma ja kaikessa sekavuudessaan selkeä sanoma. alku oli paras. hieno runo!>
Arvostelija: Ässä
16.10.2006

kaunis runo, niin kuin nämä kaikki muutkin.:) tuo itseään pakoileminen iskee.

kiitos arvostelusta.:)>
Arvostelija: Kilpikonna
17.10.2006

Helvetin hienoa tekstiä. Taidat pitää pitkistä sanoista... :) Sopivat hyvin tämän tyyppiseen runouteen.>
Arvostelija: Epatto
18.10.2006

Olen lukenut runojasi aiemminkin, ja huomaan huikeaa kehitystä. Olit ennenkin hyvä, nyt olet parempi. Lausevalintasi ovat upeita ja osaat tehdä hienoja kokonaisuuksia, jotka voisivat kaatua ylipitkiin sanoihin, mutta eivät kaadu. Muutamalla säkeistöllä saat välitettyä lukijalle helvetin kauniin tunnelman. Lyhyesti sanoen, rakastan tapaasi kirjoittaa. >
Arvostelija: Anthjaon
18.10.2006

Mielestäni runossa on tärkeintä sen sanoma, eikä se, mitä se on pinnallisesti. "Mielialamääritelmä, perfektionismi, mielenterveys, selväjärkisyys, paratiisinäyt.." Nuo saavat tästä valheella VAUIHANAMAHTAVAN oloisen, mutta mitä tämä on todellisuudessa? Kasa hienolta kuulostavia, satatavuisia sanoa ilman sisältöä. Mielestäni eihyvä.>
Arvostelija: Aani
26.10.2006

Ehkä olen vaan tyhmä, mutta olkoon. Uskon, että joku ymmärtääkin tämän, mutta minä en. Johonkuhun tämä varmasti iskee.>
Arvostelija: Aani
26.10.2006


hautaat hienoja ideoita turhan vaikeisiin yhdyssanoihin ja sivistykseen vaikka saisit runoistas hyviä ilmankin.

"--mutta en löydä itsestäni pois" << tämänkaltaisia yksinkertaisia oivalluksia lisää kiitos.

>
Arvostelija: BANG
07.11.2006

Hui, tämä iskee ja jytinällä. Upeita sanoja, hyvin yhdistetty kokonaisuudeksi. Tykkään kovasti. >
Arvostelija: Kiin
12.11.2006

Vau. Kiteitä..

Välillä pitää pysähtyä. Ajatella. Tuijottaa. Kuin tylsämielinen.

Destroid : Into the Deepest Dark

beautiful mix. Nautitaan haaleana.
>
Arvostelija: vainihminen
02.12.2006


| 0| 20 | 40

16515 runoilijaa on lähettänyt jo
670707 runoa!
 
 
 
 

Tänään syntymäpäiviään viettää:

Bastet 18v.
Sharpay 19v.
Peltiunelmia. 19v.
ongelma 19v.
kuihtunut_ruusu 20v.
lostboi 20v.
Mariage 21v.
CookieDust 22v.
Tonppa 22v.
petit muffindoll 22v.
Sanojensaattaja 23v.
suzanna871 23v.
invisibleboy 29v.
Lion80 30v.
ayla 61v.
rakasruno 61v.
breakable

   Paljon onnea!
 

Hosted by
Kotisivut.com
 
Copyright 2003 Petri Vilén