www.rakkausrunot.fi

olit poissa luotani jo silloin
kun vielä makasit sylissäni
hymysikin hävinnyt
tiesin kyllä minne
vaikket sitä
ääneen
myöntänyt

22.02.2009

Mielenkiintoinen runo>
Arvostelija: Sateenkaarinarri
22.02.2009

Mietit; itkevätkö he vatsassani, tai lakanoissamme edes joskus

sinä tahdot oppia minut
huomaan sen tavasta, jolla hakeudut minuun

kun seisomme peilin edessä
et koskaan omaa kuvaasi katso
edes humalassa et muistele menneitä

uskon, että minussa sinä olet onnellinen

et välittäisi, vaikka kukaan ei
aikaisemmin olisi tuntenut samoin
etkä anna itseinhoni tukehduttaa sitä mitä sinä tunnet

toivon:
enhän koskaan allasi palele
ethän lämmöstäsi ikinä luovu

tai työnnä minua pois>

kiitos

02.02.2009

ihan uskomattoman kaunis ja rakkaudellinen. mieletön. suosikit >>>
Arvostelija: susihihna
02.02.2009

Kaunis, ja hieman kaipaava runo!>
Arvostelija: Mminnää
22.02.2009

Voi, pidän tästä kamalasti! Ei mikään tavallinen siirappine runo omalle mussukullalle tuitui...vaan mielenkiintoinen runo ja todella aito. Täynnä rakkautta. Pidän koko kokonaisuudesta, jokainen sana on tässä löytänyt paikkansa. Noniin, meni hehkuttamisen puolelle mutta kyllä tää sen ansaitsikin. >
Arvostelija: Purppur
26.02.2009

Minä jään ihmettelemään ja hengittämään tätä runoa, aivan viiltävän suurta ja kaunista tunnetta!. Upea suorastaan.

Taidanpa lisätä sinut suosikkirunoilijakseni ja palata joskus myöhemminkin! :)>
Arvostelija: Wenla
10.05.2009

Tää on jotain niin uskomattoman kaunista, herkkää, jotenkin sellasta jonka pelkää hajottavansa pelkällä katseellaan. Ihana tunnelma tässä runossa, muutenkin kauniisti kirjoitat. Suosikki.>
Arvostelija: Troubleda
16.08.2009

todella kaunista tekstiä.

pakko sanoa, pidän kovasti kirjoitustyylistäsi ja kaikista runoistasi :)>
Arvostelija: aurinkosade
29.11.2009

Soita mulle ni lohdutan sua, 19283e/h

minulla ei ole koskaan ollut aikaa
hyvästellä yhtä kauan kuin olisin tarvinnut

päätökseni pakon alla
yhtä hätäisiä kuin meikkini aamuisin
olenko koskaan saanut olla edes lähestulkoon varma?

juurrun aina paikkoihin joihin sattuu liikaa palata
ihmisiin jotka lopulta vain juoksevat luotani pois
ja joita kun myönnän kaipaavani, minua lähes säälitään
tai ymmärretään enemmän kuin tahtoisin

sillä
he
luulevat
tunteneensa meidät ja sen mitä meillä oli

he sanovat aina sanat
joita lohtua hakevat
lukevat naistenlehdistä>

20.01.2009

Ihana, kyynel tuli silmäkulmaan :')
Ehdottomasti suosikkeihin, on kyllä niin
upea runo...

ps. meilkin on ikävä sua
haleja ja pusuja :>>
Arvostelija: Black Yoosei
22.01.2009

tää oli upea
sulla on voimakas tyyli kirjoittaa
sana hallussa; kadehdittavan hyvin

en voi kun taputtaa>
Arvostelija: QueenOfTheDawn
17.08.2009

aivan upea runo! pidin varsinkin lauseesta "juurrun aina paikkoihin joihin sattuu liikaa palata" vau! pidän myös muista runoistasi :)>
Arvostelija: saudoso
17.08.2009

Tämä on hieno! Siis oikeasti, kolahti ihan tajuttoman lujasti. Tykkään sun muistakin runoista, joita tossa luin, mutta erityisesti tää.. Tässä on kaikki. Tuo loppu. Mitä voisin sanoa. Olen viime päivät miettinyt juuri tuota, niitä tyhjiä sanoja, joihin mun pitäisi kai uskoa. Tämä oikeesti on uskomattoman hieno. >
Arvostelija: Kipupiste
04.09.2009

Maa oli jäinen, niin kuin sinäkin

Fyysiset arvet parantuu tietenkin
kuitenkin joka viikko jokunen päivä
parahdan, itkeäkseni sitä mitä ja miten mua sattui

onneksi pimeääni on ilmestynyt monta hyvää
ja kirkasta valoa, joihin sinulla ei ole muuta valtaa kuin se
että saat minut pelkäämään, pelkäämään sitä että vielä joskus minä tuhoudun, tavalla jolla sinä et koskaan

sinä kuulut jokaiseen iloiseen ja jokaiseen
surulliseen päivääni, vihaan sitä mutten mahda mitään
välillä katsot minua rakkaani silmistä

voi ~~luoja~~ miten vihaan sitäkin
mutta hänen katseensa viipyessä minussa sinä häviät
eikä hän sulje silmiään muutenkaan kuin nukkuessaan

olen toivonut sinulle pahaa, välillä leikkinyt tulevani
uniisi painajaisina, tai alintajuntaasi alakulona
välillä leikkinyt päässeeni sinusta ylitse
ja minä olenkin, polkenut, mutta en sen yli
mitä minulle aiheutit ja mitä itselleni silloin tein>

10.12.2008

Ää, kaunista tekstiä. Tämä sattuu.>
Arvostelija: Pikkulintu
10.12.2008

kirjoitat niin loistavasti kaikki tunteet >
Arvostelija: gatri
10.12.2008

Meet nyt tällä liian lähelle mun sisintä. Sinne en halua katsoa. En halua lukea tätä enää koskaan.>
Arvostelija: Kirjavaras
25.03.2009

Suuteletko mua vielä kun lumi sulaa?

mun sydämen tilalla patteri,
jonka lämpö hiipuu syksyllä
ja palautuu vasta kun nurmi vihertää

tarvitsen sua pitämään mut sulana tänä vuonna
tarvitsen sua ettei ruumiinlämpöni laskisi
lähelle miinusta, jokaikinen sunnuntai
ja reilusti rajan yli joka maanantai>

29.10.2008

kaunis. <3 varsinkin otsikko. mutta koko runo todella ihana (:>
Arvostelija: hiljainenkyynel
29.10.2008

Ihana :>>
Arvostelija: Black Yoosei
31.10.2008

tämä on ihana

patteri vertaus on vain jotenkin ristiriitainen,
meillä patteri hehkuu talvella ja kesällä on jäätä

ehkä se on silti juuri siksi hyvä>
Arvostelija: gatri
02.11.2008

Tätä tekstiä ei otsikoida

Kuljen varmasti perässäsi pimeässä
kauemmas kuin itse seutuja tunnen
voin aistia pienestä ilmanvirrasta olotilasi
ja kaiken sen mitä ajatuksissasi liikkuukaan

Voi olla, että kerran jos sanoillasi satutat
jättämäsi jälki märkii ja märkii niin kauan
että lopulta ehkä heräät vieressäsi näköiseni ruumis
luut saattavat olla yhtä aikaa murtuneet kaikki ja katkeilleet
vartaloni tulehduksesta turvonnut ja jäykkä
seuraavassa sekunnissa täysin luuton ja löysä
valun sormiesi välistä kuin hienojakoinen hiekka
kuin sula laava tai käsistä tuulen kanssa karkaavat hiukset

Minua et välttämättä koskaan omista saatika tunne
jos huonosti käy, saatan olla maailman paras tyttöystävä
etkä koskaan löydä ketään, kuka olisi kaltaiseni>

23.09.2008

ah ihana ♥ >
Arvostelija: riot
05.10.2008

Kuinka paljon sanoja jäi muistikatkoksen vuoksi käyttämättä?

Sillä joskus, kun minulla vielä oli lankapuhelin
istuin sen vierellä vuorokausia odottaen puheluasi
rajan takaa, hiljaisesta yläkerrasta tai esimerkiksi
toisesta huoneesta vaaleanpunaisen seinän takaa
jossa eivät enää edes ruusut seinässä eläneet

Istuin hiljaa paikallani useita päiviä ja öitä
kuuntelin josko heräisitkin henkiin, siellä missä ikinä olitkin
kuuntelin hiljaa, kauan, ennen kuin saksilla katkoin johdon
puolen sentin pituisiksi paloiksi, sellaisiksi, samanlaisiksi
niin kuin Niina salaa pyysi sinut minun tekevän>

28.07.2008

Lauseet, joilla toinen saadaan luopumaan tuhosta, ovat kadonneet

Kuuntelet surusanoja hiljaisilta kasvoilta
samalla kun hän jäätyy kylkeesi kiinni

Kylmillä sormenpäilläsi sivelet toivoen
että tämä unohtaisi kaiken, mitä teit
>

Sinulla ole enää valtaa, ei edes
vaikka käskisit ääneen, sinä olet minun

25.07.2008

mä niin rakastan sun runoja. oikeesti.
ekan kerran luin näitä nii itku herahti silmiin. oot luonnonlahjakkuus.>
Arvostelija: faithless-
10.08.2008

Kun minä olen tappanut itseni, 
sinun elämäsi alkaa

Ehkä siksi en teekkään niin

29.05.2008

aika raju. lyhyt mutta kertoo paljon.>
Arvostelija: ILme
29.05.2008

Suudelma poskelle, juoksen rappukäytävään, ilman häntä

Kuulin vain hämärässä sanat
en tiedä voinko elää ilman sua
mutta tiesithän itsekin

ettei se menisi niin
ei se ikinä menisi niin
ethän enää yöuniasi takiani menettäisi>

17.05.2008

Mitä jos varpusella etelään, mutta enhän minä halua sinne?

Enhän jaksa(nut) uskoa että kukaan voisi jaksaa
kaikkea tätä kanssani pidempään kuin sinä jaksoit
se on uuvuttavaa, kuten oli myös se etten koskaan
saanut kyllikseni fyysisyydestä, sillä suruni on syvemmällä
enkä halunnut päästää sinua pois, siksi niin tärisin vai mitä?
Suutelin sua lujaa pienellä mäellä, ei rakas erota vielä
pyysin ilman ääntä, rakasta mua mun surua vielä
>

02.05.2008

Näissä siun runoissa on jotain tiettyä epärunomaisuutta, josta pidän. Olipa selkeesti ilmaistu.

Nämä ovat kuin hetkiä. Ihan mahtavaa.
Kiitos täst!>
Arvostelija: rivet
10.09.2008

This life is song to say goodbye all the time

Viisi kuukautta sitten istuin etupenkillä
pidellen sylissäni pientä pahvilaatikkoa josta
sikisi hataraa elämää, sellaista jota itsekin elän

Ei ole mitään tunteita minua kohtaan
kuitenkin olen häilyvänä yhä
ja unohdan kastella kukat,
tyhjentää tiskikoneen,
nostaa pyykit kun mietin
miten saada sydämensä vielä kerran>

ehkä ajattelet, etten ole koskaan kirjoittanut sinusta

27.04.2008

ihoni on vain pintaa jonka yritän väkivalloin
saada unohtamaan jokaisen ajatuksen
muita kohtaan en vihaani näytä
enkä elä kesän yli, jos vielä
tunnenkin silkinpehmeät
puulankut jalkojeni alla

välillä odotan,
että saisin syyn>

"I can love but I need her heart"

20.04.2008

tuo punaiseksi kirjoitettu.. kertoo.. ja paljon..>
Arvostelija: henrik j toloppanen
20.04.2008

Tanssit kuin Maria ehkä

aamulla mielessäni oli sanat
tiesin pisteiden paikat ja pilkunkin
enää en muista edes mistä aloitin

sinulla on hymysi takana
Maria, syntynyt sielu meistä kahdesta
joka ei koskaan itke, vain siksi
ettei hän havahdu siihen kuinka kumpaankin sattuu

minä tiedän, hän vielä herää kuten jokainen muukin
sitä ennen ehdit tanssia vielä,
Minnalle joka hymähtää
suoristamatta selkäänsä joka sinulle olisi tärkeää
niin kuin suora hyllykkö, puu, ja tietenkin suorat sanat

Maria-pieni, kieroon karrelle kasvanut
älä herää vielä, ettei hän
jota minä rakastin
menettäisi onneaan
jonka hän mielestäni ansaitsee vieläkin>

11.03.2008

Älä vielä hylkää minua vaikka

pisarat putoaa vuorotellen
seison yhdellä jalalla ja odotan viimeistä
sylissäni punainen pyyhe, kaksisävyinen
silmät on kiinni, toinen korva tukossa ja humisee

mitä sanon, jos myöhemmin kysytään?
en tiedä

jalkapohjassani oli haava, ja ei,
meidän kylpyhuoneen lattiakaivosta
Ei tule oksennuksen haju>

21.02.2008

| 0| 20 | 40

raakile

Muuttuu puuttuu ja unohtuu

Losing my religion/L o s i n g is my religion

Hän, jonka parhaana ystävänä päihteet

En näe kaduilla vieläkään ketään

Nousitko aamulla ollenkaan, mitä jos et sittenkään?

Tulemalla kevyemmäksi pääsin ehkä lähemmäksi pintaa