Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot
Virran pohjaansinne katoavat jäljet
joita tähän asti
eteeni olen asettanut
kuka ojentautuu yli reunan
katsomaan kuka siellä on
antaisi käden
näin olkaa hyvä – en kestä
pitää
kiinni
itseäni niskasta
ei tästä pitäisi pitää
kiinni
on käyttöohje, edessäni
en voi lukea
sokaistuin silloin kun
minut kastettiin
Styx-virtaan – niskasta pidellen varmaan,
sillä se tuntuu olevan kantapääni
ote lipsuu aina vain enemmän
niska irtoaa
ei ole enää mitään mistä pitää kiinni
minne sitä enää jatkaa
muualle
kuin
virran pohjaan
>
Ihmisen polttoaineen loppuessa sisäisten ajatusten poistovoima ei enää riitä kumoamaan painovoimaa ja ihminen luhistuu mustaksi aukoksi, josta mikään ilo ei pääse enää pakenemaan.
22.03.2007Historiallinen niskalenkki. Kiireestä kannattain pöllähtää, tämän luettua voi tuumimaan köllahtää... >Arvostelija: Adastra22.03.2007 Hallitset sanojasi. Annat niiden tipahdella ja hallitset niitä silti. Mahtavaa, on aina hienoa saada uusia nimiä suosikkeihin. Hyvää syntymäpäivää! >Arvostelija: DistantSamantha23.08.2007 Ohhoh....toivon, että joku sai jostain pitävän otteen, kun minäkin näin myöhässä tätä taituruutta ihmettelemässä tässä. >Arvostelija: Entiteetti29.12.2009 "Paratiisilintu laskeutuu vain kädelle, joka ei purista." John BOlen aina tahtonut olla vapaa. Olen uneksinut pakenemisesta siitä puristuksesta, joka saa jokaisen ihmisen tekemään asioita, joita emme tahdo. "Aina ei voi saada, mitä haluaa", niin sanotaan ja niin opitaan. Tämä asia hyväksytään, koska se on totuus. Siltikin siitä asti, kun olen sen oppinut, olen tahtonut olla vapaa. Olen uneksinut mahdottomasta asiasta mutta ennen kaikkea olen uskonut, että se vapaus on paratiisi.
Ihmisen ovat taistelleet ja kuolleet vapauden puolesta; määrittääkseen itse, miten heitä puristetaan ja kuka sen tekee, koska kukaan ei halua vain avuttomana murskautua kämmenen sisään, jonne he itse eivät ole kömpineet. Oman vapaan tahtoni toteuttaminen on suurin saavutus, mitä voin tavoitella. Kaikki ponnistelu on vain siksi, että voisin edes vähän tehdä sitä, mitä vapaa tahtoni vapaasti tahtoo. Minulla on vapaus päättää, mitä teitä kuljen, jotta pääsisin hiukan maistamaan paratiisiani.
Minä siis teen elämässäni lukemattomia valintoja, mutta nämä valinnat ovat annettujen mahdollisuuksien välillä. Olen kyllä vapaa päättämään niidenkin ulkopuolelta, mutta silloin minun olisi hyvin uskaliaasti kiemurreltava puristuksesta irti, jolloin jäisin sen ja sen sisältämien mahdollisuuksien ulkopuolelle. Me kaikki puristumme toisiamme vasten ja yhtenä joukkona kuljemme yhteen suuntaan. Lähekkäin me emme pysty liikkumaan muuten kuin varovasti. Meidän puristettu vapautemme toimii, koska me kaikki teemme jotain, mitä vapaasti tahtoen emme päättäisi tehdä: annamme toisille tilaa omastamme.
Mutta tahdon enemmän. Tahdon uneksia, siispä niin teen, sillä kaikkiin kohdistuva puristus ei kuitenkaan ylety uniimme. Siellä me liitelemme loputtomassa vapaudessa ilman mitään ympärillä. Niin, tahtoisimme olla lintuja, sillä lintuina me itse olisimme paratiisissa, emmekä vain kurkottelisi kohti sen hedelmiä. Täydellisyys on kaikkien tavoite. Ihmiskunnan synnystä lähtien olemme kulkeneet sitä ja vain sitä kohti, jatkuvasti etsien, koskaan luovuttamatta. Minä en ole tyytyväinen ennen kuin kaikki on saavutettu. Se pieni vapaus, jonka joskus saavutan, ei riitä, koska on mahdollista saavuttaa enemmän eli osaan kuvitella jotain parempaa. Osaan kuvitella itseni lintuna paratiisissa. Siksi pyrkimyksemme päästä lentoon ovat loppumattomia niin kuin taivas, jonneka tahdomme.
Mutta myös puristus on loppumaton, vaikka ihmiskunnan työ on sitä löysännyt ja tulee vielä löysämään. Kun saamme enemmän tilaa, meidän halumme vain kasvavat täyttäen sen tilan ja pysymme yhtä puristuksissa kuin ennenkin. Me kasvamme ja valtavoidumme edelleen kuvitellen, että voimme lentää. Yhdessä liikkuen olemme tehneet pitkän matkan kohti vapautta vielä edelleenkin kiihtyvällä vauhdilla, mutta emme ole päässeet yhtään lähemmäs paratiisia. Toisin kuin monet uskovat, me emme ole koskaan olleet paratiisissa. Se ei ole paikka, jonneka tulemme palaamaan.
Minun paratiisini; vapauteni; onneni – minun ja ihmiskunnan matkan päämäärä; elämän tarkoitus – mikä se on? Vaikken sitä tiedä, olen uskonut kulkevani sitä kohti. Uskomme näin, koska tahdomme olla tyytyväisiä. Emme voi hyväksyä sitä, ettemme voisi työllämme saavuttaa onnea – että paratiisi olisi ikuisesti vain unta. Me emme pysty olemaan tyytyväisiä tässä puristuksessa, jotenka taistelemme sitä vastaan; koitamme puristaa itsemme ulos paratiisiin. Me uuvumme mutta vain jatkamme – loppumattomiin – uskoen loppuun saakka saavuttamamme jotain.
Meidän tulisi muistaa paratiisi ympärillämme; se taivas, jossa vapautemme lintuna on saavuttamattomissa. Me emme pysty saavuttamaan mitään lintuina, ainoastaan yhdessä pysyen on kaikki, mitä meillä on, mahdollista saavuttaa. Meidän on vapauduttava unistamme; lakattava taistelemasta vastaan; nähtävä se tila ympärillämme, minkä muut ovat omastaan antaneet. Jos emme itse purista vastaan, se tila vapautuu ja taivas aukeaa meille. Mutta me emme kulje siitä aukosta vapauteen, koska me tahdomme olla vapaita vain ollaksemme onnellisia – paratiisissa. Paratiisimme saapuu lintuna luoksemme, liitäen oman vapaan taivaamme halki. Meidän tarvitsee vain ottaa se vastaan, sillä paratiisilintu laskeutuu vain kädelle, joka ei purista.>
Viimeistä kappaletta vaille jäänyt ja nyt loppuun kirjoitettu preliminääriesseekokeeni. Tehtävänanto sisälsi vain otsikon (John Berr -henkilöä ei taida olla olemassa, eikä myöskään sellaista kuin John Berry, mutta sellainen on kuin kantrilaulaja John Perry). Ilmoittakaa mahdollisista typoista.
02.02.2007Kaiken kaikkiaan, olen kiitollinen, että löysin nämä tekstisi täältä. Suosikkeihin menee että sujahtaa, ja näitä palaa mielellään pohtimaan jatkossakin. Upeaa! >Arvostelija: Kuutarha23.08.2011 Ääretön per ääretön on yksi tai nolla tai nolla per nollaSitä syntyy vain yhtenä ainoana hetkenä mutta kuolla voi minä elämänsä hetkenä hyvänsä. Vain yksi mahdollisuus päästä elämään ja äärettömästi mahdollisuuksia lopettaa se. Minne synnymme, minne me sieltä ravaamme? Miksi sain juuri tämän elämän käytettäväksi? Ja miksi se vain kuluu koko ajan. Koko elämän ajan. Se kuluu pois mutta miksikä? Pyyhekumista jää aina puruja. Kynästä jää aina kirjoitusta. Mikä on elämästä jäävä jälki? Haittaako jos vain söhertelee käsittämättömiä loppumattomia kiekuroita vai onko pakko jättää jokaiseen jalanjälkeensä kirja tai pari? Myöhemmin on kirjoitettu kirjoja sellaisistakin elämistä, jotka vain pyyhkivät toisia pois. Millainen jälki on kaunis jälki? Millainen jälki on töherrys, millainen tahra ja millainen on taidetta? Mitenkä voi jäljitellä merkittävyyttä? Onko sillä koolla tosiaan väliä vai ainoastaanko sillä, kuinka sen jälkensä jättää? Sitä syntyy vain kerran ja jättää vain yhden jäljen, joka lopulta hautautuu biljooniin tuleviin. Suuremmilla jäljillä kestää vain pidempään peittyä toisiin kaltaisiinsa, koska niitä ei niin usein tule. Ajan kulku tekee jokaisesta tapahtumasta ainutkertaisen, ainutlaatuisen ja peruuttamattoman mutta samalla vain sen yhden hetken kestävän. Jos ajattelemme elämässämme kaikkia niitä menneitä sekä tulevia aikoja, tuntuu oma pieni hetki luonnollisesti tarpeettoman mitättömältä. Sitä ei voi hyväksyä. Jokaiselle kuuluu tämä ainutkertainen hetki ajassa, joka ei ole verrattavissa mihinkään aiempaan tai mahdollisesti tulevaan. Sitä syntyy vain kerran, koska mitään ei voida toistaa; kaikki liikkuu vain yhteen suuntaan. Kohti kuolemaa. Siihen välille mahtuu äärettömästi ainutlaatuisia asioita. Kuinka äärettömästä määrästä mahdollisuuksia voisi tehdä äärellisen määrän valintoja? Ei voikaan. Kaikki alkaa syntymästä, jonka mahdollisuus on yksi yhdestä, eikä yksi äärettömästä. On siis turha ajatella olevansa vain yksi kappale äärettömässä joukossa; mitätön kaikkien osanottajien summaan verrattuna. On huomattava, että aika kulkee vain yhteen suuntaan ja siksi sitä ei ole vain yksi osa, josta kokonaisuus syntyy, vaan eräs tietty kohta jatkuvassa ja katkeamattomassa viivassa. Jokainen on tämän äärettömän kokonaisuuden erottamaton osa; samanaikaisesti yksi ja ääretön. Jokainen elämä on elintärkeä osa tässä kulussa, koska jokainen on yhtä lailla syntynyt kuollakseen, eikä siinä voi olla mitään eriarvoisuutta, koska kaikki elävät äärettömän paljon sen oman ainutkertaisen hetkensä aikana. >
Tajunnanvirtaa, taas tällä HUGE WALL OF TEXT -tyylillä.
12.11.2006
Rauhoittava annos harmaata kohinaanämä suuret pisarat
kohiseva taivas
kosteus on joka puolella
ääni on joka puolella
tasainen harmaus
ei kirkas, ei pimeä
tasainen sade
vain sekoittaa
ja kaikki on yhtä, tasaista
ei ole muuta
on vain kaikkea
ei ole muuta
on vain yhtä
harmaata
rikkinäiset asiat tarttuvat virtaan
kaikki yhtyy, kaikki katoaa
tämä sade
tämä kylmyys
sade, minä, ei mitään
harmaata
tämä koppi, lämmittävä vesi ja höyry
poistaa tasauden, rauha muuttuu sirpaleiksi
tämä lämpö
on kaipuu
se on kuuma veri,
joka virtaa haavoista
ja lämpö haihtuu
tulee kylmä>
Neljäs saderuno.
21.08.2006
Eilinen tuli (taas huomisen savua)oli eilinen kuuma
painava, voimaton
pitkästynyt kesä
ei enää välittänyt
milloin satoi
milloin paistoi
hengästynyt tuuli
ei jaksanut puhaltaa
se eilinen
haihtui pois
huomaamatta
keitä se jätti jälkeensä
tänään ei ole päivää
vain kuivaa unta
tomuinen askellus
tyhjällä polulla
kohti yötä
sen viileyttä,
josta sade voi alkaa
ehkäpä huominen
huuhtoo pois
kaiken painon
kesän säälittävän lämmön,
joka osaa vain hehkuttaa
eilistä>
06.08.2006Hienosti johdateltu kuivuudesta sateen toiveikkuuteen. Tää sopii luontoon ja tunteisiin, molempiin. Kaunis! Z* >Arvostelija: zinnukka13.08.2006 Haluatko kuolla ikuisesti?on paettava ikuisuutta
unohdusta, katumusta
juostava metsässä
jokaisen puun ohi
jokainen sama puu
juostava eikä juurruttava
äärettömiin sammaliin
joiden alla purot virtaavat
juotava niiden liike
sokeana taivaanrannalle
läpitunkettomia pilviä
matkittava sateessa
kastuttava tuntien
kylmyyden tahto
harmaan kaiken vedessä
näkymättä liikuttava
äänettä kutsuttava
jotakin hetkellistä
loputtoman sateen
ainoa pisara
sen verran kestää
määränpäätön askel
sen äärettömän matkan
ainoa askel>
Do you love to live? Or do you live to love?
15.06.2006i love to love. pidin erityisen paljon nimestä ja kohdasta "juostava eikä juurruttava äärettömiin sammaliin joiden alla purot virtaavat" paljon asiaa kauniisti kuvattuna. >Arvostelija: Paperienkeli19.07.2006 hienoa tekstiä. en kyllä oo varma tajusinko puoliakaan, tajusin omalla tavalla, luin mitä ymmärsin. "kastuttava tuntien" totta. ei saisi mennä sateeseen kastumaan jos ei halua tuntea sadetta iholla, ryöpyttämässä pisaroita niskaan. näen ehkä osan itseäni juoksemassa tuolla. siksi ehkä pidänkin tästä.. >Arvostelija: mnpkky02.02.2007 Hit me harder, deeper, wetterSinking in your cool embrace,
with showers of splashing grace
you stomp lightly on my face,
put my feet into proper pace.
then without a memory to trace,
as if I'd be running in outer space,
you dissolve me in your bind,
flooding me out of my mind
into wind with a liquid heart
lashing in a smooth assault
You seduce without warmth
then reduce every thought:
everything I ever sought;
desires for which I have fought,
making my feelings rot,
your touch like gentle play,
strips off the decay,
pours the thoughts away
leaving what will remain
in love with the rain>
Märkää pseudoerotiikkaa.
24.05.2006
Kielletty elosuunta, ryhmittykää kuolemaanme liikutaan
me liikutaan, kiikutaan
me hiivutaan
me sammutaan,
ellei kukaan kysy
miksei mitään pysy?
kun liikutaan
ja haudataan?
kun liiskataan
ja vauhkotaan?
pakko seisahtua
ikuisuuteen tarrattava,
eikä ajankaan annettava liikkua
on pysyttävä
on kysyttävä:
missä ollaan?
minne mennään?
ne on tiedettävä,
muttei kiellettevä,
että me liikutaan,
me liikutaan, hihkutaan,
ettei saisi hiipua
mutta me hiivutaan
me sammutaan
ja tajutaan:
missä ollaan,
minne mennään:
me ollaan liikkumassa
ei minnekään menossa,
eikä mistään tulossa
aina vain se vastassa,
mitä tapahtuu kuolemassa
me tullessamme menemme
ja saavumme perille vasta,
kun lakkaamme olemasta
siihenpä asti odotellessa
sanon, että voi ehkä runossa
päästä perille keinosta, miten
olla liikkuessakin levossa>
Autoukoulua, mietin etuelo-oikeutta.
10.05.2006
Panssarivaunufilosofiaataistelua muuttumatonta,
mahdotonta voittaa
totaalinen sota,
mahdoton lopettaa
vain taisteltava on, joka hetki
on tapettava
kaikki
on tuhottava
ikuisuuden veri
saatava virtaamaan
minä lahtaan aikaa
tulittaen sekunteja
ammuksia ajatuksistani;
polttoainetta tunnustuksestani:
murhaaja olen minä,
telaketjut raastavat latua
syyllisyyden
yliajaen minuutteja
pommituksin katoavat tunnit
päivien, viikkojen ja vuosien
massamurha
massamurha!
massatuhoa!
radioaktiiviset rauniot säilyttävät
ruumiit muistoissani,
kaatuneiden hautoja
kuovin niitä auki
kuin rupia – ne muistomerkit
sotakorvauksia kasvatamme
muisto muistolta
häpäisemme menneisyyden
muistamalla sen
kuolema on joka hetki
se edellinen;
jokainen hetki on uhrimme,
rikoksemme,
josta rangaistus
on elämä
ja elettävä on
puskettava läpi joka rintaman
eikä muuta oikeutusta ole
kuin toivo:
jos vain
tulevaisuus
hävitettäisiin,
ei se muuttuisi
menneeksi,
hävityksi
ajaksi>
300-400mg kofeiinia saa kovasti mielen pulppuamaan intoa ja tarmoa ryhtyä kirjoittamaan. Päänsärkyä varten tosin piti ottaa Ibumaxia...
13.04.2006
Löylytieteen tähtihetkiäatomien ja aivojeni värähtelyä
saunassa iltapäivällä, koulupäivänä
ei illalla, ei viikonloppuna
oudon ajan rauhattomuudet:
musiikkiaallot ovien läpi
radion matala mumina
muistuttaa elokuvasta
saunan rauhoittelut:
varpaiden rahina puuta vasten
ja kiukaan ajoittainen kumina,
paukahtelua ja natinaa
metallin laajenemista, ihonkin
sen kertoo hikivirrat
lämpöä,
niin
ääniaaltoja
atomien ja aivojeni värähtelyä
lämpöoppia, filosofiaa
opiskelua, kasvatusta saunassa
tähtitiedettä Helsingissä
sekä
Turussa ja Oulussa
on päätettävä
on suunniteltava
ei saa olla, mitä itselleen
uskottelee olevansa
on oltava hyvän maun,
iän, saavutusten, aseman, ulkonäön,
seuran, oppien, säännösten, hyvien tapojen,
järjen, ihanteiden, vaatimusten, tavoitteiden,
olosuhteiden, kulttuurin, lakien, käskyjen,
oman itsensä
mukaisia
ei saa mukautua
on päätettävä
mukautua
on suunniteltava,
miten itsensä
mukauttaa,
sillä ennen kaikkea
on oltava
mukavaa
siksipä istutin
itseni lauteille
hetkeksi kasvamaan
ei illalla
iltapäivällä
epämukavaan aikaan
hetken kasvattaisi oksiaan;
hikoilisi ajatuksiaan
muotista ulos
itseni sisään>
Elämäntilanneruno tästä aluksi piti tulla saunassa tätä miettiessäni ja muistellesani Ghost in the Shell 2: Innocencen alkua, jossa helikopterilentäjä puhuu, mutta tästä tuli sitten jotain hiukan muuta, hiukan. Hassua kuinka joskus koko runon idean voi muuttaa yksi säe loppuun. Tässä tapauksessa koko runon ratkaisun olisi muuttanut yhden sanan säe loppuun: "tähtitieteeseen".
28.03.2006
The day the happiness went awaybeing BETTER
might not make you feel good
being GOOD
might not make you feel better
being SATISFIED
means
feeling better than good
doing THE BEST you can
means
that you cannot be better
and thus
you will surely be
screwed up REAL FUCKING GOOD
so
for the love of GOD (and that special someone)
just
be ALRIGHT
and everything
will be okay>
Sanaleikki ei olisi toiminut suomen kielellä. Trent Reznor on oikeasti teiniangstaava aikuinen mutta mikäpäs siinä, kun tekee kovaa musaa.
25.03.2006
Vaurioraportissa oli sisältöniMinä. Minä. Minä. Minä. Minä.
Minä. Minä Minä. Minä. Minä.
Minä. minä. Minä. Minä. Minä.
Minä. Minä. Minä. Minä Minä
Minä.Minä minä Minä. Minä
Minä Minä Minä minä Minä.
Minä. Minä. minäminä Minä
Minä Minä minä Minä Minä.
Minä minä minä Minä Minä
minä minä Minä minä minä
minäminä minä minä minä.
minä minä minä minä minä
minäminä minä minä minä
minäinä minä minä minä m
minä inä minäminä mminä
nää minä minä minäminäni
minäni nääminä minä minä
minä minäää nimääminäni
minä minä miniä minä minä
nämä minä nää minä minä
minä minänä minäminä minä
minäminä minäminä minämä
minä mäminäminäminämINÄ
minÄMinäminäMINÄminämINÄ
minäMINÄMINäminämiNÄmiNÄ
mINÄMINÄMIminäminMINÄMINÄ
MINÄMINäminäminäMINÄMINÄ
MINÄminäMINÄMINÄMINÄMINÄ
MINÄMINÄMINÄMinÄMINÄMINÄ
MINÄMINÄMINÄMINÄMINÄMINÄ!
MINÄ!MINÄMINÄ!MINÄMINÄMIN!
Ä!MINÄMINÄ!MINÄ!!MINÄMINÄ!
!MINÄ!!MINÄMINÄ!!!MINÄMINÄ!
MINÄ!MINÄ!!!!MINÄ!!MINÄ!MIN!
!!!Ä!MINÄ!MINÄ!!M!INÄ!!MINÄ!!
!!MINÄ!!MI!NÄ!!M!!!INÄ!!!MIN!Ä!
!!!!!MI!!!N!Ä!!!MI!NÄ!MI!N!ÄMI!
NÄ!!!MIN!!Ä!!!MI!!!N!Ä!!MI!N!!
Ä!M!!!IN!!Ä!!!MI!N!!!!!!!Ä!!MIN!
!!Ä!!!!!!!!M!!!!I!!!!!N!!!!!Ä!!!!!!
!!!!!!!!MIN!Ä!!!!!!!!!!MI!!!!!!NÄ!!
!!!!!!!!!!!!!!!MINÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!M!!!!!!!!!!!!!!!!!!!I!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!N!!!!!!!!!!!!!!!!!!Ä!
!!!!!!!!!!!!!!!!!M!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!I!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!N!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Ä!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!MINÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!sinä?>
Voisi luulla, että olen tulossa laiskaksi. No ehkä vähän... mutta ei tätä nyt ole mitenkään satunnaisesti tehty.
Koko nimi on:
Vaurioraportti oli vuotanut ulos, jotenka viimein sain tietää sisältöni
Miksi helkkarissa nimelle ei anneta tarpeeksi tilaa?
21.03.2006Hahhah, asiaa! >Arvostelija: Raison d´être21.03.2006 selkeä hyvin rytmitetty, kuten myös riimitykset kolahtivat kohdalleen,eikai vain suora kopio dingon sinä ja minä kappaleesta? ei tässä ei ole liikennevaloja! tunnelma tuo keväinen on saatu hyvin esille, mutta kuka on George Harrison...... >Arvostelija: mika77-6222.03.2006 Tässä sitä on. Helvetin hienoa!heh. >Arvostelija: Loinen22.03.2006 kyllä sulla ainakin maallista mielikuvitusta ja huumoria tuntuu riittävän. :) hyvä. koska pidän tästä :D tää on jotenkin hassu. JA VOIN SANOA että erilainen <3 jep. tykkään kovasti. vaihtelua minunkin runollisiin ajatuksiini. >Arvostelija: lovehurricane22.03.2006 Tämä vaurioraportti on melkoisen ovela teos. Kun nyt olen tätä moneen kertaan lueksinut ja yrittänyt pohtia sen ideaa. Taas tämän nyt selattuani, kiinnitin kirjaintyyliin huomiota. Sitten alkoi tulla rytmiä ja naputusta tasaiseen tahtiin. Tämä abstrakti runoteos alkoi luomaan mieleeni avokelanauhuria....jossa nauha jauhaa ja loppupätkä pyörii kelan tahdissa. >Arvostelija: ninotska24.03.2006 Nerokas, omaperäinen ja puhutteleva. Mielestäni nimeksi olisi riittänyt pelkkä vaurioraportti. Parasta on tuo runon keskivaihe, jossa skannaus on huomannut ongelman, ja alkaa vähitellen korjaamaan koodia. Onkohan kyseessä troijalainen, joka on päässyt monistamaan itseään. >Arvostelija: Riimihärkä13.04.2006 Kaksikuu ja tähdet
aurinko ja taivas
tuuli ja pilvet
maa ja meri
järvi ja ranta
hiekka ja varpaat
muuri ja tikkaat
aita ja lehmä
heinä ja kipinä
kiisseli ja kaulus
sormet ja ovenväli
ympyrä ja pii
talvi ja pipo
nuha ja nenäliina
puu ja syksy
lumi ja mäki
poika ja tyttö
>
Äkkinäinen idea. Aika lailla satunnaista yhdistelyä, tosin tietyillä rajoitteilla ja tunnelmanhaulla.
12.3.2006: Paranneltu versio (jäsentelyä)
11.03.2006Joku logiikka tässä on, sillä jotkut kaksi ovat vastakohtia, ja jotkut ovat ns. yksi ja sama tai toisilleen tarkoitetut :) Eipä runo mielestäni, eikä sellaiseksi varmaankaan tarkoitettukaan koska sanoja on allekkain melankoolisena massana, mutta pisti keski-ikäisen lukijan pään ihan pyörälle miettiessään jujua. Enkä tainnut sitä löytää, mutta jotain on parempi kuin ei mitään. >Arvostelija: ninotska11.03.2006 Jos katsoo itseensä, katsoo takaisinkinÄiti,
kun lasket maaten
minä seison muodossasi.
Siihen asti
olet muottini,
jonka seiniin töherrän graffittini:
omat
nimikirjaimeni.
Äiti, äiti
Katso, katso
Minä, minä
Nimikirjaimia
omin,
jotka seiniin töherrän graffitteinani:
olen muottini.
Siihen asti
minä seison muodossani,
kunnes lasken maaten,
Äiti.>
Jotain sekavaa.. hmm hakusessa vähän rakenne mutta yritin kyllä pitkästä aikaa. Ideasta tuli sen verran outo, että voin olla tähänkin tyytyväinen. Kyllä sen sanoman sieltä luullakseni pystyy löytämään muttei se ole ihan yksiselitteisesti.
02.03.2006graffitti on taidetta,mutta onhan seinäsi laillinen,etkä tuhri toisten omaisuutta,eikä tämä palaute tahtonut olla muistutus,mutta oli pakko kysästä,nuorisolla on oikeus maalata,mutta vain niihin minne saa oikeasti laillisestikkin. Runosi on omin sanoin vähän sekava,mutta minusta siltikin hyvä ja pidän siitä ainakin. Ei pahalla tuota muistutusta. >Arvostelija: Suklaakyynel05.03.2006 Jotain, mitä pitäisi tehdäFilmin lähtiessä pyörimään hengityksen kuuntelu ahdistutti rintaa, jonka sisässä sydän pumppasi kuumaa verta empivään käteen, joka rupuisesti kangistui lähestyessään aavistavia sormia, jotka yrittävät olla huomaamatta kuuman veren hiostamaa kämmentä, joka tahmautui kireään farkkukankaasen reiden päällä, joka puristi tiukasti toista peläten väliinsä kampeutuvaa kättä, joka silloin sai odottavat sormet kiinni värisyttäen selkäpiitä, kaulaa, kauhistuneita reisiä ja koko ajan tilannetta jännittäneitä varpaita, mihinkä neljät silmät sattumalta kohdistuivat hetkisen ajan, jonka jälkeen vasen pari hiipi polven kautta pysähtymään rinnalla, mistä piristyen törmäsivät päätä pahkaa oikeaan pariin, jotka juuri hurjastellessaan keltaisen valon lampusta valkoisen laastin kattoon havahtuivat värähtelemään salaisia säteitä katseiden siltaa pitkin kuin alas kiitävien lopputekstien virta, mitkä jäivät täysin huomiotta, kun filmiä olisi ollut aika kommentoida sanoilla, mitkä kuolivat kahteen suuhun vetovoimaisesti:
Surullista
Halu ottaa kädestä
Ottaa kädestä ja painaa ohimo olkapäähän
Kostuttautua tunteeseen
Pyyhkiä silmät kuiviksi
Ihmettelevällä katseella
Nojata olkapäähän taas
Toivoa liikkuvansa
Lähestymisen vastaanotto
Ryömiä
Kiinni
Lomittautua
Puristautua
Silittää, ihastella, hymyillä
Poskia, punastella, lipoa
Laskeutuminen huulille
Suudella, suudella, suulle, suudella
Kaulaa
Korvalehteä hampailla
Halu olla koettu
Ketä haluat suudella?>
Jotain, mikä olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten eli vain ruveta kirjoittamaan jotain. Ihan mitä vaan. Sitten siitä tuli hyvä olo. Ja kirjoitin sen käsittämättömän ajatusvirran omituisen tyydyttävään muotoon.
23.02.2006
Stephen Hawkingin G-pisteMinä katsoin ylös
Käänsin silmäni aurinkoon
Nostin katseeni pilviin
Kohotin kasvoni taivaisiin
Kadotin mieleni avaruuden sfääreihin
Kurotin tuijotukseni universumin joka hetkeen
Tapitin äimän käkenä uusia ulottuvuuksia
Ja sain roskan silmääni>
23.12.2005hieno, hauska. rakastin otsikkoa :) >Arvostelija: PEZdirector02.02.2006 Avoimin silmin putkinäöllä, kohti kauhistuttavan vapaata kiintopistettä. Vakavasti hakee runo katseltavaa, mutta tuo roskan meno silmään...saa kyllä niin herskyvän naurahduksen lukijan sisuksista jotta, onko tulkinta sitten väärää.... >Arvostelija: ninotska18.02.2006 Tämä on kerrassaan loistava!! Viimeisen rivin luettuani räpäytin vaistomaisesti silmiäni =D Eikös runo ole silloin onnistunut kun se synnyttää ajatusten lisäksi toimintaakin?? =)) >Arvostelija: kultapiisku01.03.2006 Otsikko ja runo, hyvin keksitty kokonaisuus. :p >Arvostelija: Sumuinenlahti05.03.2006 Auttakaa, olen kuuro Jos kaiken osaisi sanoiksi säveltää,
ei soitettaisi enää muuta sinfoniaa
Täydellistä ja upeaa
kaiken väärän korjaavaa
ei soitettaisi lempilauluja
vain totuutta kuulla saisi,
suloista sairasta totuutta
Täydellistä ja upeaa
joka äären täyttävää
ei kuultaisi enää muuta naurua
Täydellistä ja upeaa,
on kun maailma hajoaa
sävellykseen kaikkien sanojen
>
Oujee, piparipakara.
22.12.2005Realistinen ennuste maailmanlopusta, alastoman totuuden voisi hyvinkin kuvitella aiheuttaa aikamoista kaaosta. Tämän laulun sävel tuskin olisi kovin korvia hivelevää, ehkä aaltoilevaa renkutusta mieltymyksen ja korvia särkevän tunteen välillä. Me kaikki taidamme olla kuuroja ja sokeita asioiden toisille puolille.. usein juuri niille totuuksille. Otsikko on oikein oiva, hyvä ellei täydellinen. >Arvostelija: OutoMinä28.01.2006 Tulee mieleeni, että ei jaksa kuunnella enää jotain soittoa/laulantaa - liittyen traditioihin. Usein sinfonioihin yms. paetaan, kun ei omia sanoja tilanteihin löydy. Tällaisia tuli tällä kertaa lukijan mieleen. Hauskan huomion teki lukija. Rivitykset alkaa kuristaa kapeudellaan - runon lopussa :) >Arvostelija: ninotska18.02.2006 Kertoiko Beethoven ihmisille totuuden sävelillään kuurouden vuoksi? Hänhän osasi silloin sulkea pois naurun, jättää vääryyden ulkopuolelle. Heti ensimmäinen säkeesi kiinnitti huomion, sillä kyllähän kaikki osataan sanoiksi säveltää, sehän kuuluu jo kulttuuriinkin. Sanotaan asiamme lauluilla, laitetaan sävelet taustalle kertomaan mielialasta. Sitäpaitsi kaikki laulut ja sävelet ovat mielestäni juuri se totuus, niiden avulla kerrotaan maailman tarina. Olen siis ilmeisesti mielipiteineni täysin ristiriidassa tämän runon kanssa. Maailma ei hajoa, vaan pysyy pystyssä sanojen avulla. Ottaa tukea siitä suuresta sävellyksestä. Tai sitten itse maailma kantaa sitä sävellystä.. En tiedä. Runo sai ajattelemaan, vaikka sen lukeminen tuntuikin olevan hieman hankalaakin. Ehken vain osannut rytmittää sitä oikein. >Arvostelija: Mande21.02.2006 Joulu I
mä sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
jouluna tuo rupeaa soimaan radiossa
ja jää soimaan päähän
jouluna on kotikaljaa
jääkylmää
sitä maistetaan ensi kertaa vuoteen
niin että hampaisiin sattuu
jouluun kuuluu piparit
rakastan piparitaikinaa
piparitaikina menee pilalle kun sen paistaa
teinkin kerran yksin taikinaa
vain että voisin syödä sitä
mutta se meni pilalle
en tiedä miksi
ei kai pitäisi ihan yksistään leipoa
meillä joulu tehdään ensin jääkaappiin
ehkä sitten kortteihin
ja lopuksi lahjoihin
mutta sitten joulu onkin jo ohi
>
18.12.2005Näin se joulu menee, kuten runossakin kiirehti nopeasti. Realistinen kuvaus ja jotenkin tuo rivitys sopii runoon - epäsäännöllisyydessään :) >Arvostelija: ninotska18.02.2006 Uusivuosi II alkaa odotus
viikon piina
ennen kuin pääsee ampumaan taivaalle
mielettömästi rahaa ja ruutia
saa sytyttää tuleen kaikkea kartongista tehtyä
askarrella yhteen sytyslankoja liiterissä
kasata kolmenkymmenen munakranaatin ruudit
ja tosauttaa tennispallo
mielettömästi hauskuutta
yksin posautella
äidistä ei ole rakettien ostajaksi
ei sitä oikeastaan tee mieli enää mennä ulos
parin hassun raketin takia
muutaman paljain käsin sytytetyn tulitikun
varsinkin jos siellä ne, jotka osaavat olla
yhdessä tuhoamassa
>
18.12.2005Jotenkin sujuvaa on kerronta runossa, paitsi huomioni kiinnittyi kahteen lriviin jotka kertovat jotakin äidistä....surullinen sivuhuomio runossa, mutta jotenkin koen että siinä on tärkeä sanoma runon kokonaisuudessa. >Arvostelija: ninotska18.02.2006 Talvi IIIjää enää talvi
päivä lomaa
täydellinen valkoisuus
kun taivas on harmaanvalkea
ryppyiseen kaarnaan kerääntyvä kuura
peilityyni lumijärvi
puiden lumiset nakkisormioksat
kylmyyskin tuntuu valkoiselta
se jähmettää koko ihmisen
ettei siinä kehtaa muuta kuin hytistä
lumityöt
olisi aika
pitkien alushousujen
ne ovat kuumat sisällä
siksi sisäreidet ovat kylmenevätkin
pyöräillessä
polkimilla saa nopeammin
riisuutua talvitakista
kostean hengityksen jäädyttämästä kaulaliinasta
ihmisten lämmittämään tilaan
pois rämpimästä silmistä jäätä sulattaen
ja poskilta
yhdeksi hiutaleeksi hangen sekaan
ei tarvitse
miettiä, mitä tarvitsee lahjaksi
kenet todella haluaisi lahjaksi
miksi taivas ei pauku enää
miksi on vain kaupasta ostettuja pipareita
miten olla yksin
mä sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
>
18.12.2005
| 0| 20 | 40 |
|
Epäasiattomuusboojumi 
