Lumilehti

Onko liikaa vaadittu

Tahdon kissan,

 pienen ja pörröisen,

 kauniin ja minkävaan värisen,

 seurallisen ja sisäsiistin,

 oman mutta muidenkin.



Tahdon miehen,

 komean ja uskollisen,

 romanttisen ja pusuttelijan,

 kokin tai hammaslääkärin,

 oman muttei muiden.



Tahdon kodin,

 lämpimän ja kotoisan,

 sängyn sinne pehmoisen,

 halvan muttei lahokaan,

 oman, joskus muidenkin.



Haluun vartalon,

 kauniin sekä muodokkaan,

 rinnat mutta luonnolliset,

 silkkisen jota silittelisit,

 sinun muttei muiden.

Miksei uni tuu?

Minua ilahduttaa kun.

Mitä rakkaus on?

Rakkaus on

  oppimista

  kompromisseja

  sängyn jakamista

  antamista

  kosketusta

  katseita 

  hymyjä

  riitoja

  sopimuksia

  seksiä

  suudelmia

  auringonlaskuja

  unelmia

  uskollisuutta

  huolehtimista

  aamupalaa

  matkoja

  kokemuksia

  välittämistä

  ikävöimistä

  myöntymistä

  onnellisuutta

  kyyneleitä

  ymmärtämistä

  kärsivällisyyttä

  anteeksiantavaisuutta

  ihastumisesta seuraavaa

  kertomuksia

  tangoa

  katsekontaktejai

  hymyjä

  salaisuuksia keskenään

  yllätyksiä

  yhdessäoloa

  huomiota

  turhautuneisuutta

  ei jaksais enää

  hyviä hetkiä

  huonoja hetkiä

  kylmiä öitä

  kosteita öitä

  mustasukkaisuutta

  pettymystä

  toiveita

  yhteisiä asioita

  tulevaisuutta

  tehdään yhdessä

  ylpeys

  ettei häpeä

  suukkoja

  pusuja

  rikkoutuneita laseja

  liimailtuja enkeleitä

  reiteni silittämistä

  mukaan pyytämistä

  suihkuja

  aamiaisia

  iltapaloja

  ei ainakaan tätä

  paitsi toisinaan

  tähtien katselua

  hiljaisuutta

  kädestä kiinni pitämistä

  päikkäreitä

  pääkipua

  hymyä

  suostumuksia

  kiinni pitämistä

  pitkiä suukkoja

  ja pehmeitä

  huollettava

  sydämiä

  kynttilöitä

  luottamista

  pettymistä

  uudestaan ja uudestaan

  etkä sä ole onnellinen

  luopumista

  loppu

Elekieltä

Kylpyankkoja ja kylpyvaahtoa,

shampanjaa ja kaksi ruusua.

Hajustettuja kynttilöitä,

vanilja, kahvi ja joulu.

 Haluan panna sinut kylpyyn? 



Hymyilet, rakastat,

välität ja haluat jutella.

"Rakastan toista poikaa",

kuiskaan.

 Kyynelehditkö koska menetit? 



Ei sykähtänyt,

oikeasti välitän siitä toisesta.

Enkä ole ikinä muusta välittänytkään,

ehkä esitin vaan.

 Huomaako kukaan, etten tiedä? 



Jos hymyilen, 

näkeekö kukaan suruani?

Jos itken,

näkeekö kukaan onnellisuuttani?

 Halaan sinua: anteeksi että satutin. 



Olen umpisolmu,

enkä tiedä miten avautuisin.

Jos teen virheen,

voiko sen vielä ehjätä?

 Tiedät kai itsekin, että olet kuitenkin ihana.



Kömmin rakkaani viereen,

hän nukkuu jo.

Painan suukon poskelle,

ja kierrän kädet hänen ympärille.

 Ehkä minä kuitenkin tiedän. 

On niin uskomatonta

On niin uskomatonta

 että vielä edes muistit minut

 että olet vieressäni

 että silittelet selkääni



On niin uskomatonta

 etten sitä edes itsekään ymmärrä

 etten tiedä mitä huomenna tapahtuu

 etten halua kuvitella elämääni ilman sinua



On niin uskomatonta

 ettet välittäisi kenestäkään muusta

 ettet ikinä jättäisi minua

 ettet päästäisi minua lähtemään



On niin uskomatonta

 voidakseni uskoa noita sanoja

 voidakseni rakastaa sinua

 voidakseni luottaa sinuun



On niin uskomatonta

 rakkaus

 kauneus

 elämä.

Hyvää yötä, kulta

Huomenna viereesi

Meitä ei ikinä tullut

Come back into my world

Come back into my world



There's nothing when you're not around

 I feel so empty now

please come and make me full



'Cause I still need you, baby

 whatever I had said before

I know it now,

and I always will.



Come back into my world. 

Tämä vielä, sitten yritän unohtaa

Muistatko niitä asioita,

   niitä pieniä joita paljon yhdessä koimme?

Sanoit ettei meillä ollut muuta kuin alamäkeä.

    alamäkeä pelkästään,

    mutta se ei ollut mielestäni niin. 

   (Uskoisitko, jos olisin sanonut silloin?)



Muistatko kun ensi kerran kohdattiin,

  olit jo silloin niin komea.

Pidit minua kädestä ja minusta kiinni,

 nukuttiinkin jo heti yhdessä,

 vierekkäin me tuhistiin, eikä mitään tehty.

  (Etkä edes yrittänyt, yllätyksekseni.)



Muistatko kun oltiin heti kuin vanha pari,

  tapeltiin ja nahisteltiin.

Sanoit minusta välittäväsi kuitenkin, 

enemmän ja eniten kaikista,

 ja sen nyt uskonkin.

  (Silloin luulin, että ne on sanoja vain.)



Muistatko kun teit meille kesä-aamuna

 ihanan aurinko-aamiaisen.

Sanoit säästä jotain ihanaa,

 olit aina niin hyväntuulinen

  kun ilmakin hymyili sinulle.

  (Autoinko edes vähän kestämään talvea?)





Muistatko kun suutelimme lumisateessa

 ja vannoimme kaiken kestävämme.

Sanoit vaan, että aikaa tarvitsemme,

 toipumiseen ja rauhottumiseen,

  ikävöimiseen ja pohtimiseen.

  (Eikö sitä ollut ikinä tarpeeksi?)



Muistatko kun yhtäkkiä lakkasimme välittämästä

  lakkasimme rakastamasta.

Sanoit että soitat illalla,

 kun et ikinä soittanut.

  ajattelin ettet välitä.

  (Enkä jaksanut itsekään enää välittää.)



Muistatko kuinka kesän jälkeen

 soitit minulle ja halusit nähdä.

Sanoit ehkä ikävöineesi

 mutta vaistosin toista rakastavasi

  ja se satutti ehkä eniten.

  (Halusin vaan satuttaa takaisin.)



Muistatko kuinka yhdessä aina oltiin

 olit parhain ystäväni ja kaikista tärkein.

Sano et enää minulle mitään,

 ja mitä enemmän aikaa kuluu,

  sitä enemmän huomaan virheitä tehneeni.

  (Muttei niitä voi vain korjata ikinä.)



Muistatko kun en ikinä pyytänyt anteeksi

 anteeksi-sana on se kaikista vaikein minulle.

Sanoisin sen nyt jos sillä olis merkitystä,

 saisin sillä sut palaamaan,

  saisin jälleen hymyn huulilleni.

  (But we'll never go back.) 

Puna

 

Aurinko,

  punaiset lehdet hohtavat

 kultaa.



Huuleni,

   punaiset kaipaavat

 kosketusta.



Rakkaus,

  punainen tarvitsee tänään

 intohimoa.



Syksy,

     punastuu kaivatessaan

 lämpöä.

Ikuinen rakkaus?

Pyydän anteeksi

Pyydän anteeksi

   sanoista

         viilloista. 



Pyydän anteeksi

     etten edes yrittänyt ymmärtää

        enkä edes halunnut kuunnella.



Pyydän anteeksi

    että tajuan kaiken liian myöhään

         etten osaa tehdä päätöksiä





Pyydän anteeksi

    etten pitänyt sinua kädestä

         etten ollut siinä kun piti.



Pyydän anteeksi

       että olin sokea

          että en lukenut ajatuksiasi.





Pyydän anteeksi

   kun et ikinä kertonut välittäväsi

       ja kun en etenkään niitä uskonut. 



Pyydän anteeksi

       pinnallisuudestani

           osaamattomuudestani.



Pyydän anteeksi

     kun et ymmärtänyt kylmyyttäni

               kun et vastannut.

Kuin kukaan

 

Hymyilet suloisemmin kuin kukaan,

   mutten uskalla vastata hymyysi.

Olet varmasti kiltimpi kuin kukaan,

     tai sitä ainakin oikeasti toivon.



Katsot minua lyhyemmin kuin kukaan,

  mutta pienikin katseesi 

saa sydämeni hypähtämään.

Olin varmasti välinpitämättömämpi 

kuin kukaan,

    mutta pelkäsin valtavasti lähestyä sinua.

Toivoisin että välittäisit minusta 

enemmän kuin kukaan,

   tai edes ottaisit yhteyttä 

kun en itse uskalla. 

Auta mua, jooko?

Hieman vahaa aina lisäten

  
Parisuhde 

on kuin muovailuvahaa.



Ensin muovataan ja muokkaillaan,

   pienestä, muodottomasta massasta,

     hieman vahaa aina lisäten.



Sitten tulee vaihe,

  jolloin jo muotonsa saanut möykky



 murskataan, lytätään, silputaan, mytätään,

   rikotaan, hajotetaan, sullotaan, 

pirstaloidaan.



Tarpeeksi murustettuna, palasina,

rikkinäisenä

    se muotoillaan uudestaan,

       muovataan ja muokkaillaan,

          hieman vahaa aina lisäten.

           Aina vain uudestaan. 



Kunnes ollaan tyytyväisiä

  - eli ei oikeasti ikinä. 

Siltatie

Kesä -05

 Mitä tästä kesästä jää?



Myöhäisiä aamuja.
Vähän nukuttuja öitä.
Väsymystä ja torkkumista.
Auringonnousu.
Herääminen jo liian varhain.


Aurinkoisia päiviä.
Mansikkaista jäätelöä.
Iloisia hymyjä.
Hengailua tekemättä oikeasti mitään.
Melomista ja veden liplattelua.


Nuotiohetkiä.
Kainalossa lämmittelyä.
Naurua ja musiikkia.
Mansikkaviiniä ja koffia.
Makkaraa ja lättysiä.


Kauniita kynttilöitä.
Pimeitä kuu-iltoja.
Auringonlaskuja.
Tähtihetkiä.
Myöhään valvottuja öitä.


Kesä.

Vuoden päästä jälleen. <3 

-skin