|
 |
 Wilmiina 
Julkaistu : 44 runoa
Tunnus luotu : 27.07.2004
Asuinpaikka : Tampere
Syntymäpäivä : 01.09.0
Tässä osa aikoinaan toteuttamastani projektista, joka kulki nimellä "Päivän tanka".
Annoin itselleni käskyn kirjoittaa jonkinlainen tanka (tai haiku) joka päivä. Siitä ei saanut luistaa millään perusteella, ei edes sillä, ettei ollut aikaa/inspiraatiota/mitään sanottavaa. Laatu on siis mitä on, vähintäänkin vaihtelevaa (en pyrkinyt "oikeaoppisuuteen", vain päivittäisyyteen), mutta tässä kuitenkin loppuosa projektista. Hauskaahan se oli.>
|
|
|
|
|
|
|
|
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä arvostelut
Näytä vain otsikot
-113-
Öiset puut - tuuli
niitä heijaa sylissään.
Eivät ne nuku
vaikka pimeys, äänetön
maisemassa oleilee.
>
22.10.2004
-112-
Yön oksat, märät
lepattavat tuulessa
pensaat hulmuten.
Pisarahunnun alle
sujahtaa pyöräilijä.
>
22.10.2004
-111-
Teknologian
tehokkuuden rinnalla
ihmisen luovuus
muistelee tarkoitustaan
– toteaa turhuutensa.
>
21.10.2004
-110-
Olen suljettu.
Iltojeni valossa
surumielisyys:
kämmenten uurteiset syyt,
umpeutuneet haavani.
>
18.10.2004
-109-
Peilikuvansa
kääntämisen mestari
sanoo: ei ollut
mikään vika minussa –
eikä tule olemaan.
>
17.10.2004
-108-
Hämärtyessä
naakkaparvi kajattaa
puiston latvoissa –
satapäin asettuvat
yöpuulle, talvilepoon.
>
Naakat kuulemma muuttavat suurin parvin Pohjois-Suomesta tänne Etelä-Suomeen talvehtimaan. Mahtavatko Etelä-Suomen naakat muuttaa vielä etelämpään? :D
Muuten, naakat ovatkin varisten sukua, joten varmasti niillä on samoja tapojakin. :)
16.10.2004
-107-
Koivun latvassa
varikset kokoontuvat
taivaskorkeuteen:
Viileän kirkkaudessa
näkevät kaiken yli.
>
15.10.2004
-106-
Pihlaja-kulta.
Pian annat lehtesi
pois, lumen alle.
Jäisten rankojen jälkeen
saat vihreät nuput taas.
>
14.10.2004
-105-
Jos syleilisin
puuta, syksyn riepomaa
lohduttaakseni,
kiertyisivätkö oksat
sormien, käsieni lomaan?
>
14.10.2004
-104-
Syyssynkkyys lojuu
maisemassa mustana.
Äkkiä ylle
kumartuu puuvanhus, ja
iskee vihreää silmää.
>
13.10.2004
-103-
Taivas mustetta.
Vielä vihreä leppä
kaartuu tien ylle.
Yövalo oksistossa
kahisuttaa varjoja.
>
13.10.2004
-102-
Kadun varrella
Ladan katto huurteessa
tänä aamuna –
punainen kirpeänä
pakkasjärkytyksestä.
>
12.10.2004
-101-
Ennen valoa
kuvia päivistä käyn
läpi: onnen työ.
Nyt, aamun valjetessa
annan yölle päiväni.
>
12.10.2004
-100-
Puut juttelevat
Norrköpinginpuistossa
syksyn ilmoista:
kaivaten lehtiään ne
hytisevät viimassa.
>
10.10.2004
-99-
Tunti tunnilta
lisää aamun pimeää.
Talvi ovella –
lisää yöpakkasia
ja menneitä kesiä.
>
10.10.2004
-98-
Pihlajanmarjat
kuivuneet kantoihinsa
syömättöminä:
luopumattomat eivät
herää enää keväällä.
>
10.10.2004
-97-
Aamuhämärä.
Pihlaja on väsynyt
riekkumiseensa -
Hauraat lehdet nuokkuvat,
vartovat matkatuulta.
>
09.10.2004
-96-
Lentävät lehdet
lepattavat tuulessa,
melkein riekaleet.
Tilaa tehdään talvelle,
pakkasta vain ei kuulu.
>
08.10.2004
-95-
Bussin ovesta
näen rähjäisen koivun,
mustan asvaltin.
Kosteat keltaläiskät
hehkuvat pimeässä.
>
08.10.2004
-94-
Tuuli puuskahtaa:
”Ripauksella sadetta
ei tee niin mitään.
Kyllä sen pitää olla
oikein kunnon syysmyrsky!”
>
:D - No pitää, pitää!
07.10.2004
| 0 | 20| 40 |
|
|
