rakkausrunot.com
Valikko

Valikko

Niko71

Julkaistu : 173 runoa
Tunnus luotu : 20.07.2004

Asuinpaikka : Pieksämäki
Syntymäpäivä : 25.09.1971


>

 
 
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot

Tänään on hiljainen päivä,
sisällä tuttua puhetta
Katson sanoja paperilla

Ne ovat liikkumattomia elämän jälkiä

Kulkija on käynyt tässä
ainakin kerran
Pudotellut mustia kirjaimia,
järjestänyt sanoiksi

Antanut kaikkensa tässä kohtaa ja
poistunut>


24.08.2014

Ihana runo, josta pidän paljon, kiitos :)>
Arvostelija: Neidonpaula
24.08.2014

Hieno.>
Arvostelija: Helikello
25.08.2014

inspiraatio,perspiraation pikkuserkku
varmaan tuo kulkija
kerran olen nähnyt,
vilaukselta, nurkan taakse katosi...

Onnellista synttäriä!>
Arvostelija: ages
25.09.2014


Piilo

Linnan varjossa nukun levottoman yön,
tämä on kulunut hotelli.

Sänky on väsynyt
narisee jo vapaaksi.

Seinän takana joku pitää pitkän monologin,
eikä kukaan kuuntele,
paitsi minä, olen pakotettu.

Huomenna on taas lunastettava paikkani
ja oltava katseiden kohteena.
Tulette sitä varten.

Olen jotenkin jäykkä.
Vanhat alushousut eivät
tee olemukselleni kunniaa ja hengitän raskaasti.

Menen piiloon.
>


18.04.2013

keisarin uudet vaatteet>
Arvostelija: Siirtolapuutarha
08.08.2013


Minä valuin kuin
koivun mahla

Mistä, minne

Te seisoitte rivissä
käsi kädessä
ja kerroitte aamun tulleen

Minulla ei ollut kahvia
En uskonut puheitanne

Jatkoitte, minä valuin lätäköiksi
jalkojenne eteen

Kävelitte ylitseni
ja minä kestin saappaiden nahkaiset kannat
>


10.01.2012

Ensimmäiseksi runostasi tulee mieleen painajainen tai jokin nöyryyttävä kokemus.
Hyvin kuvaat tuntemuksiasi.>
Arvostelija: Vanamo
02.02.2012

tähän on helppoa samaistua. ihailen taitojasi!>
Arvostelija: Siirtolapuutarha
12.06.2012

Puhutteleva hyvä runo.Kaikenlaista on joskus siedettävä,mutta sitten on entistäkin vahvempi.>
Arvostelija: dayfly
07.07.2012

Runokuvia unesta koulukiusaamisista politiikasta. Saappaat tuo mieleen sa-int.>
Arvostelija: Albatrossi
11.09.2012

Hieno runo, vahvaa tekstiä..>
Arvostelija: Shallow
25.09.2013


Petolintu

Olen vierinyt alas kallioita
kuin petolinnun kirjava muna.

Rikkoutunut matkalla, valunut vuonoina.

Nyt aurinko haalistaa ja sade laimentaa
pois jäljet.>


15.07.2011

nostanpa peukalon ylös
>
Arvostelija: Mac O. Wizzch
10.08.2011

Katoavaisuudesta muistuttava surullinen runo. Hyvä.
>
Arvostelija: Silkki
10.08.2011

Upea vertaus.
Hyvää syntymäpäivää !>
Arvostelija: Vanamo
25.09.2011

Minulle tulee mieleen elämä tai elämät, kuink akirjavaa on ihmiselo ja kun me rikkoudutaan me valutaan, toiset kestää pidempään ja toiset vain särkyy. Kuitenkin jokainen meistä valuu hiljalleen unohdukseen.
Olet yhä kaikkien vuosien jälkeen suosikeissani, käyn täällä aina kurkkimassa välillä. Niin harvoin osaan sanoa mitään mutta tähän oli pakko kertoa tuntemukseni.>
Arvostelija: Talvenkuu
21.03.2012

saat sanat elämään.>
Arvostelija: Siirtolapuutarha
12.06.2012

Olen aiemminkin kommentoinut tätä runoa, mutta koska kaikki vanhat kommenttini ovat poistuneet, kommentoin uudelleen. Tämä runo kolahtaa edelleen. Ensimmäisen säkeistön vertaus on omalaatuinen ja erittäin mielenkiintoinen. Toinen säkeistö tahraa kyllä, mutta kolmas säkeistö pesee jäljet pois, unohduksiin. Niinhän meille käy jokaiselle: vain merkittävät hahmot muistetaan, eikä oikeastaan heitäkään, vaan heidän tekonsa, joko hyvät tai pahat.>
Arvostelija: Nemea
15.09.2013


Savurenkaita

Mielessäni viivähtää viimeinen
katseesi, eleesi, naisellisuutesi

Ovenkahva on veltto, eloton
ja kylmä

Eteisen kattolampussa ovat
edelleen raatoina
eletyn kesän kärpäset

Sammutan valot>


07.10.2010

Tämä runosi koskettaa.>
Arvostelija: epeli
07.10.2010

rakastuin tähän, jo oikeastaan ihan pelkkään otsikkoon.>
Arvostelija: Jonkun muun
07.10.2010

Upeaa tekstiä.>
Arvostelija: Tupasvilla
08.10.2010

Sydäntäkouraisevaa, huikeaa tunnelatausta runossasi.>
Arvostelija: Scarlett-66
10.10.2010

Voimakkaita tuokiokuvia ja herkkä kaihoisa tunnelma.>
Arvostelija: taivaanlapsi
11.10.2010

Pidän kovasti, runosi sulkee pois ja piiloittaa epätoivotun näyn, elämän.>
Arvostelija: Mythess
11.10.2010

Koskettava.

Ehkä runo kertoo erotilanteesta. Taitavasti kuvaileva runo.>
Arvostelija: Kirsi Tiimonen
29.10.2010

vahva ja kuitenkin hyvin koskettava runo, pidin!>
Arvostelija: loveaholic
06.03.2011

Koskettava. Hieno.

Valojen sammuttaminen runon lopussa kuvaa lopullisuutta. Kaihoisa mieli tuli tämän luettua.>
Arvostelija: Kirsi Tiimonen
12.03.2011

Huh. Tämän runon pysähtynyt tunnelma kylmää.>
Arvostelija: uunilintu
27.04.2011

Ahdistavan tunkkainen ja haikea tunne runossasi.

Kipeää.>
Arvostelija: niiu
04.07.2011

Tykkään kun tunteita kuvataan arkisten asioiden kautta. Tulee paljon voimakkaampi tunne runosta silloin, kuin jos asiat olisi esittänyt monella korusanalla. >
Arvostelija: schizophrenic
15.07.2011

Surullisen haikea...

Toivotan hyvää syntymäpäivää!>
Arvostelija: Ansa
25.09.2011

Pihasavuilla mietteissä.>
Arvostelija: Albatrossi
15.09.2012

Vahva, arkisilla sanoilla saatu aikaan erittäin raskas ja voimakas tunnelma. Nousee mieleen paljonkin kuvia ja tunnelmia. Hieno.

Muutenkin hienoja ovat runosi. Pidän niiden eleettömyydestä ja siitä, että siitä huolimatta ne kertovat paljon.>
Arvostelija: Viipi
24.04.2013


Vartin jälkeen ruokailen.
Ravitsen kevään sekoittaman mieleni.

Lusikkaruokaa, sinä.>


09.04.2010

Vähin sanoin kerrottu paljon.>
Arvostelija: epeli
30.04.2010

Hyvä.>
Arvostelija: niiu
29.09.2010

Mistä sitten johtuukaan, syöminen ja sinä samassa lauseessa kuulostaa jokseenkin eroottiselta:)>
Arvostelija: mistress red
11.09.2011


Enää ei ole oleellista se, että
olen tulossa,

vaan se, että
menen.>


13.08.2009

Kuin vastaus/jatko edelliseen runoon?
>
Arvostelija: uunilintu
25.09.2009

upeaa jämäkkyyttä, tavoitteellisuutta>
Arvostelija: OnnenEnkeli
10.10.2009

hieno ja ajattelemaan laittava runo>
Arvostelija: loveaholic
20.04.2011

Lyhyesti paljon.>
Arvostelija: Tupasvilla
10.08.2011


Hapuilujen jälkeen
olen löytänyt katseeni
kiintopisteeseen, mutta

pelkään lähteä liikeelle.>


31.03.2009

Upea miete runossasi. Kauniin herkkä.>
Arvostelija: Mandella
27.04.2009

Tunnistan tunteen. Lyhyessä runossa paljon takana.>
Arvostelija: uunilintu
25.09.2010

Mainio.>
Arvostelija: niiu
29.09.2010


Näytelmä

Minä olen kuin kerrostalon ilmanvaihtohormi.

Lävitseni lipuu syntinen käristys,
joskus rakkaudella haudutettu riisipuuro.

Minä en ole vielä kuolemani kanssa esittäytynyt,
mutta elämäni hurmiolle olen.

>


22.12.2008


Asema

En minä uudeksi tullut
vaan kasaksi vanhoja kokemuksia,
mutta uudessa valossa.

Ja nyt minua sivelee pelko.>


05.11.2008

Tämä on tosi toimiva, aito, koruton ja todella minun makuuni viimesitä myöten. Onnistunut, voisi sanoa. Enkä viitsi ruveta tyhjää lörpöttämään, kun sanoin jo kaiken. Toivottavasti tuli perille saakka, että tykkään kovasti.>
Arvostelija: Pellahil
05.11.2008

Vau, en osaa sanoa muutakaan :)>
Arvostelija: Fantzu
11.11.2008

No vau!!!!!
Vitsi miten hyvä!>
Arvostelija: Kalatar-73
11.11.2008

Samoja aineksia mutta tosiaan eri tilanteissa ihan eri fiilikset :) Yllättävä loppu Z*>
Arvostelija: zinnukka
30.11.2008

tosi hyvä, hieno runo :) pidin.>
Arvostelija: Muffu
22.12.2008

mielenkiintoinen runo, joka jättää paljon kysymyksiä jälkeensä paljastaen kuitenkin pelkoa. hienoa.>
Arvostelija: herra puunukke
29.12.2008

Samaan kategoriaan menee tämäkin. Sen avoimmuus ja rehellisyys on ihailtavaa.>
Arvostelija: Mandella
27.04.2009

hieno ! :)>
Arvostelija: Nemesia
08.05.2009

Itsensä tuntemisen pelko... Vaikuttava!
Hauskaa synttäriä!!>
Arvostelija: Pulu
25.09.2009

Sisäänpäinkääntynyttä itsetutkiskelua. Valosta riippuu paljon mitä näkee - se voi tosiaankin olla vähemmän mukava kokemus.
Runo laittaa lukijankin miettimään.>
Arvostelija: uunilintu
25.09.2009

Hieno!>
Arvostelija: Karpalo
05.02.2010

Tähän runoon olet osannut kirjoittaa vähillä sanoilla uskomattoman paljon.

Tuo ensimmäinen kappale täynnä suuria viisauksia. Ja runon viimeinen lause, se ravistelee.

Upea kokonaisuus!>
Arvostelija: Tiitu
09.04.2010

Totta. Lopun lause riipaisee.>
Arvostelija: uunilintu
25.09.2010

Pienesti Suurta.>
Arvostelija: niiu
29.09.2010

Hieno runo.>
Arvostelija: Mythess
07.10.2010

Hyvä runo!>
Arvostelija: Jälleen ehjänä
14.04.2011


Minimania

Mäellä nojasin puuhun
enkä ajatellut mitään uutta.

Mäntyjen juurella haukoin happea,
hattaroita vasten oksat näyttivät riettailta.

Oli aika palata kotiin.
>


17.03.2008

'enkä ajatellut mitään uutta.'

Jotenkin pidän tuosta :)>
Arvostelija: der Fisch
19.03.2008

Lisähapella minimaniassa>
Arvostelija: OnnenEnkeli
06.07.2008

Juuri sopivan säröinen, minimalistinen runokokonaisuus otsikosta alkaen, juuri kuin runon pitää olla. Vähillä riveillä lukijan mielikuvia kuljettaa pitkänkin matkan.>
Arvostelija: L@goon
22.07.2008

"hattaroita vasten oksat näyttivät riettailta.

Oli aika palata kotiin."

vauh! uskomatonta sanataiteilua, ja vaikken ehkä ihan ymmärtänytkään, tuli tästä niin unenomainen ja epätodellinen olo, jotta aivoratakset saivat kokonaan uuden suunnan pyöriä. mahtavaa!>
Arvostelija: Blanco
07.08.2008

Hienonkarheaa sanataidetta...kolahti...>
Arvostelija: angel from heaven
21.08.2008

Mielenkiintoinen runo!>
Arvostelija: Mitä ihmettä
23.08.2008

Ei saisi olla näin kauhean sanaton, tämä on liian harvinaista kun minusta puhutaan. Mutta kun nämä sun tekstisi sanovat jo kaiken. Hatunnoston arvoinen kokonaisuus tämäkin ja niin täynnä tunnetta ja tunnelmaa kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kiitos! Susta tuli suosikkirunoilijani.>
Arvostelija: Pellahil
05.11.2008

Tarkka, hallittu, kuvallinen runo. Loistavaa!>
Arvostelija: minttumarmeladi
05.11.2008

Mä oon lukenu tämän jo monesti ja sanonkin että todella pidän! Tässä on jotain...:-)))>
Arvostelija: Kalatar-73
12.11.2008

Erityinen.

Tykkään. :)>
Arvostelija: niiu
29.09.2010

Voi tää on kyllä niin hyvä! Runoissasi on mieletön tunnnelataus. Muutamalla sanalla saat niin paljon aikaiseksi :) Tykkään!>
Arvostelija: Aurelia80
13.10.2010

Sykähdyttävä, hattaroineen ja riettauksineen maisemakuvassa. Ihastuin.>
Arvostelija: Eloisa
25.09.2011


Ajattelin lentää
nousta katsomaan, kuka olen?

Hartioistani en löydä paikkaa,
johon siivet vuokraisin.>


16.01.2008

sai hymyilemään... huippu..>
Arvostelija: Rocker Queen
16.01.2008

Kaunis on<3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
27.01.2008

aika hauska :) Varsinkin tuo siipien vuokraus.>
Arvostelija: AIR
06.02.2008

Oi! Tämä on ihana.. suosikkeihin ehdottomasti! :)>
Arvostelija: BettyBlue
10.03.2008

Wauh, hieno idea!>
Arvostelija: der Fisch
19.03.2008

Hmmm...
tässä on moniuloitteisuutta niin paljon, ettei tiedä mihin tarttua (kun ei siivetkään tarttuneet). Pidän.>
Arvostelija: rimpsenssa
19.03.2008

tämä on hiano! tykkään kovasti <3>
Arvostelija: Hilu1985
08.04.2008

Mä oon lukenu tän jo monasti ja sanon että jollain tapaa hirmu sulonen ja puhuttelevakin runo..tykkään tosi paljon!>
Arvostelija: Kalatar-73
11.11.2008

Tämä on jotenkin ihanan kaunis... vaikka surumielinen....>
Arvostelija: Karpalo
19.01.2009

Ihana, sympaattinen on runosi sanoma.>
Arvostelija: tai.kuus
25.07.2009

kiehtova!>
Arvostelija: coram Deo
26.08.2010

Hymyilyttävä, ja Herkkäkin.>
Arvostelija: niiu
29.09.2010


Yöympyrä

Yö oli aamuksi tulossa.
Nakkiputkan pitäjä rinnuksia myöten kurkkusalaatissa, eikä
mainoskyltin valo enää erottunut yöstä.

Sinä olit viekas kosteaa katua vasten.
Joku kysyi kelloa, toinen puhelimeen itki.
Minä avasin yöympyrän Osulan roskalatikon kannelle.

Et pitänyt minua romanttisena, vaikka olin jo puuteristasi perillä, vaikka olin.

Me paheksuimme nuorisoa ja laitoimme paperit ja colamukit kiltisti roskiin.

>


22.02.2007


Take away

Kuorma-autoilija menettää pääomaa
raskaasti kaasua painamalla.
Tankattuaan nainen ajaa
perintöturkin helma oven välissä.
Punatiiliset kerrostalot hävittävät taivaan.

Minä peitän mielialani
kahvikupin taakse.

Tuuli yltyy,
tammikuu on lumeton.
Harakka taistelee tuulessa tanssivan
ruosteisen katuvalopylvään huipulla.

Typerä lintu!
Lentäisi istumaan tuuhean kuusen suojaan.

Miehet ostavat iltapäivälehden.
Juon pelkän kahvin.
Tänään kassaneiti ei hymyile jokaiselle,
mutta peilaa itseään pullavitriinistä.
Suuren perheen tila-autoon ostetaan tankki täyteen.
Lapset katsovat ikkunan takaa.

Minä peitän mielialani
kahvikupin taakse.>


17.01.2007

Tässä pelataan niillä kaikenmaailman ihmisten arkipäiväisillä elementeillä. Hienosti toistuu tuo kuvaus sinusta, mikä pitää tämän runon hyvin kasassa.>
Arvostelija: tinakenkätyttö
17.01.2007

Avarakatseinen on runon näkemys maailmasta. Tarkkaa analyysia mutta kuitenkin itse piiloutuu kahvikupin taakse, mielialoineen.
Siitäpä läksi lukija ajattelemaan että, eikö lie kohdannut yksiäkään kysyviä katseita, vai mikä on.
Rauhaisaa yksinäiseloa on tässä runossa kuvattu, mutta miksi ajattelen että riveillä olisi jokin toive myös tuolle elämää ajattelevalle - myötämieliselle.>
Arvostelija: ninotska
02.02.2007

Take away-kahvikupin takana olet tarkastellut ympäristöä harvinaisen tarkasti...Pidän hyvin paljon tämän tekstin aikaansaamista mielikuvista ja pohdinnasta. Tuo runon nimi kertoo paljon...se on kuin tuhat sanaa. ...ja tässä kohtaa ihmettelen...että mitä mä tässä löpisen?!!! :) Runossasi on ihan kaikki kohdallaan :))>
Arvostelija: Mandella
05.02.2007

Kyllä joskus on ihan hyvä piiloutua.>
Arvostelija: epeli
06.02.2007

huh, kyllä olet taas tarkasti seurannut ympäröivää maailmaa ja sen tuomia tunteita, joita kuitenkin peittelet kahvikupin taakse. sitä jää miettimään mitä kaikkea siihen kuppiin mahtuukaan, mitä ajatuksia siellä herää. toimivaa ja erittäin kerronnallista tekstiä.>
Arvostelija: herra puunukke
06.02.2007

Pidin runosi kulusta ja tunnelmasta joka on sitä hyvää lyriikkaa jota sinä niin hyvin taidat.
>
Arvostelija: Annakka
06.02.2007

Kävin tämän nyt toistamiseen lukemassa ja olen tyytyväinen, etten ensimmäisellä kerralla jättänyt jälkiä käynnistäni sillä nyt sain tästä aivan toisenlaisen mielikuvan -ajatuksella mutustetun.

Ensimmäiseksi täytyy sanoa, että olisin itse yrittänyt olla pysäyttämättä tekstiä näin paljoa pisteillä. Ihan siitä syystä että nyt ne antavat lukijalle liikaa aikaa hengittää ja katkaista tunnelmaa kuvien välissä. Tämä vain oma mielipiteeni, ethän pahastu.

Toinen asia joka tulee aika mielenkiintoisesti mielestäni esiin on se, että lukijan minä peittää mielialaansa mutta ei mainitse muiden mielialasta mitään. Hän tarkkailee varsin kyynisesti maailmaa ja ihmisiä ympärillään -mainitsematta miltä he näyttävät mielialaltaan. Tämä on siis varsin kylmä ja karu, faktaa pöytäänlyövä tarkkailijan kuvaus ympäristöstä, sen enempää syitä erittelemättä tai muiden sisään astumatta. Ja tyyli ei ole missään nimessä huono, itseasiassa pidän siitä, se kun tuntuu niin tarkoitukselliselta juuri tässä. On äärettömän hyvä ettei myöskään tuota kahvikupin taa piilotettua mielialaa paljasteta, sehän voi olla mitä tahansa ja jää kivasti jokaisen oman tulkinnan ja mielikuvituksen varaan.

Löydän tästä myös yleistä sivallusta yhteiskuntaa, tiettyjä arvoja vastaan. Löydän pinnallisuuden kritisointia, tiettyjen arvojen kyseenalaistamista. Siis hävyttömän paljon asioita joita ainakin itse kuvittelisin ajattelevani huoltoasemalla. Pidin todella paljon tästäkin tekstistäsi, en kai muuten olisi tätä lähtenytkään pikkutarkasti ajattelemaan ja avaamaan.

Paljon jäi vielä sanomatta mieleeni nousseista ajatuksista mutta jääköön tältä erää. Jätetään tilaa muillekin. Kiitän tästä matkasta.

>
Arvostelija: Reeta
15.02.2007

Todella toimivaa tekstiä,olet huomannut ympäristöä tarkalla silmällä.Upea runo.>
Arvostelija: Suklaakyynel
16.02.2007

tällaisesta pidän, arkielämän kuvausta
taidokkaasti.

''Minä peitän mielialani
kahvikupin taakse.''

uppoaa.>
Arvostelija: godspeed
26.02.2007

ailahteleva runo, hyvällä tavalla kuitenkin. vahvasti kirjoitettu, arkipäiväiset asiat saatu kuulostamaan erikoisemmilta.(:>
Arvostelija: mindfreak
26.02.2007

Mielenkiintoisesti kuvaat päiväsi kulkua kahvikupin takaa. Erinomaista.>
Arvostelija: Minskukka
03.03.2007

En nyt ihan sanoisi Havukka-ahon ajattelijaksi, mutta arkipäivän dokumentin saat hyvin realistisena, mutta kuitenkin havukka-ahomaisesti runoosi kuvattua. Runojasi an aina kiva lukea, koska ne tekevät pienestä kauniin.>
Arvostelija: Liisa-Sinikka
05.03.2007

Hienolla tavalla kyyninen.. Hetkeen pysähtynyt tunnelma joka tempaisi minut mukaansa.. Hyvä! :)>
Arvostelija: Oka
19.03.2007

Upeasti eteenpäin kulkeva teksti. Loistavasti saat toistolla Minä peitän... tekstiin ulkopuolisuutta, tarkkailija- "henkeä". Mulle tulee kuva jostakin vanhasta elokuvasta, josssa on lierihattuun pukeutunut mies, joka tarkkailee maailmaa hatun lierin alta.

Se, että pitäydyt tekstissä kuvailemaan vaan havaintoja, joita runon havainnoitsija näkee, ei tunteita. Lisää ulkopuolisuutta sekä kyynisyyttä.>
Arvostelija: Mimosa
02.04.2007

Mielenkiintoisesti kuvailet kiehtovassa runossasi arkisia ilmiöitä.>
Arvostelija: taivaanlapsi
05.05.2007

En ymmärrä miksi, mutta minulle tulee tästä sellainen kummisetä-fiilis...ehkä modernimpana versiona, mutta kuitenkin. Hämyä, utua, tapahtumia ja hiljainen tarkkailija..

Hmmm.. sai ainakin ajatuksia ja mielikuvia liikkeelle, vaikka tuskin ihan siihen suuntaan kuin halusit niitä ohjata..mutta siitä ei käy syyttämään tekstiä, vaan minun omituista aivotyöskentelyäni. ;)>
Arvostelija: rimpsenssa
19.03.2008

Runossasi maistuu Elämä.>
Arvostelija: niiu
29.09.2010


Omahoitaja

Nyt palautan itseni henkiin.
Haen tuntumaa ulkorapuilla
oravien syödessä lintulaudalla.

Minun on otettava tukea kaiteesta.
En halua ketään taluttamaan, en ole
vielä riittävän heikko.

Olen painunut kasaan kuin häpeään
opetettu lapsi.
Vielä happea, vielä voimaa soluille
ja mieli kahlaa rantaan turvaan.

Oravat selvittävät välejään
kuusten kasvaessa vieläkin liian tiheässä.
>


07.12.2006

Me tarvitsemme voimaa ja vahvuutta>
Arvostelija: epeli
07.12.2006

Me vanhukset jaksamme aina vain eteen päin, kun on pakko jaksaa. Henkinen taso voi välillä heittää kun hermo romahdus tulee, tiedän tunteesi. Voimia! >
Arvostelija: Terhi85
07.12.2006

Me tarvitsemme henkistä voimaa ja vahvuutta:)>
Arvostelija: Annakka
07.12.2006

mä oon miettinyt monta kertaa sitä, miten nämä sun tekstit kertoo niin paljon asioita kertomatta tavallaan yhtään mitään. se on jotenkin ominaista sun teksteille ja se on todella loistavaa. mä pidän siitä. tässäkin voi nähdä jopa aistia kaikki kirjoitetut tapahtumat ja vielä paljon sieltä välistäkin, mutta kuitenkin kun pysähtyy oikein miettimään, niin kertoiko se muuta kuin tuon hetken tunnelman. tosin ei sen tarvitsekaan, koska niin paljon siihen väliin voi sitten heittää omia ajatuksia, omia tunnelmia. hienoa luettavaa jälleen kerran. ehdotonta eliittiiä näillä sivuilla.>
Arvostelija: herra puunukke
07.12.2006

Kaikki taitaa todellakin lähteä siitä, että seisoo siin portaalla ja avaa silmänsä ja huom. optimistina :)) Hyvä sä Z*>
Arvostelija: zinnukka
09.12.2006

hienoa mahtavin sanoin kauniilla tavalla kerrot, itsesi löytämisestä nyt kun voit tehdä sen vielä ominavuin kuten sanot, koskettavan herkästi runoilet>
Arvostelija: unelmanainen
14.12.2006

Näen tässä itseni, työtaakkoineni. Kun sitä huomaa, että elämää on tuolla jossain. Upea teksti.>
Arvostelija: Jari72
22.12.2006

Suuria helmiä runossasi.
Tuo ettei ole vielä tarpeeksi
heikko on loistava....
Mielen kahlaaminen rantaan
turvaan on myös helmiäsi...
Voimaa, iloa ja onnea
tälle alkaneelle vuodelle, Niksu :)>
Arvostelija: vaakanainen
01.01.2007

Mitenhän minä vasta nyt päädyin tämän upean tekstin äärelle. Olet pakannut tähän jotain uskomatonta, sellaisia totuuksia monesta ihmisestä että laittavat kalpenemaan.

Tässä voisi olla kyse toisaalta ihan fyysisestä vakavasta sairaudesta tai toisaalta vain henkisestä loppuunpalamisesta, siitä miten ihminen on ylpeä olento ja haluaa säilyttää hallinnan itsellään niin pitkään kuin mahdollista. Ei saa myöntää ettei jaksa, se on kuin luovuttamista. Etenkin meillä täällä Suomessa tämä tuntuisi olevan monelle meistä suuri ongelma.

Tämä kosketti paljon, ehkäpä juuri siksi että löysin niin paljon omaa ja itseäni sanoista ja niiden väleistä.

Kiitos.>
Arvostelija: Reeta
12.01.2007


Eläimet ovat ihania :)
Runossasi vahvuutta :)
>
Arvostelija: Miina-67
20.01.2007

Tässä on sellaista vahvuutta että Rambokin vaikenee.
Henkinen voima on niin moninainen. Vaikka se ottaa, se myös antaa potkua - sillä sen lokeroita on monia, jokatoiminnalle omansa.

Ihastuttavaa on, tuo luontokappaleiden huomiointi ja mukaanotto, suruisaan omaantilaan.>
Arvostelija: ninotska
02.02.2007

Näissä saamissasi kommenteissa on jo niin paljon asiaa, että en viitsi niitä toistaa...joten jään vain ihailemaan ajatustesi voimaa ja kättesi jälkiä tässäkin runossasi. UPEA!>
Arvostelija: Mandella
05.02.2007

Huh, huh...
Kun itsellä, on juuri pilkullaan tuollainen olo, tämä kolisee ehkä jo liiankin lujaa..
Taidolla,herkästi, mutta raadollisesti käsittelet asiaa ja maalaat näkymän lukijalle.>
Arvostelija: rimpsenssa
20.02.2007

Vahvoja tunteita. Heikkoutta on vaikeaa myöntää, mutta yleensä selviämme vahvoina. Tämä pisti ajattelemaan asioita.>
Arvostelija: Sirutar
20.07.2007

Aivan mahtava tämäkin! >
Arvostelija: BettyBlue
10.03.2008


Kyntö

Tyttö liiteli kaurapellon päällä,
eikä asettunut ensimmäisellä hehtaarilla.
Taivaalla oli hiljaista.

Mieli juoksi ja tavoitteli,
välillä kotitietä ajatteli.

Ole hyvä!
Heikon on vahvasti epäonnistuttava
annettava kaikki ilmaiseksi.

Mitä piru tekee tyhjällä nahalla?

Koivikon katveessa olen hetken piilossa.

Kun syksy tulee, lehdet putovat
ja minut löydetään.



>


12.10.2006

Wau.
Piti lukea useampaan kertaan ja tosissaan maistella ja tunnustella jokaista sanaa (ja ajatusta), jotta pääsi edes karvan verran pintaa syvemmälle.
Upeaa runoutta, joka pakottaa syventymään itseensä, muttei kuitenkaan jää liian etäiseksi!>
Arvostelija: rimpsenssa
12.10.2006

Kauniisti ajateltu. Itse olisin juossut, ja olisin sanonut; anna minä ajan! MInulla on kanssa T kortti. Ja olisin ajattelut toisen parasta. (= hyvin kuvattu maalais runo. >
Arvostelija: Terhi85
13.10.2006

hienoa sanoitusta, mielikuvia, maaseudulta, kerrontasi antaa ajateltavaa, saa piiloutumaan kanssasi sinne koivikon katveeseen, tunnelmasi on omaperäinen ja jännä>
Arvostelija: unelmanainen
07.12.2006

Huh huh, muten pysäyttävä tämä lopussa on. Upea yhteenveto pistää lukemaan uudelleen ja katsomaan sanojen taakse.>
Arvostelija: Jari72
22.12.2006

Tämä on tosi voimakas! Toimiva jälleen, vaikkakin kovin erilainen kuin nuo uudempasi. Tyylisi on muuttunut kovasti. Itse tykkään ehkä vielä enemmän juuri uusista tuotoksistasi, mutta tässä on jotain tosi väkevää ja miellyttävää.>
Arvostelija: Pellahil
05.11.2008

upea ja moniulotteinen runo, pidin!>
Arvostelija: loveaholic
07.04.2011


Lyhyt oppimäärä.

Tiistai, kaikki ovat kotona.
Astianpesukone on lopettanut.
Sinäkin olet ja hyräilet.

Lapset istuvat sylissäsi
ja jatkavat matkaa.

Minun on rauhassa tultava tutuksi.

>


10.10.2006

Kun yhdessä ollaan, niin tutuiksi tullaan.>
Arvostelija: epeli
10.10.2006

jep, ei ikä tule yksin (= >
Arvostelija: Terhi85
10.10.2006

Yhdessäolo tekee kaiken kotoisaksi:)>
Arvostelija: Annakka
10.10.2006

Hyvin kotoisen, lämpöisen tunnelman luot tämän kautta lukijalleen. Hienosti toimivat säkeesi.>
Arvostelija: Jari Ylamaki
12.10.2006

tässä kertoja on kuin jäänyt hieman tastalle. hän tarkkailee tilannetta tietämättä miten osallistua siihen, vaikka selvästi haluaisikin. melankoliaan taipuvainen teksti joka ansaitsee kyllä oman paikkansa.>
Arvostelija: herra puunukke
14.10.2006

Jonkinlainen uusioperheen sisäänajo minullekin tulee mieleen, mutta kaikki on ihan hyvin.>
Arvostelija: Riimihärkä
14.10.2006

Loistavaa Niksu vaikka sisältö jääkin arvailujen varaan osin.
Lyhyttä ja selkeää.
Otsikkoa myöten.
>
Arvostelija: vaakanainen
23.10.2006

Muutamalla sanalla olet kyllä melkoisen suuren oppimäärän saanut runoosi sisällytettyä. Ihan mahtava tuo tunnelman määrä. Niin kuin joku sanoikin osuvasti "kaikki on hyvin" :))>
Arvostelija: Mandella
05.02.2007

Mielenkiintoinen.

... jää miettimään tuota viimeistä lausetta... onko kaikki hyvin.>
Arvostelija: niiu
29.09.2010


Syyskuu

Et kertonut,
oliko kuolemalla lämpimät kädet?

Et myöskään jäänyt, että
olisin ehtinyt opetella hyväksi.

Nyt olemme eri puolilla.
Käsittämätön voima on elämän ja
kuoleman välissä.

Katson vielä kerran taakseni ja
uskon näkeväni jotain, mitä ei enää ole.
>


30.09.2006

mielenkiintoinen , todella mielenkiintoinen.>
Arvostelija: tulukset
30.09.2006

Kauniisti runoilet rajan toiselle puolelle
menijää ajatellen. Kaihoisan kaunis!>
Arvostelija: KuruKukka
30.09.2006

Taidokasta ilmaisua vaikeassa ja kipeässä aiheessa.>
Arvostelija: Pulmu
30.09.2006

Samoja tunteita joden kanssa olen joutunut elamaan itsekkin viimeaikoina. Kosketat sydantani silla tiedan surun painon!>
Arvostelija: Hiljainen Lukija
10.10.2006

Koskettava. Sai kylmät väreet pintaan. Niin hienosti ja osuvasti kuvattu, "Käsittämätön voima on elämän ja kuoleman välissä."
Pidin!>
Arvostelija: Tiger-76
11.12.2006

Kaunista tekstiä elämän loppumisesta.>
Arvostelija: Minskukka
01.01.2007

Kipeän koskettava ja kaunis...sanatonna vain hiljennyn tämän surun edessä.>
Arvostelija: Mandella
05.02.2007

Luulen että näet vielä kauan, hiljaiseksi veti tämä runo paatuneimmankin kyynikon. >
Arvostelija: mistress red
24.03.2007

Tämä sai todellakin minut tuntemaan tuon "käsittämättömän voiman elämän ja kuoleman välissä", mutta en osaa muotoilla ajatuksiani tarpeeksi hyvin sanoiksi. Voin vain sanoa, että tämä runo kosketti ja että pidin siitä, vaikka se saikin minut itkemään. Ainakin se sai siis tunteeni auki...>
Arvostelija: CorazOn
08.05.2007

Kolahtelee...suosikkeihin...puhukoon se puolestaan ..>
Arvostelija: BettyBlue
10.03.2008

tämä on herkkä ja kaunis. ikävä tulee läpi>
Arvostelija: Aurinko72
25.09.2009

Tämä tulee lähelle.
>
Arvostelija: niiu
29.09.2010


Kahden

Ajatukseni kulkevat huokauksiesi kanssa kilpaa.
Kello on paljon ja myöhemmin enemmän.
Pikkusuolainen kirveltää suupieliä, mutta
juomasta tulisi ongelmansa.

Etsin sinusta uutta kerrosta, hapuilevaa otetta.
Mitä ajattelet, ajatteletko?

Häntäluu tuntuu painuvan tuolin pehmusteisiin.
Sanonko, että haluan?>


01.09.2006

Kiusallisia tilanteita, kun ei tiedä mitä kuuluisi sanoa tai tehdä. Huomasin vain tässä lukiessa, että tämä on varmasti 6 runo tänään jossa käytetään sanaa suolainen. Ilmankos olen ollut janoinen koko päivän!>
Arvostelija: Pulmu
15.09.2006

mielenkiintoinen runo. mä en ihan päässy näin muutaman lukukerran jälkeen varmaan siihen syvimpään olemukseen. nuo muutamat kysymykset tässä tekstissä kuitenkin ohjailee tarinaa ja kertomusta eteenpäin. toimivaa ja mystistä.>
Arvostelija: herra puunukke
18.09.2006

ui, mitä tilannekuvausta. tässä jää oikein miettimään, että mitähän se toinen... mikä olisikaan seuraava siirto... ja silti tuntuu, ettei sellaista tarvita, niin vain käy. >
Arvostelija: Lumme
18.09.2006

Tässä runossa on parisuhteen hyvää ja avointa viestintää:)>
Arvostelija: Annakka
18.09.2006

Mielenkiintoinen ja hieno runo sanattomasta viestinnästä! Ehkä kuitenkin tarvittaisiin selkeämpi viesti!>
Arvostelija: taivaanlapsi
25.09.2006

Hyvää syntymäpäivää!

Jos humoristisesti ajattelee runoasi ensin tulee mieleeni että pari paukkua naiselle tekee erilaisen vaikutuksen kuin miehelle:)

parisuhteessa usein kuvitellaan että on helppo sanoa asioita, kuitenkaan aina ei näin ole.

Ehkä on kuitenkin ihailtavaa ettei haluttava ole itsestäänselvyys, ja siksi vaatii paljon enemmän sanoa: Haluan.

>
Arvostelija: mistress red
25.09.2006

Minä näen kuinka ajatukset pyörivät kuin lasipallossa, ja Maisteri Frangenin käsi hamuilee epätoivoisesti seuraavaa etappia...>
Arvostelija: Riimihärkä
15.10.2006

voi tätä ihmisen elämää, ei oikein tiedä omaa paikkaansa eikä arvoaan. vieläkö tuo toinen haluaa ja tykkää... tämä raastaa, niin totta tuo on>
Arvostelija: Aurinko72
25.09.2009

sano... :)>
Arvostelija: coram Deo
29.07.2010


Mittapuu

Miten olenkaan minä, tai
miten mies?

Peilikuva on harmaa.
Otsalla iho kiiltelee, ja
parransänki tekee väsyneeksi.

Sinulle tämä on haaste.>


31.08.2006

On upeaa lukea miehen kirjoittavan tällaista. Itsetutkiskelua kerrakseen, hivenen epävarmuutta ja kuitenkin sanoma; tällainen olen, tällaisena sinun edessäsi. Tuo nimi kertoo myös paljon ja monenlaista - onko kyseessä toiselle ihmiselle riittäminen vai "olenko sinulle liikaa" - ajatus? Hui, hienoa, valmista tekstiä. >
Arvostelija: Ksenja
31.08.2006

Kyllä miehet mokomat taitavat maasta saakka miehiä olla. >
Arvostelija: epeli
31.08.2006

Hienoa pohdintaa lyhyesti mutta ytimekkäästi. Hyvä nimeään myöten. >
Arvostelija: Mandella
01.09.2006

Pidän tämän runon tunnelmasta ja sen asettamasta haasteesta. Naisena miehen kohtaaminen on aina haaste.>
Arvostelija: Pulmu
22.09.2006

kaunis >
Arvostelija: Aurinko72
25.09.2009


| 0| 20 | 40 | 60 | 80 | 100 | 120 | 140 | 160

9475 runoilijaa on lähettänyt jo
571215 runoa!
 
 
 
 
|01.11|
Tänään syntymäpäiviään viettää:

Hansku-Bansku 15v.
Nessa 17v.
kasimir 17v.
roosahei 20v.
decie 21v.
Murr92 22v.
september 22v.
toomuch 23v.
tyttolapsi 24v.
Mistake 24v.
hempp 24v.
kuutamoonhopeinen 25v.
mirrinsane 25v.
attacki 26v.
Serenity 29v.
Julma totuus 29v.
jahstarr 30v.
tunnoton 32v.
undone 35v.
marial 56v.
pikkurunotyttö

   Paljon onnea!
 

Hosted by
Kotisivut.com
 
Copyright 2003 Petri Vilén