Pieni runosanasto

Jonte

Mikä on säe? Miten se Tankan tavutus nyt menikään? Runoihin liittyy monenlaisia sanoja. Tässä pieni katsaus runosanojen maailmaan.

• Antologia - Kokoelmateos, jossa on useamman eri kirjoittajan tekstejä.
• Ellipsi - Pois jätetty sana tai lause toistoa välttäen.
• Haiku - Japanilainen, kolmirivinen runotyyppi. Tavujen määrä riveittäin: 5 - 7 - 5.
• Hyperbola - Liioittelu, paisuttelu.
• Jakosointu - Esim pianon, pian on
• Konkreettinen - Jotain fyysistä, käsin kosketeltavaa tai aistein tunnettavaa.
• Limerikki - 5-säkeinen, usein kuvittelu- tai pilkkaruno. Yleensä alussa kerrotaan henkilötyyppi, paikka ja yhden piirteen kuvaus sekä lopussa jokin yllättävä käänne.
• Metafora - Vertaus ilman kuin-sanaa. Suorasta merkityksestään eri tavalla käytetty ilmaus. Usein abstrakti asia tuodaan konkreettisesti esille. Toinen nimitys kielikuva.
• Oodi - Ylistys jollekin.
• Paradoksi - Loogisesti mahdoton. (Esim. huutava hiljaisuus)
• Personfikaatio - Eloton tehdään elolliseksi. (Esim. metsä huokaa)
• Poetry Slam - Runokisa, jossa luetaan yleensä omia runoja yleisön edessä. Suomeksi puhutaan lavarunoudesta.
• Proosaruno - Runo, jossa ei ole säkeitä, vaan kirjoitettu kertomusmuotoon. (Esim. Saila Susiluoto: Huoneiden kirja)
• Puolisointu - (Esim. laulaa, kauhaa)
• Riimi - Säkeiden lopputavut sointuvat keskenään. Toinen nimitys loppusointu. (Esim. tonttu, monttu)
• Runokokoelma - Melkein kaikista runokirjoista käytetään nimitystä runokokoelma.
• Runonäyttely - Runoja on esillä taulujen tapaan vaikkapa kirjaston tiloissa.
• Runotarina - Yhdestä pitkästä tai useammasta runosta koostuva kertomus. (Esim. Juuli Niemi: Tara)
• Symboli - Sana, jolla on konkreettinen lisämerkitys. (Esim. sydän, kruunu)
• Synestesis - Aistien sotkeminen. (Esim. sokerinen kuiskaus)
• Säe - Yksi rivi.
• Säkeistö - Runon yhtenäinen osa, joka koostuu säkeistä. Usein kuin proosatekstin kappale.
• Tanka - Japanilainen, viisirivinen runotyyppi. Tavujen määrä riveittäin: 5 - 7 - 5 - 7 - 7.